Perunagnocchit salviavoissa – makumatka ranskalaiselle maaseudulle

Kuvittele keskipäivä ja kolmenkymmenen asteen helle. Lisää kuvitelmaan ranskalainen maaseutumaisema, vanha kivitalo, pihan nurkalla kasvava oliivipuu, puutarhan pähkinäpensaat ja vaaleansiniset ikkunaluukut. Hiki helmeilee iholla ja kastelee paidan selkämyksen. Pöytä on katettu lehväkatoksen varjostamalle patiolle, roseviinipullon kylmää pintaa myöten valuu kostean kuumasta ilmasta tiivistynyt vesi.

perunagnocchit salviavoissa

Keittiössä on vieläkin kuumempi. Perunasta, jauhoista ja kananmunasta sekoitettu taikina on leipoutunut taitavissa käsissä perunapalleroiksi, jotka odottavat pöydällä pääsyä kaasuhellalla kiehuvaan veteen. Lounaaksi on salviavoissa pyöriteltyjä perunagnoccheja, todellista lähiruokaa, jonka perunat on ostettu paikalliselta torilta ja salvian lehdet riivitty talon kulmalta kasvavasta valtavasta salviapuskasta.

Perunagnocchit salviavoissa kannetaan eteeni pahoittelujen kera. Rakenne olikin vääränlainen, eivätkä gnocchit pysyneet koossa kiehuvassa vedessä, joten ne onkin nyt kypsennetty pannulla keittämisen sijaan. Anteeksipyynnöt olivat turhia, sillä perunapallerot veivät kielen mennessään. Tyhjensin oman lautaseni supernopeasti ja aloin vaivihkaa vilkuilla pöytäseurani lautasille, jäisiköhän joltain gnoccheja yli?

perunagnocchit salviavoissa

Päästyäni takaisin kotiin en voinut unohtaa tuota hellepäivän lounasta. Himoitsin gnoccheja salviavoissa, joten kävelin lähimmän marketin tuorepastahyllyille heti seuraavana arkipäivänä. Mikä onni ja autuus minut kohtasikaan, sillä taglietelle-pakettien ja lasagnelevyjen joukosta löytyi pari pakettia muutaman korttelin päässä valmistettuja Vaelsan perunagnoccheja!

Itse en ole vielä uskaltanut ryhtyä palleroita pyörittelemään. Happy Hamletissakin katsoin vain vierestä jauhopeukaloiden uurastusta, herkuttelin lopputuloksella ja taisinpa lopulta rohmuta myös naapurin lautaselta muutaman suussa sulavan perunapalleron. Asiaan tulee tänä vuonna muutos. Satu Koiviston heittämä perunahaaste nimittäin asteli tähän tupaan salviapuska kainalossaan. Tässä keittiössä perunahaasteesta tulikin gnocchihaaste!

perunagnocchit salviavoissa

Haasteen toteuttamisen aika on kuitenkin myöhemmin, sillä tammikuussa kotikonttorilla kokataan hetkessä valmistuvaa arkiruokaa, ja siihen kaupan hyllystä napatut perunagnocchit salviavoissa ovat omiaan. Jos sinä kuitenkin haluat kokeilla gnocchien tekemistä itse, etkä malta odottaa minun reseptiäni, kurkkaa vaikka tämä Epätrendikkään ruokablogin ohje kotitekoisille perunapalleroille!

perunagnocchit salviavoissa

Minun versiostani riittää runsaaksi lounaaksi kahdelle ja pieneksi makupalaksi tai väliruoaksi kolmelle. Tuoreet gnocchit kypsyvät muutamassa minuutissa, joten perunagnocchit salviavoissa on todellinen pikaruoka. Siksi kannattaa valmistella kaikki ainesosat valmiiksi ennen kuin heittää pallerot kiehuvaan veteen. Sitruunan voi jättää poiskin, jos ei sen hapokkuudesta niin välitä, myöskään valkosipuli ei ole välttämätön.

Perunagnocchit salviavoissa

500 g valmiita gnoccheja (esim. Vaelsa tai Rummo)
75 g voita
n. 20 salvian lehteä
1 isompi valkosipulinkynsi
Puolikkaan sitruunan kuori
Reilu ruokalusikallinen sitruunamehua
Suolaa ja pippuria
Parmesaania

Raasta puolikkaan sitruunan kuori ja purista mehu, silppua valkosipuli ja suurimmat salvian lehdet hieman pienemmiksi.

Käytä gnocchien keittämiseen isoa kattilaa, johon mahtuu useampi litra vettä. Kypsennä perunapallerot kahdessa erässä, keitä ne runsaasti suolatussa vedessä. Kun gnocchit nousevat pintaan, ne ovat valmiita. Tähän menee gnocchien koosta riippuen 1–3 minuuttia. Nosta valmiit perunagnocchit hetkeksi lautaselle kuivumaan.

Sulata voi pannulla keskilämmöllä. Lisää valkosipuli ja salvian lehdet ja anna paistua hetki, kunnes salvianlehdet ovat muuttuneet rapeiksi. Halutessasi voit odottaa niin kauan, että voi alkaa ruskistua. Alenna lämpöä, lisää gnocchit ja kääntele ne salviavoissa. Jos haluat gnoccheihin rapean kuoren, voit paistaa niitä pannulla hieman kauemmin, kunnes ne saavat väriä.

perunagnocchit salviavoissa

Lisää lopuksi vielä raastettu sitruunan kuori ja lorauta sekaan vähän mehua. Mausta mustapippurilla ja suolalla. Jaa lautasille, raasta päälle kunnon tujaus parmesaania ja kuvittele itsesi ranskalaiseen maalaismaisemaan. Tai italialaiseen, jos se on sinun sielunmaisemasi. Sitten voitkin nuolla lautasen.

Tuliaisia Ranskasta: Sinappinen sieni-sipulipiirakka

Kaikki viinit eivät matkusta hyvin. Näin minua neuvottiin, kun muutama vuosi sitten vietin lomaa viiniköynnösten keskellä viinitalolta toiselle vaeltaen. Tottahan tuo taitaa olla. Vihreiden kukkuloiden kupeessa, Välimeren auringon viimeisissä säteissä, lasin hikoillessa helteisessä illassa viini maistuu taatusti erilaiselta kuin kotisohvalla television ääressä. Vaikka viinipullo kulkeekin matkalaukussa kätevästi kotiin saakka, tunnelmaa ei pysty pakkaamaan kookkaimpaankaan kapsäkkiin.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Asettuminen arkeen ja palaaminen perustekemiseen ranskalaisten maalaismaisemien ja riemukkaan ruokakuvausretriitin jälkeen on ollut ymmärrettävästi vähän vaikeaa. Onneksi muistoja voi elvyttää myös kylmänkolean kivikaupungin keittiössä, vaikka eihän se tietenkään sama ole, ei lähellekään.

Pohjolan kylmässä valossa kasvaneista ja kaukaa maailmalta roudatuista raaka-aineista puuttuu se jokin. Tomaatit ovat vetisiä, persikat mauttomia ja vaisut viikunat kalpenevat suoraan puusta poimittujen rinnalla. Jotkut makumuistot kuitenkin kantavat kielelle saakka.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Siksi pari päivää sitten, kun isä toi kotiinkuljetuksena puoli ämpärillistä itse poimimiaan kantarelleja, päätin leipoa lautaselleni ranskalaisen maalaismaiseman. Sinappinen sieni-sipulipiirakka valmistui versiona, joka tuskin veti vertoja alkuperäiselle, Happy Hamletin vierastalon terassilla, kaislakaton alla nautitulle taideteokselle, mutta herkullista se silti oli. Ranskassa kokatun piirakan resepti oli Teresa Välimäen käsialaa, alla olevan ohjeen olen muokannut sen pohjalta.

Koska salvia rönsyilee mökin keittiöpuutarhassa niin, että timjamiraasu meinaa peittyä sen alle, ja koska isäni sieniämpärin kyljessä keittiööni kulkeutui myös säkillinen omenoita, päätin lisätä molempia piirakan pohjataikinaan. Niin olen tehnyt ennenkin, joten taikinasta tuli loppujen lopuksi toisinto vanhan suosikkini salottisipulipiirakan pohjasta.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Kaikkea ei todellakaan tehdä itse alusta asti, leivontaan voi hyvin käyttää vaikka kaupan valmista lehtitaikinaa. Tässä kohtaa voit siis hyvin oikoa. Sienet voit valita mielesi mukaan, myös herkkusienet maistuvat piirakassa mainioilta. Sipuliksi sopii se, mitä kaapista löytyy, mutta sinapin olisi hyvä olla dijonia. Ja sitten kokkaushommiin!

Sinappinen sieni-sipulipiirakka

Pohja:
150 g voita kuutioituna
1,5 dl grahamjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
2–3 rkl silputtua salviaa
1 omena raastettuna
1 rkl (sherry)viinietikkaa

Täyte:
2 sipulia
2–3 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä paistamiseen
Reilu litra tuoreita sieniä
Purkillinen maustamatonta tuorejuustoa tai mascarponea
1 dl turkkilaista jugurttia
2 rkl dijonsinappia
(loraus valkoviiniä tai sherryä)
Suolaa ja pippuria
Päälle juustoraastetta, jos siltä tuntuu

Raasta omena ja silppua salvia. Kaikki taikinan ainekset kulhoon ja nypi voi niiden joukkoon. Lisää tilkka viinietikkaa ja sekoita tasaiseksi. Kääri taikina sitten elmukelmuun ja siirrä jääkaappiin lepäämään täytteen valmistuksen ajaksi.

Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi, silppua valkosipulinkynnet ja pieni sienet sopiviksi suupaloiksi. Hauduta sipuleita öljyssä 10-15 minuuttia. Lisää pannulle sitten sienet ja paista kunnes suurin osa nesteestä ehtii haihtua. Mausta suolalla ja pippurilla.

Pane viimeistään tässä vaiheessa uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita tuorejuusto ja turkkilainen jugurtti ja lisää seokseen pari ruokalusikallista dijon-sinappia sekä loraus valkoviiniä tai sherryä. Mausta suolalla.

Painele levännyt taikina käsin pyöreän taikinavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä tuorejuusto-jugurtti alimmaiseksi ja lisää sienet ja sipulit sen päälle. Lisää päällimmäiseksi juustoraastetta, jos haluat. Paista uunissa 25–40 minuuttia, paistoaika riippuu uunista ja pohjataikinan koostumuksesta. Ylläolevalla kombolla taikina kypsyi meidän normiuunissa reilussa 30 minuutissa.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Nauti sinappinen sieni-sipulipiirakka vähän jäähtyneenä sellaisenaan tai vihreän salaatin kanssa!

Hävikkiviikon omena-salviapiirakka + 5 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

Tiesittekö, että jokainen suomalainen heittää 24 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Siis 2 kiloa kuukaudessa! Ja kun otetaan huomioon, että ruokakunnassa on usein enemmän kuin yksi suu, kertautuu tuo luku vieläkin hurjemmaksi. Valtakunnan tasolla se vastaa 100 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Huh, huh ja vielä kerran huh.

omena-salviapiirakka

Kuluttaja-lehden julkaisemien Hävikkiviikko-nettisivujen mukaan ruokaa hukataan myös ravintoloissa, kaupoissa ja teollisuudessa. Osa menee haaskuuseen jo alkutuotannossa eli esimerkiksi pelloilla, kasvihuoneissa ja teurastamoilla, mutta lukujen perusteella suurimmat syypäät löytyvät kuitenkin kotikeittiöstä. Toivuttuani tilastojen aiheuttamasta järkytyksestä aloin kelata mennyttä viikkoa taaksepäin. Olenko itse heittänyt ruokaa roskiin ja kuinka paljon?

Ensin ei tullut mieleen mitään. Viikonloppuna ostetusta tuoreesta hauesta käytettiin kaikki osat. Fileet paistettiin pannulla ja loppuosasta keitettiin kalaliemi. Vihanneslaatikkoon unohtuneet kaalit pilkottiin wokkiin ja samalle pannulle paloiteltiin myös pari päivää aiemmin tähteeksi jäänyt pihvi. Röyhistelin jo ylpeänä rintaani, kunnes muistin.

omena-salviapiirakka

Sain siskoltani kaksi pussillista sieniä jo viikko sitten. Kanttarellit olin syönyt viikonlopulta jääneen kalapalan kanssa, mutta mustatorvisienet olivat edelleen jääkaapissa. Olivat penteleet piiloutuneet kaapin takaosaan ja menneet pilalle. Eivät onneksi kaikki, mutta suurin osa. Bioroskis sai jälleen täytettä. Sinne jouduin heivaamaan myös pastataikinan jämän, jonka pinta oli tummunut epämiellyttävän ruskeaksi ja hajukin oli sen mukainen.

Yhteenlaskettuna sienistä ja pastataikinasta tuskin tulee 400 grammaa enempää, jäämme siis reilusti alle keskiarvon ja hyvä niin. Kuluttaja-lehden mukaan niissä talouksissa, joissa käytetään eniten rahaa ruokaan, syntyy myös eniten hävikkiä. Meillä kuukauden kauppalaskulle kertyy noin 300 euroa, summaan sisältyvät myös satunnaiset viinipullot sekä saunajuomat. Työpaikkalounaat ja ulkona syöminen ynnätään tuon summan päälle.

omena-salviapiirakka

Tilastokeskuksen tuorein tilasto on vuodelta 2012. Sen mukaan lapseton, alle 65-vuotias pariskunta käytti viisi vuotta sitten ruoka- ja alkoholiostoksiin keskimäärin 491 euroa. Vaikka ruoan ja viinin hinta on noussut, jäämme todennäköisesti edelleen reilusti alle keskiarvon. Silti jääkaappi, pakastin ja kuivakaapit ovat pullollaan syötävää.

Emme erityisesti kiinnitä huomiota ostosten edullisuuteen, mutta keräämme koriin satokauden tuotteita ja vertailemme välillä kilohintoja. Pyrimme ostamaan jauhot ja kananmunat suoraan tuottajalta REKO-ruokapiirien kautta. Käymme kaupassa vain pari kertaa viikossa ja päätämme jo siellä, mitä ruuaksi tehdään. Heräteostoksia teemme harvoin ja viiniksi kelpaa hyvin kympin punainen tai valkoinen.

Ruokakaupassa yritämme pitää mielessä, mitä kotona jo on, ja keksiä, mihin jääkaapin sisältöä voisi käyttää. Etenkin mies on näissä asioissa tarkka, minäkin olen koettanut petrata. Tänään työlistalla oli omena-salviapiirakka aineksista, jotka uhkasivat joutua lähipäivinä biojäteastian syövereihin. Hävikin minimointi on loppujen lopuksi yksinkertaista, ja näillä vinkeillä se on vieläkin helpompaa.

5 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

1. Mene kauppaan kylläisenä. Silloin et sorru heräteostoksiin, jotka myöhemmin homehtuvat hedelmäkoriin tai unohtuvat jääkaapin perimmäiseen nurkkaan. Jos on vaikea muistaa, mitä jääkaapissa olikaan, ota ennen kauppareissua kännykällä kuva jääkaapin sisällöstä.

2. Usko omia aisteja, älä päivämäärää. Jos purkissa tai purnukassa on painettuna parasta ennen -päiväys, se ei tarkoita sitä, että tuote pilaantuu kyseisenä päivänä. Etenkin hapanmaitotuotteet säilyvät kuukausia käyttökelpoisina. Pari viikkoa sitten käytin piirakkataikinaan kermaviilipurkin, joka valmistajan mukaan oli parasta ennen juhannusta. Tuote tuoksui edelleen raikkaalta, näytti hyvältä ja maistui normaalilta. Piirakastakin tuli varsin maukas.

3. Hyödynnä nahistuneet hedelmät ja kasvikset. Tee kasvissosekeitto, paahda uunijuureksia, paista munakas tai sekoita vegewokki. Nuhjaantuneen salaatin ja kuivahtaneen kurkun voi vielä heittää smoothien sekaan, kun seuraksi surauttaa tuoreempaa tavaraa.

4. Anna leivälle uusi elämä. Herkuttele köyhillä ritareilla, paloittele ruisleipä paistinpannulle yhdessä valkosipulin ja öljyn kanssa tai kuivaa leipä ja jauha se korppujauhoiksi. Lämpimät voileivät tuoreuttavat kuivankin leivän ja samalla voi tyhjentää jääkaapin vihanneslaatikkoa leipien päälle.

5. Älä ahnehdi. Osta ruokaa vain sen verran kuin tarvitset. Vaikka alhainen kilohinta houkuttelee, mieti, syötkö oikeasti yksin kilon kanaa vai riittäisikö vähempikin. Lusikoi ruokaa lautaselle vain sen verran kuin jaksat syödä. Syö ensin pienempi annos ja santsaa, jos siltä tuntuu. Loput voit säästää seuraavalle päivälle tai pakastaa.

omena-salviapiirakka

Nahistuneet omenat, parhaat päivänsä nähnyt mascarponepurkki, kermapurkin jämät ja kuolemaa tekevä salvia-ruukku taipuivat viikonloppuna syksyn ensimmäiseksi omenapiirakaksi. Täytteen resepti on sovellettu uusimmasta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä, pohjan sävelsin kestosuosikkini salottisipulipiirakan ohjeesta. Tuloksena oli aromikas omena-salviapiirakka, joka maistuu erityisesti kaltaiselleni salvia-fanille.

Omena-salviapiirakka

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
2 rkl ruokosokeria
1 omena raastettuna
150 g kylmää voita
2–3 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
1 rkl viinietikkaa

Täyte:
250g mascarponea, tuorejuustoa, kermaviiliä, rahkaa tai ranskankermaa
3/4 dl kermaa
1 kananmuna
1/2 dl sokeria
1/2 vaniljatanko tai 1 tl vaniljasokeria
2 rkl salviaa silputtuna
4–5 omenaa

Tee ensin taikina, jotta se ehtii jähmettyä jääkaapissa. Nypi voi raastetun omenan, jauhojen, suolan, sokerin ja salvian joukkoon. Lisää viinietikka ja sekoita tasaiseksi, älä vaivaa. Lisää vähän jauhoja, jos taikina tuntuu kovin löysältä. Kääri taikina elmukelmuun ja laita jääkaappiin jähmettymään vähintään täytteen valmistamisen ajaksi. Taikinan voi myös pakastaa, jos käykin niin, että herra Murphy astuu peliin, eikä leipomaan ehdi.

Ennen täytteen sekoittamista, väännä uuni 175 asteeseen. Sekoita mascarpone (tai se hapatettu maitotuote, mitä sinulla sattuu jääkaapissa olemaan), kerma, kananmuna, sokeri ja vaniljatangon siemenet tai vaniljasokeri keskenään. Silppua salvia ja lisää seokseen. Leikkaa kuorimattomat omenat puoliksi ja poista siemenkodat. Viipaloi ohueksi puolikuun muotoon.

omena-salviapiirakka

Ota sitten jähmeentynyt taikina jääkaapista ja painele se voidellun n. 25 x 25 cm vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada täyte päälle ja asettele omenat shakkiruutuja mukaillen täytteen päälle. Jos haluat, voit keitellä koristeeksi kiilteen esimerkiksi aprikoosihillosta tai jostain muusta kullankeltaisesta marmeladista. Ilmankin pärjää oikein hyvin, joten tätä varten ei kannata hillopurkkia ostaa, jos et sitä muuten käytä.

Työnnä omena-salviapiirakka uuniin ja paista n. 40 minuuttia tai kun piiras näyttää valmiilta ja täyte on hyytynyt. Leikkaa reilu pala ja herkuttele!

omena-salviapiirakka