Aamu alkaa joulupukin kuumalla linjalla. Kynttilät palavat ja juuri uunista otetun kinkun tuoksu täyttää talon. Aamupalapöydässä rapisee hesari ja lautasella on karjalanpiirakoita ja kinkkua. Riisipuuro hautuu jo puuhellalla. Pari pellillistä joulutorttuja odottaa uunin lämpeämistä.
Vähän ennen puolta päivää linnoittaudumme jälleen television eteen. Lumiukko ja pieni poika lentävät yli öisen taivaan ja tanssivat keskiyön aikaan joulupukin järjestämissä juhlissa. Klassikkoanimaation surullinen loppu vaihtuu joulurauhan julistukseen. Brinkkalan talon parvekkeella seisoo mies mustissaan ja lukee ikiaikaisen tekstin. Vasket pauhaavat, Maamme-laulu soi ja tenavat tanssahtelevat tv:n edessä. Sitten kajahtaa Porilaisten marssi.
Puurolautaset on katettu pöytään. Se, joka saa mantelin, saa kuoria puikulaperunat pottumuussiin. Ei haittaa vaikka puuro on ottanut vähän pohjaan, hyvältä se maistuu silti. Ensimmäinen kotikaljapullo korkataan ja syödään vähän lisää kinkkua äidin tekemän sinapin kanssa.
Aatonaattona metsästä kaadettu joulupuu koristellaan hopeanauhoin. Punaiset ja valkoiset pallot löytävät paikkansa kuusen oksilta. Yksi lasipallo tipahtaa pienistä käsistä lattialle, onneksi sirpaleet tuovat onnea. Hopeinen joulutähti kurotellaan latvaan. Kynttilät ovat vanhanmalliset, samanlaiset kuin mummolassa aikoinaan.
Saunaa järjestellään joulukuntoon. Kynttilöitä sytytetään pesutilaan, joulupallot ja köynnökset koristavat löylyhuonetta. Ulkoterassilla palavat lyhdyt ja jouluvalot, paljuavanto hakataan kirveellä auki, jos yöllä on ollut pakkasta. Tänä jouluna sitä tuskin tarvitsee tehdä.
Silloin kun asuimme Inkoossa, saatoimme käydä iltapäivällä jouluvesperissä tai nousta aikaisin jouluaamun jumalanpalvelukseen. Samassa kirkonpenkissä istuivat luokkakaverit perheineen. Hautausmaalla laskimme kynttilän muualla lepäävien haudalle, isovanhempien viimeiset leposijat kun ovat kaukana, Sallassa ja Kuopiossa. Viime jouluina olemme muistelleet edesmenneitä rakkaita sytyttämällä heille kynttilät kotipihassa.
Ensin saunovat tytöt. Lapset istuvat ammeessa ja jännittävät jo joulupukkia. Sauna on pieni, mutta kylki kyljessä meitä mahtuu ylälauteelle neljä. Lauteiden alle on asennettu kaiuttimet, Radio Suomi soittaa joululauluja. Uskaliaimmat pulahtavat kylmään paljuun, saunalämmin iho höyryää kirpeässä ulkoilmassa. Isän sytyttämät lyhdyt ja kynttilät valaisevat mustaa maisemaa.
Miehet ovat sillä aikaa valloittaneet keittiön. Poronkäristyslihat paistuvat valurautapannulla, perunat on kuorittu ja graavilohi siivutettu. Samalla on tullut testattua palovaroittimien toimivuus, puuhellan kuumuutta on joskus vaikea arvioida. Kun mestarikokit katoavat saunaan me ryhdymme kattamaan pöytää. Joululiina on silitetty jo aatonaattona.
Viisivuotias huomaa ulko-oven lasin läpi, että pukki on kiireissään jättänyt lahjasäkin portaille. Hän toteaa, että eihän pukki voisikaan ehtiä jokaiseen kotiin joka vuosi, kun se kyläili meillä viime jouluna. Fiksu tyttö. Raahaamme säkin olohuoneeseen ja levitämme lahjat kuusen alle. Sitten yritämme keskittyä syömiseen.
Päälle on puettu vähän parempaa, sähkövalot on sammutettu, kynttilöitä ja tuikkuja on joka puolella. Hämärä on armollinen, pienet sotkut ja nurkkiin unohtuneet villakoirat saavat elää omaa elämäänsä. Radio Suomessa soi jouluaaton ilmasilta, haarukat ja veitset kilisevät ja pöydästä kuuluu onnellisia huokauksia. Lapset pyörivät paikoillaan levottomina, joko joko, syökää nopeammin!
Lahjat jaetaan yksi kerrallaan. Tonttulakkiin sonnustautunut siskontyttö ojentaa paketin jokaiselle vuorollaan. Yhdessä seurataan mitä paketista paljastuu. Kauneimmat lahjapaperit ja -nauhat kerätään talteen, ne käytetään ensi jouluna uudelleen.
Lapset toivottavat jo hyvää yötä, aikuiset kaatavat lasiin vielä vähän punaviinia ja avaavat konvehtirasian. Joku avaa lahjakirjan, toinen hiljentyy mietteisiinsä. Joululaulut soivat hiljaa taustalla. Paketista paljastunutta palapelia kasataan yön pikkutunneille saakka. Kädet tekevät ja mieli lepää.
Tämä on minun jouluni, täydellinen kaikessa epätäydellisyydessään. Toivotan teille kaikille rauhallisia pyhiä. Levätkää, lukekaa, laiskotelkaa ja syökää pari palaa suklaata, niin minäkin aion tehdä.
Lämmin kiitos tämän vuoden kirjoituksista, joulukalenteri oli huikea! Kiitos nostalgiasta, kiitos, kun valotat elämääsi. On hienoa lukea oikean ihmisen ihan oikeasta elämästä ja vertailla omaansa. Ei kadehtien, vaan miettien ikäeromme, 20v, tuomaa erilaisuutta. Ja eipä tämä +20 ole viisautta lisää tuonut ?. Vielä enemmän vaan hyväksyy kaikenmoisia asioita eikä ole niin ärhäkkä mielipiteissään…ehkä ?.
Toivon onnellista ja kirjoitusrikasta vuotta 2017. ❤
p.s. mikä ihmeen löylyhuone se on Sauna ?, muu teksti hieno!
Kiitos Paakelssi, onnea sinunkin vuoteesi! Ps. Saunahan se on, mutta joskus pitää etsiä rakkaillekin sanoille synonyymejä ettei ihan toistelemiseksi menisi. 🙂
Minäkin kiitän joulukalenterista, kirjoituksiasi on niin mukava lukea!
Antoisaa uutta vuotta ja lisää kirjoituksia kiitos!
Oi, kiitos Kati! Hyvää tätä vuotta myös sinulle! Kirjoituksia piisaa, siitä voit olla varma. 🙂