Luojan kiitos on perjantai! Taas yksi työviikko takana, viisi päivää istumista, paikallaan jumittamista ja pään raapimista. Lähes 40 tuntia työpaikalla terapeuttina, asiakaspalvelijana, ohjaajana, motivaattorina, henkisenä tukena, budjetinvartijana ja pilkuviilaajana – eli normiviikko kustannustoimittajana. Kesälomaa kohti kulkiessa duunipäivätkin onneksi kevenevät, mutta perjantai on silti aina yhtä tervetullut.

Parikymppisenä perjantai tarkoitti yleensä after workia, lukemattomia skumppalaseja ja työviikon totaalista nollausta kaveriporukalla. Kolmekymppisenä haaveilen jo aamupäivällä illan saunavuorosta, hyvästä ruuasta ja lasillisesta laatuviiniä itseni seurassa. Joskus hairahdan kollegojen seuraksi lähikuppilaan, mutta sieltäkin on ihan pakko ehtiä viimeistään kahdeksaksi kotiin. Otan pakkasesta jättikatkaravunpyrstöt sulamaan, laitan pullon rieslingiä kylmään, puen kylpytakin päälle ja heitän saunakassin olalle. Pitkien ja kosteiden löylyjen jälkeen on Jamie Oliverin vuoro hypätä kehiin.

Perjantailuksusta eli paistetut jättikatkaravunpyrstöt chilin, inkiväärin ja valkosipulin kera (kahdelle)

Hyvää oliiviöljyä (ehkä ei tällä kertaa Rainbowta)
Parin sentin palanen tuoretta inkivääriä
Pari valkosipulinkynttä
chiliä maun mukaan
16 jättikatkaravunpyrstöä (raakoja tai keitettyjä)
1 sitruuna
suolaa
mustapippuria
(kourallinen persiljaa)
Maalaisleipää tai vaikka ciabattaa

Kuori ja raasta inkivääri, silppua valkosipuli ja pieni chili. Sekä tuore että kuivattu chili käy, vain sinä itse tiedät, mikä on riittävän tulista. Parvekkeen chililapset ovat vielä taaperovaiheessa, mutta onneksi viime vuoden satoa on vielä jäljellä. Lorauta öljy pannulle ja heitä joukkoon kaikki edellä silputtu. Jos käytät raakoja jättikatkaravunpyrstöjä, paistele niitä n. 3 min isommalla lämmöllä, vähennä sitten tehoa ja purista sekaan sitruunamehu. Minä oikaisen tässä kohtaa ja ostan jättikatkaravunpyrstöt valmiiksi keitettyinä, kun raakoja ei ihan joka marketissa myydä. Paistelen niihin väriä, kunnes ne menevät kippuralle. Jos tykkäät persiljasta lisää sitä ja heitä perään vähän lisää oliiviöljyä. Rouhi myllystä suolaa ja pippuria. Maistele kastiketta ja lisäile aineksia, jos siltä tuntuu. Iske pannu keskelle pöytää, paahda muutama leipäpala, ota valkkari kylmästä ja käy kimppuun!

ps. Tämä iltapala sopii myös romanttiseen fiilistelyyn sen erityisen ihmisen kanssa. Testattu on, moneen kertaan. Passaavat erinomaisesti myös treffiruuaksi, sillä jättikatkaravunpyrstöt tekevät aina vaikutuksen!