Tänään päivä on Helsingissä 18 minuutin verran yötä pidempi, hurraa! Vaikka kuinka pidänkin armollisesta pimeydestä, hämäränhyssyssä hyggeilystä, takkatulesta ja kynttilöistä, iloitsen, kun valo vihdoin voittaa. Vihreä valloittaa kaupungin ja aurinko sulattaa jäyhimmätkin sydämet.
Lisääntyvä valo saa paitsi haaveilemaan keväästä ja kesästä, myös suunnittelemaan tulevaa. Nälkä todellakin kasvaa syödessä, sen olen todennut tutustuessani tänä keväänä useaan uuteen matkablogiin. Vaikka lukkoon on lyöty matkoja maailman muihin kolkkiin, houkuttelevat myös Irlanti, Patagonia, Japani, Australia ja Portugali, vain muutamia mainitakseni. Kyseisiä kohteita en pääse yliviivaamaan listalta vielä tänä vuonna, mutta jonain päivänä, ihan varmasti.
Kotimaan ämpärilista on yhtä pitkä, ellei jopa pitempi. Suomi-neito kutsuu ja minä vastaan huutoon rinta rottingilla. Suunnittelen kesälle reissuja ja retkiä, lyhyitä hetkiä, luonnossa, Lapissa, merellä ja metsissä. En lähde merta edemmäs kalaan, vaan teen kaikkeni nähdäkseni metsän puilta. Sillä piilotettuja aarteita, niitä Suomi-neidon helmoista, hihansuista ja lanteilta löytyy lukemattomia. Vuodelle 2017 valitsen jalokivistä viisi.
1. Utö
Utö on Suomen ulkosaariston eteläisin asuttu saari, jossa olen käynyt kerran tai kaksi 1990-luvulla. Ikä alkoi silloin ykkösellä ja 27-jalkaisessa purjeveneessä riehui lisäkseni kolme muuta riiviötä. Muistan reissuista lähinnä kiviset rannat, punavalkoisen majakan, kalastajan myymän savukampelan ja aamulla sataman kioskista haetut tuoreet sämpylät. Haluan aikuisen näkökulman saareen. Ei ahdasta ja aalloilla keinuvaa pikkuvenettä, vaan tilava aamiaismajoitus ja maata jalkojen alla. Aava vesi, kirkuvat lokit ja suolainen merituuli, mitä sitä ihminen muuta tarvitsee?
Kuva: Tuomas Romu / fi.wikipedia / CC BY 2.5
2. Saimaa
Pelkään syviä vesiä, mutta hakeudun silti niiden ääreen. Haluan mökkeilemään Saimaan saareen, pikkuiseen torppaan, kauaksi kavalasta maailmasta. Tahdon onkia, uida, saunoa, lukea, grillata ja vain olla. Soudella nousevien ukkospilvien pimentäessä taivaan, huljutella varpaita linnunmaidon lämpöisessä järvivedessä, ihailla lumpeita, seistä kesäsateessa ja seurata joutsenpariskunnan soidinmenoja. Jospa vihdoinkin bongaisin saimaannorpan.
3. Karhunkierros
Vaelluskengät ovat pölyttyneet kellarivarastossa kohta kuuden vuoden ajan. Viimeksi niillä on koluttu Kolin vaaroja ja kallioita liian pitkällä päiväretkellä, jonka vain kokematon retkeilijä osaa suunnitella. On aika vetää kengät jalkaan ja panna vaellustaidot testiin. Itärajan tuntumassa, Sallan ja Kuusamon välissä on maamme suosituin vaellusreitti, 82 kilometria pitkä, Oulankajokea myötäilevä Karhunkierros. Saman reitin ovat taivaltaneet aikanaan myös vanhempani, joten veri velvoittaa. Huikeilla maisemilla saattaa myös olla osuutta unelmaan.
Kuva: Jochen.wurster / CC-BY-SA-3.0 / via Wikimedia Commons
4. Nuorgam ja Jäämeri
Olen asunut lapsuuteni Lapin läänin alueella, mutta en ole koskaan nähnyt Jäämerta. Olen houkutellut meillä asuvaa motoristia lähtemään kanssani kaksi päällä pohjoiseen. Ensin autojunalla Kemijärvelle ja siitä pyörällä perille saakka. Toistaiseksi mies ei ole lämmennyt, mutta väsytystaistelu jatkuu.
5. Rovaniemi
Olen elänyt jo hyvän aikaa jonkinlaisessa nostalgian nostattamassa aallossa. Haluan nähdä, kokea ja dokumentoida paikkoja, joissa olen asunut, elänyt ja viettänyt viikkoja tai vuosia elämästäni. Siksi haluan palata Rovaniemelle. Rautiosaareen, Leipeelle, Muurolaan, Syväsenvaaraan ja Ylikylään. Tahdon kuvata kotitalot, tallentaa koulunpihat ja piirtää paperille kaiken minkä muistan. Toivottavasti jo tänä kesänä.
Minne sinä matkaat tänä kesänä?
Monta kotimaan kohdetta on vielä näkemättä. Toukokuussa pääsen tutustumaan Kemiönsaaren maisemiin.
Inarissa olen ollut 90-luvulla ruskamatkalla. Silloin näkyi vain maaruskaa, mutta sekin oli näkemisen arvoista. Mielenkiintoisia asioita tuli koettua eräretkeilyn merkeissä tukkikämpältä käsin. Nuorgam vaikutti pieneltä kylältä. Norjan puolella Pygeijassa oltiin yksi yö ja maisemat olivat vaikuttavia. Ryhmämme pääsi myös kalastamaan vuonolle, jossa koukkuihin tarttui turskaa, seitiä ja jokin kolmas laji, jota kalastaja sanoi hyysaksi.
Kansallispuistojen tarjoamiin retkeilymahdollisuuksiin haluan tutustua lisää. Kolilla voisin viettää aikaa useamman päivän. Hossassa ja Repovedellä olen ollut pikaisesti päiväretkellä ja tekisi mieli käydä uudestaankin.
Vuonokalastus kuulostaa mahtavalta! Minunkin kansallispuistokokemukseni ovat päivän mittaisia pyrähdyksiä, siksi tarkoituksena on uskaltaa vähintäänkin yhden yön retkelle. Onneksi miehellä on kokemusta, on heti turvallisempi olo. Jos omistaisin auton, tekisin viikonloppuretkiä eteläisen Suomen kansallispuistoihin vaikka joka viikko!
Me suuntaamme ensin Enoon suunnistamaan ja myöhemmin kesällä Enontekiölle ja siitä sinne Jäämeren rantaan.
Kuulostaa suunnitelmalta! Meilläkin oli siskojen kanssa puhetta Venloihin osallistumisesta, mutta taitaa jäädä toteuttamatta tällä kertaa. Ehkä vielä joskus.
Noissa kohteissa olen ollut vain Utössä ja Jäämerellä. Utössä vieläkin parasta ovat savukampelat, ei niitä taida enää muualta saadakaan. Jäämerellä kävin kun olin Hurtigrutten-matkalla. Siitä voin vielä joskus kirjoittaakin. Tuo Karhunkierros olisi aivan mahtava!
Onpa ihana kuulla, että savukampeloita on edelleen saatavilla! Vielä kun pääsisi yöpymään sinne majakkaan.. Hurtigrutenista olen haaveillut jo pitkään, mutta jospa näin alkuun kävisin ihmettelemässä pohjoista merta rannalta käsin. Karhunkierros on jo nimenä niin mahtipontinen, että pelkästään sen vuoksi sinne on päästävä!
Utö on kyllä kiva, ainoa oikeasti tuttu kohde tällä listalla. Rovaniemelläkin olemme olleet vaan ohikulkumatkalla. Itse mietimme kesäistä retkeä Merenkurkun suunnalle, mutta katsotaan miten käy 🙂
Merenkurkun alue on minulle toistaiseksi tutkimaton tanner. Vaasasssa olen käynyt pariin otteeseen ja Hailuodossa, mutta se taitaakin olla jo Perämerta. Rannikko kiinnostaa, joten pistetäänpä korvan taakse länsirannikon roadtrip!
Kuulostaapa hyvältä nuo suunnittelemasi kohteet. Ja todella kiva on aina lukea kirjoituksiasi, erityisesti luontoon ja matkoihin liittyviä. Mutta oli aihe mikä vain niin siitä välittyy hyvä fiilis ja taidokas kirjoitustapa.
Minäkin olen suunnitellut tälle kesälle reissuja tutustumaan johonkin majakoista (kohde vielä tarkemmin valitsematta) ja luontoon pitää päästä Hossaan tai Kolille. Pienen Karhunkierroksen olen joskus käynyt, oli kaunista. Iso olisi vielä kokematta. Samoin pohjoinen Lappi on tuntematon ja siellä olisi ihana käydä. Saimaata näen säännöllisesti tässä eräässä rantakaupungissa asuessa, mutta saaressa yöpyessä siitäkin pääsisi nauttimaan aivan eri tavalla.
Oi kiitos Juliet ihanista sanoista! Majakat ovat todella kiehtovia. Jos omistaisin auton, tekisin varmasti enemmän pistoreissuja kiinnostaviin kohteisiin ja eteläisen Suomen kansallispuistoihin. Muuten en autoa tarvitse, mutta tutkimusretkiä varten sellainen olisi eri kätevä.
Ihastuttavia kohteita. Saimaalla tulee onneksi vierailtua suht usein, ja tältä listalta haluaisin Utöhön (taivutus..?) ja Nuorgamia olen itsekin suunnitellut. Viime kesänä kiersin Turun saariston rengastien ja se on jäänyt mieleen yhtenä kauneimmista Suomi-kohteista.
Minä olen tosiaan katsellut saaristomerta lähinnä veneestä käsin. Rengastiellä on kyllä mahtavat maisemat, täytyykin lisätä listalle Ahvenanmaankierros nyt kun taloudessa on moottoripyörä, jolla pääsee kesäisin liikkumaan.
Oijoi, en malta odottaa että pääsen seuraamaan seikkailujasi kotimaassa. Meilläkin on tarkoitus tutkia tarkemmin rakasta kotimaatamme tänä kesänä. Me taidamme tosin pysytellä melko etelässä ja tutustua muun muassa Länsi-Uudenmaan helmiin ja Porvoossakin pitää päästä käymään kerran kesässä. Aloitetaan vaikka niillä. 🙂
Huh, nyt tuli paineita. 😀 Turha lähteä merta edemmäs kalaan, kun Uudellamaallakin on todella paljon nähtävää! Käykää ainakin Inkoon Fagervikissä, jos läntisellä puolella liikutte!
Kotimaassa riittää tuota tutkittavaa. Toivotaan, että säiden valtias suo meille hyvät seikkailusäät Suomen suveen. Saimaannorpan voi muuten bongata parhaiten melontaretkellä, tyynellä säällä. Suomea haluaisin itsekin tutkia kesäkaudella, jahka saataisiin meidän matkailuautokin tänne meidän tutkimusretkikaveriksemme. Se on maailman paras apuväline kotimaan tutkimisessa, majapaikka kulkee aina matkassa mukana.
Kajakkimelonnan kanssa en ihan vielä ole sujut. Parina viime kesänä olen miehen innoittamana lähtenyt mukaan lyhyille reissuille, joka kerta joudun jossain vaiheessa pieneen paniikkiin, kun moottorivene kaartaa ohi lähietäisyydeltä. Sisävesillä en kuitenkaan ole vielä melonut, ehkä siellä voi kulkea suojaisempia reittejä! Ja norppabongaus on tietysti lisämotivaattorina. Lapsuudessa matkattiin usein asuntoautolla tai -vaunulla, millähän hinnalla sellainen lähtisi vuokralle? Ja aurinkoista kesää, sitä varmasti toivomme kaikki!
Mäkin kuulen Patagonian kutsun, niin kovana että haluan käydä siellä ensi vuonna! Tämä vuosi vie mua ainakin Saksaan, Latviaan, Italiaan, San Marinoon ja Viroon. Suomessakin haluaisin reissailla vaikka kuinka, mutta autoa ei ole, ja ilman sitä Suomessa on hankalaa ja kallista reissata. Porvoo, Rauma ja Helsingin saaret ovat säästöbudjettivuodelleni realistisia Suomi-kohteita, mutta napsisin mielelläni sun listalta myös monia kohteita. Varsinkin Jäämeren ja Utön. Mutta jos ei nyt niin tulevina vuosina sitten 🙂
Mahtavia suunnitelmia, ehtisinpä itsekin Italiaan! Tuo auton puute minuakin rassaa. Moottoripyörä on, mutta kahden ihmisen kamppeita mukaan mahtuu tosi rajallinen määrä. Pitäisi varmaan investoida tilaviin sivulaukkuihin, vaikka ne eivät miehen mielestä sporttiseen matkapyörään sovikaan. 😉
Ihania kohteita! Mekin vielä joku päivä kierrellään näitä samoja, kunhan vaan saadaan tarpeeksi pitkä loma Suomeen suunniteltua. Meidän kesä näyttää aika erilaiselle. Touko-kesäkuun vaihteessa on suunnitteilla road trip etelämmäs Kaliforniassa; häitä, viinialueita, kaupunkeja ja kansallispuistoja. Sitten heinä- ja elokuu onkin rauhallisempaa ku odotellaan uuden perheenjäsenen syntymistä.
Kalifornian ruosteiset kukkulat! Ihana matka teillä tiedossa ja vielä ihanampi aika edessä uutta tulokasta odotellessa. Onnellista odotusta!
Meillä on koko kesä vielä ihan auki, mutta varmaan jossain vaiheessa ainakin Savonlinnan liepeillä kastamme varpaat järviveteen.
Savonlinna ja järvivesi, täydellinen kombo. Kuulen jo korvissani veden liplatuksen laituria vasten. Voi kesä!
Kesällä olisi ihana tehdä taas reissu Suomen Lappiin. Sen lisäksi kiinnostaisi esim. Naantali ja Hanko, myös Turku. Ulkomaankohteista heinäkuu tulee vietettyä Kaliforniassa – ei tarvitse ainakaan miettiä, onko luvassa aurinkoa vai sadetta.
Sinun tai siis teidän pitää tulla ilman muuta Hankoon!
Tämä selvä. Hanko lisätty kesän reissulistalle.
Turistina kotimaan kaupungeissa tulee pyörittyä ihan liian harvoin. Turkuunkin voisi hyvin tehdä viikonloppuretken Helsingistä käsin, eikä aina vain kulkea sen kautta laivalle tai kavereiden mökille. Heinäkuinen Kalifornia ei kuulosta hullummalta!
Tämän kesän reissut ovat vielä suunnitelmissa, mutta pääosa kesälomasta vietetään omalla kesämökillä ”puuhaleirillä”. Syksyn tullen lähtee taas… nimittäin lennot ympäri mualimmaa. Utö on kyllä mukava paikka, tuli vietettyä siellä ystävän häät ja olihan ne varsin eksoottiset!
Voi teitä onnekkaita! Haaveilen omasta mökistä, johon tällä hetkellä ei ole mitään mahdollisuuksia. Juuri tänä aamuna mietin, että pitäisikö alkaa selaamaan vuokramökkipalstoja, vai olenko jo myöhässä. Häät Utössä olivat varmasti unohtumattomat, voisikohan joku minun kaveripiirissäni järjestää sellaiset? Vink, vink!
Voi noita uusia matkahaaveita tulee kuin sieniä sateella. Meidän kesän matka on kaksi viikkoa Kroatia, Montenegro, Bosnia-Herzigovina, Albania ja Kreikka matkalla. Uskon että joukkoon mahtuu rakkaan kotimaan juttuja. Utössä oltiin muutama vuosi sitten. Nyt edessä on ainakin toukokuussa hyljesafari Uudenkaupungin edustalle. Samalla käymme parissa majakassa. Raumasta haaveilen sekä Kylmäpihlajan majakastakin. Kohta alkaa olemaan muutama Suomen majakka plakkarissa. Kesän parasta antia Suomessa on extempore retket.
Balkanin kierros kuulostaa antoisalta! Kroatia on tuttu ja Montenegroon reissataan lokakuun alussa, muut maat jäävät odottamaan vielä löytäjäänsä. Mutta tuo hyljesafari! En todellakaan tiennyt, että Suomessakin järjestetään sellaisia. Ja samalla reissulla vielä pari majakkaa, oiva suunnitelma kerrassaan!
Kesällä on vähän kiireistä, mutta ajattelin kiertää Lappia, mutta sitäkin ennen suuntaan Nuorgamiin. Utössä en ole, kumma kyllä, käynyt, vaan siitä 7 kilometrin päässä olevassa Jurmossa.
Jurmokin on erityinen paikka, suosittelen visiittiä muillekin!
Ihania suunnitelmia sinulla! Minullakin on tuo Saimaa ja Jäämeri listallani ja pikku saaret sekä Lappi houkuttavat aina. Valitettavasti tänä kesänä olen Kazakstanissa, joten aikaa Suomen seikkailuille ei niin paljoa ole. Mutta ensi kuussa pääsen Kolille!
Sulla onkin seikkailujen kesä tiedossa! Suomen suveen ehtii onneksi myöhemminkin. Ja Koli, se on mahtava paikka!
Onnekseni voin ylpeästi todeta kolunneeni Suomenkin maata aika kiitettävästi etelästä aivan Jäämerelle saakka ja aina itärajalta Ahvenanmaalle saakka. Tästä on kiittäminen vanhempiani, jotka ovat tartuttaneet liikkuvan elämäntyylinsä meille lapsille ja roudanneet meitä mukanaan niin Suomessa kuin maailmalla.
Tänä kesänä Suomen sisäinen matkailu taitaa jäädä aika minimiin, kun Italia ja Unkari rokottavat kesästäni puolitoista kuukautta. Silti väittäisin, että olen paljon Suomen maanteillä ja rautateillä menossa tänäkin kesänä. Kemiöön, isomummulaan, olisi ihana päästä taas liian monen vuoden tauon jälkeen.
Hyvä vanhemmat! Enpä minäkään näin laajasti olisi kotimaata kolunnut, jos lapsena ei oltais vedetty ristiin rastiin ja pitkin poikin asuntovaunulla. Ja kun suku on puoliksi pohjoisesta ja puoliksi idästä, se pelkästään on laittanut liikkumaan.
Eivät Italian ja Unkari kuulosta lainkaan hullummilta vaihtoehdoilta ja jos siinä sivussa kuitenkin ehtii kotisuomen maille ja mannuille niin kombohan on varsin toimiva.
Kesän saapuminen saa kyllä inspiroitumaan Suomesta ihan eri tavalla! Omallakin kohdalla tämä kesä on omistettu Suomen koluamiselle. Olen ryhtymässä ulkosuomalaiseksi, joten samantapainen kotimaan kokemis- ja tallennusvimma on nostanut päätään. Lappiin, Kolille ja moniin muihin kansallispuistoihin haluan ainakin! Jäämerikin olisi upeaa kokea ja miksei lisää Turun saaristoakin, joten saa nähdä mitä keksitään. 🙂
Niin totta! Kesä saa suomineidon parhaat puolet esiin. Ihana kotimaankoluamiskesä siis tiedossa sinullakin! Saas nähdä satutaanko samoille paikoille. Minä yritän ehtiä siinä sivussa myös Espanjaan, koska anoppiehdokas keksi juhlistaa pyöreitään aurinkorannikolla.
Minulla ei ole vielä lainkaan lukkoon lyötyjä reissusuunnitelmia kesäksi, mutta haaveilen Kreikasta ja Kroatiasta… Suomessakin toivon mukaan tulee käytyä, sillä onhan Suomi kesällä kaikkein parhaimmillaan!
Toivottavasti ehdit Suomeenkin!
Kauheeta, en ole käynyt näistä missään! En edes Rovaniemellä – Rovaniemen olen nähnyt lentokoneen ikkunasta. A350 henkilökuntalennolla lennettiin Helsinki-Rovaniemi-Helsinki-välin mutta emme päässeetkään laskeutumaan Rovaniemelle, hieman harmitti sillä tämän piti olla ensimmäinen kosketukseni Rovaniemeen..
Saimaa houkuttelisi, sinne pitäisi päästä ainakin 🙂
Ihan kamalaa! Ei vaineskaan, ei sitä yksi ihminen voi kaikkialle ehtiä. Vaikka aina voi yrittää, onhan tässä vielä loppuelämä aikaa! 🙂
Hyvä listata Suomi-kohteita muistutukseksi ja inspiraatioksi.
Just näin. Ja kun listaa ne kaiken kansan nähden, tulee suunnitelmat myös totetutettua!
Kesäisin mulla ei ole mitään hinkua ulkomaille! Menen tänä kesänä naimisiin, mutta pidempi häämatkakin saa odottaa kun kesällä halutaan olla mökillä Saimaalla – ja varsinkin kun ulkomaalaiset häävieraamme haluavat myös mökkeillä 😀
Kesän ämpärilistalla myös uusi Hossan kansallispuisto, joka viettää avajaisia kesäkuussa.
Nyt on prioriteetit kohdallaan! Enpä tiennytkään Hossan avajaisista, täytyypä laittaa google laulamaan.
Ahh, Suomen kesä, siitä on 6 vuotta kun olen sen kokenut! Saimaalla mökkeily on koettu moneen kertaan, muuten nämä kohteet on vielä kokematta. Suomessa kiinnostaa eniten talvinen Lappi ja kesällä kansallispuistot. Saa nähdä, pääsenkö vielä tänäkään kesänä, kun toisaalta houkuttelee talvinen joulu…
En tiedä pystyisinkö elämään ilman Suomen kesää kuutta kokonaista vuotta. Pakkohan se tietysti olisi jos tie veisi pysyvästi toiselle puolelle maapalloa eikä varaa kahteen vuosittaiseen reissuun olisi. Ja onhan se luminen joulu tietysti mahtava myös. Aikamoinen dilemma!
Voi miten ihania tunnelmapaloja! Ehkä sitä pitäisi juhlavuoden kunniaksi vähän yrittää kotimaanmatkailun osaltakin ryhdistäytyä!
Tosiaan, Suomi 100 -hengessä kotimaanmatkailu nousuun!
Oi kuinka kivalta kuulostaa. Suomen kesä on kyllä jotain hienoa 🙂
Karhunkierros ja Saimaa löytyy myös mun listalta! Näin ulkosuomalaisena nautin kuitenkin erityisesti siitä, että saan viettää aikaa Suomen ehdottomassa helmessä, Helsingissä 🙂 Suomen kesä on upea!
Totta, Helsinki on ihana kesäkaupunki!