Kesäinen kurkku-jugurttikastike savukalalle

Kalaonni on kadoksissa. Katiskaan on kiivennyt vain yksinäinen täplärapu ja virvelin vieheseen tarttunut pikkuruinen ahven. Niistä ei ateriaksi ollut, eikä ravustuskauden ulkopuolella muutenkaan sovi saksiniekkoja kattilaan keikauttaa.

Onneksi mökki tönöttää vain parinkymmenen kilometrin päässä suuremmista marketeista. Ostoskoriin päätyy kauppareissulla kokonainen lohi, jonka sesonki osuu sopivasti kesäkuuhun. Mies haaveilee savukalasta, minä haluaisin kokeilla loimuttamista. Kasaamme kärryymme myös tuoretta kurkkua, nipun kevätsipulia, turkkilaista jugurttia ja tietysti perunoita. Kotimaiset eivät vielä ole kypsyneet, joten päätämme tyytyä ruotsalaisten uusien pottujen sijaan viimevuotisiin multapotaatteihin. Kalan ja perunoiden kylkeen sekoitetaan kurkku-jugurttikastike.

kurkku-jugurttikastike

Hiiligrilli on vielä muurausta vaille valmis ja rannan nuotiopaikkakin on aikaa nähnyt. Luovun toistaiseksi loimutushaaveistani, onhan savustettu lohikin erinomaisen ihanaa. Sitten kuuntelen, kun mies kiroilee puuvajan takana. Edellisten omistajien mökille jättämä savustuspönttö onkin ruostunut pohjasta puhki.

Päätämme ryhtyä savustushommiin laatikon huonosta kunnosta huolimatta. Eihän se tietenkään toimi kuten pitää, vaan lieskat hiillostavat lohen alapinnan karrelle ja savu tupruttaa silmiin niin, että tulee huono olo. Perunat ovat ehtineet jo kypsyä ja kurkku-jugurttikastike tekeytyä moneen kertaan, kun kala on edelleen turhan punertavaa ja nälkä kurnii suolissa. Marssin keittiöön ja voitelen molemmille muutaman anopin leipoman karjalanpiirakan. Nyt jaksaa odottaa varsinaista ruokaa vielä hetken.

kurkku-jugurttikastike

Kun viimein istumme pöytään, maistuvat kaikki aterian osaset yhdessä taivaallisilta. Kaveriksi kaadetaan vaaleanpunaista rieslingiä. Ei haittaa edes tummeneva taivas ja hetken kuluttua kattoon ropiseva sadekuuroa. Jos tämä ei ole kesäruokaa, ei sitten mikään!

Kurkku-jugurttikastike savukalalle

Reilu 1 dl turkkilaista jugurttia
Kourallinen kuutioitua kurkkua
Kourallinen silputtua kevätsipulin vartta
1–2 tl sitruunamehua
Suolaa ja pippuria
(Raastettua sitruunankuorta)
(Kuusenkerkkiä)

Silppua kevätsipulin varsi ja kuutioi kurkku pieniksi kuutioiksi. Sekoita kasvikset jugurtin sekaan ja mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Jos haluat, voit lisätä sekaan myös raastettua sitruunankuorta ja tuoreita yrttejä kuten minttua tai basilikaa. Lisäämällä valkosipulia muuntuu kurkku-jugurttikastike kreikkalaisen tsatsikin herkuksi serkuksi.

Alkukesästä erityistä herkkua ovat myös vaaleanvihreät kuusenkerkät, jotka sopivat nekin sellaisenaan jugurttikastikkeen sekaan. Muista kuitenkin, että tarvitset kerkkien keräämiseen maanomistajan luvan.

Anna tekeytyä vartin verran jääkaapissa ja nosta pöytään savukalan ja uusien (tai vanhojen) pottujen kera!

kurkku-jugurttikastike

ps. Kokeile myös savulohitäytteisiä nokkoslettuja!

Pikkelöity punasipuli – loistolisuke lähes kaiken kylkeen

Uusi vuosi ja hodaribuffet. Kasvisnakkeja ja bratvurstia, sinappia, kaalisalaattia ja pikkelöityä punasipulia. Pitkä kuuma kesä, uunituoreet briossisämpylät ja lähitilalta ostetusta jauhelihasta taputellut luomunaudanpihvit, jotka sihisevät kuumassa grillissä. Leivän väliin mehevä pihvi, paksu siivu cheddar-juustoa, tuoreita rehuja, wasabimajoneesia ja – arvasitte oikein – pikkelöityä punasipulia.

pikkelöity punasipuli

Pikkelöity punasipuli on kuin pippuri, se viihtyy kaikkien kanssa. Esimerkkien lista on loppumaton: Lämpimät voileivät, rapeaksi paahdettu kukkakaali, höyryävä ramenkulho, tiistai-illan tacot, tortillafiesta, klassinen voileipäkakku, suuri vadillinen salaattia, ihanan rasvainen vuohenjuusto, kalainen joulupöytä, pikkusuolaiset cocktail-palat tai tammikuinen blini-ilta – you name it! Purkillinen pikkelöityä punasipulia pöytään ja mikä tahansa maistuu pirteämmältä. Toimii jopa ruisleivällä yhdessä maustetun majoneesin kera. Siksi tätä ihanan etikkaista purkkiruokaa on meillä jääkaapissa aina vähintään pari purnukallista.

pikkelöity punasipuli

Tällä kertaa pikkelöintiin oli toinenkin syy. Eksyn kerta toisensa jälkeen kauas mukavuusalueeltani, vaikka paljon helpompaa olisi vain olla ja möllöttää. Vaikka valokuvaan satoja ruutuja viikossa, olen jotenkin jämähtänyt paikoilleen etenkin ruokaa kuvatessani. Tuskastellessani taitojeni puutetta törmäsin instagramissa The Little Plantation -blogia kirjoittavan Kimberlyn Winter Food Photography Challenge -haasteeseen ja päätin hetken mielijohteesta osallistua, vaikka tiedänkin, että en välttämättä ehdi jokaista haastekuvaa toteuttamaan.

pikkelöity punasipuli

pikkelöity punasipuli

Teemoja on yhdeksän. Ensimmäisten kolmen kuvan aiheina ovat tietyt raaka-aineet, seuraava trio liittyy väreihin ja viimeinen kolmikko numeroihin. Kuvat tulee postata instagramiin sovittuina päivinä tunnisteella #eatcaptureshare. Tiistaina kuvien inspiraationa olivat erilaiset sipulit. Tavoistani poiketen suunnittelin kuvattavaa asetelmaa jo viikkoa ennen kalmanviivaa. Pari purkillista pikkelöityä punasipulia pantiin heti tulille, ja tällä viikolla talven väreissä hehkuvasta punasipulista tuli haastekuvausteni tähti.

pikkelöity punasipuli

Huomioithan, että vaikka pikkelöity punasipuli on syötävää heti valmistuksen jälkeen, parhaimmillaan suussasulava superlisuke on vasta muutaman päivän kuluttua purkituksesta, eli pikaruokaa tämä kaikkien kaveri ei ole.

Pikkelöity punasipuli

2 hyvän kokoista punasipulia
1/2 dl vadelmaviinietikkaa
1/2 dl punaviinietikkaa
laakerinlehti
5 mustapippuria
ripaus sormisuolaa

Halkaise punasipulit ja siivuta ne niin ohuiksi kuin pystyt. Kiehauta kattilassa etikat, pippurit, suola ja laakerinlehti. Haarukoi sipuli puhtaaseen lasipurkkiin ja kaada hiukan jäähtynyt neste perään. Sulje kansi ja anna tekeytyä huoneenlämmössä vuorokausi. Siirrä purnukka sen jälkeen jääkaappiin ja jätä rauhaan muutamaksi päiväksi. Käytä miten parhaaksi näet tai syö sellaisenaan.

pikkelöity punasipuli

Haaste on hyväksi. Paitsi että aktivoidun etsimään omaa kuvaustyyliäni ja kuvaamaan enemmän ruutuja, olen siinä sivussa pakotettu myös kokkaamaan enemmän. Siitä hyödytte tekin. Enemmän reseptejä ja kauniimpia kuvia, sekä blogissa että instagramissa. Matka valokuvauksen ja kuvankäsittelyn syvempiin saloihin on alkanut!

Satokausiruokaa: Paahdetut tomaatit ja ruusukaalit yrttiöljyn kera

Tein eilen jotain sellaista, mitä en uskonut todellakaan vähään aikaan tekeväni. Lähetin työhakemuksen! Vielä kolme viikkoa sitten vannoin yrittäjän vapauden nimiin, ja nyt sitten jännitän kynsiä pureskellen, kutsutaanko minut haastatteluun. En oikein vielä itsekään tiedä, mitä tästä käänteestä ajatella, mutta kun vastaan tulee työpaikka tutussa organisaatiossa, ja vielä sellainen, jonka voi räätälöidä oman osaamisen mukaiseksi, on pakko toimia. Intuitio oli tällä kertaa tätä mieltä. Mitä se käytännön tasolla tarkoittaa ja miten elämäntahti muuttuu, sitä ehtii miettimään myöhemminkin. Saas nähdä miten meikäminnan käy. Lupaan kertoa, jos asiat etenevät.

Eikä siinä vielä kaikki. Kotitoimistolla vietetyn työpäivän lomassa ehdin kerrankin kokkaamaan kunnollisen lounaan. Ainekset keräsin koriini naapuriin kohonneesta kauppakeskuksesta: tomaattia, ruusukaalia, fetaa, tuoreita yrttejä, hetken mielijohteesta myös tarjouksessa ollutta mangoa ja kassalta viime tipassa vielä rasiallinen apteekin salmiakkia. Sitten kotikeittiötä kohti.

paahdetut tomaatit

Ennen kuin ryhdyin pilkkomispuuhiin, voitelin itselleni pienen leipäpalan ja join lasillisen vettä. Tällä tekniikalla ei laske verensokeri, eikä iske nälkäkiukku kesken keittiöhommien. Suosittelen siis, varsinkin jos taipumusta nälkäisenä ärhentelyyn on. Viikonloppuisin kokki saattaa kaiken tämän lisäksi kaataa lasiinsa annoksen viiniä, se tekee ruuanlaitosta vieläkin mukavampaa.

Mutta nyt kiinni varsinaiseen (kasvis)pihviin. Muutama viikonloppu sitten oli tarkoitus paistaa pannulla pientilatuottajien markkinoilta ostettua karitsaa ja sen kylkeen piti keksiä jotain maistuvaa lisuketta. Redin alimman kerroksen ruokakojujen joukosta erottui edukseen Sesonkipuoti, jonka tiskit notkuivat satokauden parhaimmistoa pikkelöidyistä kurkuista metsäsieniin ja kotimaisiin kasviksiin. Reppuun löysivät tiensä purkillinen suolakurkkuja, roveellinen erikoistarjouksessa olleita luomumansikoita ja rasiallinen luomuruusukaaleja. Täydensimme settiä vielä ruokakaupan hevitiskiltä kirsikkatomaateilla, basilikalla ja mintulla.

paahdetut tomaatit

Yrteistä surautettiin Tasty Travelissimo -blogista bongattu sitruunainen ja raikkaan vihreä makuöljy, tomaatit ja ruusukaalit paahdettiin uunissa balsamicolla ja oliiviöljyllä höystettyinä. Jestas, mikä makumaailma lautasella lopulta löytyikään! Erityisesti paahdetut tomaatit ja sitruunainen yrttiöljy vetivät sanattomaksi meidät molemmat. Siltä istumalta päätin kokata niitä hyvin pian uudestaan ja tässä sitä nyt ollaan. Lihaa tämä kombo ei kaipaa välttämättä lainkaan, proteiinia ruokaan saa lisäämällä vuokaan vaikkapa vihreitä papuja tai purkillisen kikherneitä. Myös fetajuustokimpale sopii tomaattien ja ruusukaalien kaveriksi.

paahdetut tomaatit

Paahdetut tomaatit, ruusukaalit ja yrttiöljy

Rasiallinen kirsikkatomaatteja
1/2 rasiaa ruusukaalia
loraus balsamicoa
loraus oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
(Pala fetaa)

Yrttiöljyyn tarvitset:
Kourallinen tuoretta minttua
Kourallinen tuoretta basilikaa
1 kynsi valkosipulia
1 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
1 tl hunajaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Huuhtele ruusukaalit ja tomaatit. Leikkaa ruusukaalien kannat, puolita kaalinpallerot ja lado puolikkaat korkealaitaiseen uunivuokaan. Tomaateille ei tarvitse tehdä mitään, ne voi heittää sellaisenaan ruusukaalien kaveriksi. Valuta etenkin kaalien päälle pari ruokalusikallista balsamicoa ja saman verran oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla ja paahda uunin keskitasolla 25 minuuttia. Kääntele sen jälkeen kaaleja ja lisää halutessasi pinnalle ronskeiksi paloiksi revittyä fetajuustoa. Paahda vielä uunin yläosassa 10 minuuttia, kunnes juusto saa vähän väriä.

paahdetut tomaatit

Jos et huomannut tehdä yrttiöljyä vielä valmiiksi, eipä hätää, sen ehtii sekoittaa sillä aikaa, kun tomaatit ja ruusukaalit jäähtyvät suuhun sopiviksi. Lisää kaikki ainekset syvään astiaan ja surauta öljy sauvasekoittimella tasaiseksi. Helppoa kuin heinänteko! (Joka kyllä tiettävästi ei ole ollut kovin helppoa näin nykyihmisen näkökulmasta, mutta tiedätte mitä tarkoitan.) Kaada yrttiöljyä vuokaan tomaattien ja ruusukaalien päälle tai kata öljyastia pöytään ja anna jokaisen lusikoida lautaselleen sopiva määrä taivaallista tavaraa.

Yrttiöljy säilyy jääkaapissa parikin viikkoa, mutta parhaimmillaan se on tuoreena, kun yrtit antavat sille hehkuvan vihreän värin. Myöhemmin voit tuoreuttaa öljyä lisäämällä tuoretta yrttisilppua sen sen sekaan, näin minäkin tein, kuten kuvasta saattaa näkyä.

paahdetut tomaatit

Jos ruusukaali raaka-aineena on vieras tai siitä on ikäviä muistoja kouluajoilta (been there, done that), kannattaa sille silti antaa mahdollisuus. Ruusukaali paitsi maistuu oikein kypsennettynä mahtavalta, sillä on myös mitätön hiilijalanjälki ja se sisältää runsaasti kuitua. Kaiken lisäksi minikokoinen kaalinpää on erittäin hyvä raudan, A-, C- ja K-vitamiinien lähde ja sisältää runsaasti myös folaattia. Niin pieni ja niin terveellinen – ajatella!