Ihanan tahmeat misobanaanit limekastikkeella

Hankittuani Yotan Ottolenghin Shelf Love -kirjan, olen harrastanut keittiössä ahkerasti arvontaa. Se toimii seuraavasti: avaa jääkaappi tai kurkkaa kuiva-aineiden laatikkoon. Poimi käteen ensimmmäisenä silmään osuva paketti, purkki tai raaka-aine. Hae kirjan hakemistosta kyseinen aines ja etsi sen perusteella sopiva resepti. Viime viikolla käsi tarttui rasialliseen vaaleaa misotahnaa ja kuinka ollakkaan, pian pannulla kypsyivät ihanan tahmeat misobanaanit.

misobanaanit

Sattuman määräämä kokkaaminen on paitsi hauskaa myös hyödyllistä, sillä sen avulla pelastuvat jääkaappiin unohtuneet purnukat, kuivakaapin uumeniin eksyneet jauhopussukat ja viimeisiä vetelevät vihanneksetkin. Samaa systeemiä voi kokeilla toki ilman keittokirjaakin. Valitse keittiön kaapeista juuri sillä hetkellä puhutteleva raaka-aine ja syötä se Googleen yhdessä hakusanan ”resepti” kanssa. Päätä etukäteen, monesko hakutulos määrää kokkauksen kohteen ja paina enteriä, eikä enää koskaan tarvitse miettiä mitä tänään syötäisiin!

Tahmeat misobanaanit ovat suolaisenmakea vegaaninen herkku

Alkuperäisessä reseptissä käytetään voita ja ranskankermaa. Niitä minäkin käytin ensimmäisellä kerralla, kun tutkailin onko reseptistä ylipäätään mihinkään. Kävi niin, että annokset katosivat parempiin suihin parissa minuutissa, joten päätin kokeilla myös vegaanista versiota. Vaihdoin voin vegaaniseen, hyvinkin voin kaltaiseen Violife blockiin ja perusranskankerman Oatlyn iMat kaurafraicheen. Ihan yhtä herkullista tuli, eikä eroa käytännössä huomaa mitenkään. Rohkaisevaa tällaiselle sekasyöjästä vegaanipainotteiseen ruokavalioon siirtymistä opettelevalle.

misobanaanit

misobanaanit

Reseptistä riittää kahdelle makeannälkäiselle. Banaanien tulisi olla kiinteitä eli pehmenneille banskuille tämä resepti ei ole paras mahdollinen. Voit paistaa banaanit isommalla uuninkestävällä paistinpannulla tai käyttää kahta pienempää blinipannua, jos sellaiset kotoa löytyy.

Ripotteen tekemiseen tarvitaan morttelia tai maustemyllyä, mutta jos niitä ei omista, riisin voi vaihtaa vaikkapa rouhittuihin pähkinöihin tai siemeniin. Tähtianista saattaa löytää kaupoista valmiiksi jauhettunakin, mutta aniksen aromi on voimakkaampi, kun sen jauhaa juuri ennen kokkaamista. Tähtianis murskautuu tarvittaessa vaikka kaulimen tai lappeelleen käännetyn veitsenterän alla, mutta hienomman jauheen siitä tietysti saa morttelissa.

misobanaanit

misobanaanit

Ihanan tahmeat misobanaanit

2 rkl (vegaanista) voita tai paistamiseen sopivaa kasvimargariinia
3 rkl ruskeaa sokeria
4 rkl kaurafraichea
1/2 tl tähtianista jauhettuna
1 rkl vaaleaa misotahnaa
2 kiinteää banaania
½ lime

Ripote:
1 rkl kypsentämätöntä jasmiiniriisiä
2 tl mustia seesaminsiemeniä
½ tl tähtianista jauhettuna

Tee ensin ripote. Murskaa tähtianikset morttelissa hienoksi jauheeksi ja siirrä jauhe sen jälkeen pieneen kippoon odottamaan. Paahda riisiä kuivalla paistinpannulla keskilämmöllä välillä heilutellen n. 12–15 min tai kunnes riisi on kauttaaltaan kullanruskeaa. Siirrä paahtuneet riisinjyvät mortteliin ja murskaa ne jauheeksi. Heitä pannulle seesaminsiemenet, ja paahda niitä n. 1 minuutti keskilämmöllä. Sekoita sitten paahdetut siemenet, jauhettu riisi sekä ½ tl jauhettua tähtianista keskenään. Jätä odottamaan.

Lämmitä uunin grillivastukset kuumiksi. Sulata uuninkestävässä paistinpannussa voi tai kasvismargariini ja sekoita siihen sokeri, 2 rkl ranskankermaa ja ½ tl tähtianista. Anna porista keskilämmöllä, kunnes sokeri on kokonaan sulanut. Ota pannu pois levyltä ja vispaa joukkoon misotahna niin, että seoksesta tulee tasaista.

Halkaise banaanit, asettele ne leikkauspinta ylöspäin pannulle ja lusikoi niiden päälle soosia. Siirrä paistinpannu grillivastusten alle ja kypsennä 8–10 minuuttia tai kunnes misobanaanit ovat pehmeitä ja kauniin kullanruskeita.

Sekoita banaanien paistuessa lopusta ranskankermasta, puolikkaan limen mehusta ja raastetusta kuoresta kastike.

Tarjoile tahmeat misobanaanit suoraan pannulta. Lusikoi banaanien päälle limekastiketta ja ripottele lopuksi runsaasti paahdetusta riisistä, seesaminsiemenistä ja tähtianiksesta sekoitettua ripotetta. Jos olet sitrusten ystävä, loppusilaus syntyy raastamalla limen tai sitruksen kuorta suoraan annoksen päälle.

misobanaanit

ps. Lisää Ottolenghin mainioita reseptejä meidän keittiössä testattuina löydät täältä:
Paahdettu juuriselleri makealla chilikastikkeella ja pikkelöidyllä kyssäkaalilla
Toad-in-the-hole juureksilla eli brittiläistä perinneruokaa kasvisversiona

Kesän raikkain ja helpoin jälkiruoka: Minttua ja ananasta

Madridissa matkaillessamme törmäsimme sattumalta vegaaniravintolaa Vegaan, joka oli juuri avaamassa oviaan lounasasikkaille. Ulkopuolella jonotti useampia seurueita, jotka olivat selvästi tulleet varta vasten kyseiseen kuppilaan. Nälkä kurni meidänkin suolissamme ja päätimme katsoa oliko lounaskansa oikeassa.

ravintola vega

Vega oli varsin sympaattinen pikku ravintola. Mosaiikkilaattoja, kuluneita eriparituoleja, katossa lankarullista koottu hassu lamppu, seinillä kuivattuja kasveja ja ikkunanpielissä yrttipuskat. Asiakaspaikkojen määrä oli maksimoitu, ja pöydät olivat niin lähellä toisiaan, että piti väistää, jos joku tahtoi istua viereiseen pöytään tai poistua siitä. Palvelu oli kuitenkin niin aurinkoista, että ahtauskaan ei haitannut.

ravintola vega

Lounaan hinta oli seitsemän euroa ja rapiat. Settiin kuului yksi lasi viiniä, olutta tai jotain alkoholitonta, pieni alkupala, lämmin ruoka ja jälkkäri, pöytiin tarjoiltuna tietenkin. Alkupalaksi eteemme kannettiin ihanaa punajuurihummusta, pääruokavaihtoehtoja oli useampi: tofua, sieninuudelihässäkkää ja jotain kolmatta, jota en enää muista.

Vega punajuurihummus

Syön harvoin tofua, mutta mieleni teki lisukkeeksi merkattua kaalisalaattia. Aina välillä on hyvä kokeilla, josko mielipide jostain ruoka-aineksesta on muuttunut, mutta yleensä olisi kai parempi valita sellainen ruokalaji, josta tietää pitävänsä. En pidä tofusta, enkä pitänyt siitä tässäkään annoksessa. Miehen nuudelimössö ei sekään ollut mikään gastronominen taidonnäyte, kitalakeenkin jäi kuulemma itsepäinen rasvakerros. Ehkä Vega olikin paikallisten sipsikaljavegaanien kokoontumispaikka.

Vega tofu coleslaw

Vega nuudelit

Jälkiruuaksi oli valittavissa vegaaninen porkkanakakku tai minttua ja ananasta. Päädyimme jälkimmäiseen, rasvaisen pääruuan jälkeen teki mieli jotakin raikasta. Tällä kertaa saimme juuri sitä mitä tilasimme, tuoretta ja makeaa ananasta maustettuna mintulla ja sitruksella. Lusikoin lasisen säilykepurkin sisällön viimeistä mehutippaa myöten ja olisin varmaan nuollut sen sisäpinnan, jos minulla olisi pidempi kieli.

vega ananasjälkkäri

Tuosta hetkestä lähtien olen halunnut toteuttaa tuon maailman yksinkertaisimman jälkiruuan omassa keittiössäni. Juhannukseksi ostimme ananaksen varta vasten, mutta unohdimme asian saman tien kun kauppakassit oli purettu. Kun hedelmä viikon päästä muistui mieleen, oli jo myöhäistä. Ensimmäisestä leikkauspinnasta löyhkäsi käyneen hedelmän ylimakea haju ja koko pilaantunut herkku lensi biojätebussiin.

minttua ja ananasta

Eilen koetimme onneamme uudelleen. Tällä kertaa ananas pilkottiin heti kauppareissun jälkeen, maustettiin ja jätettiin jääkaappiin tekeytymään. Vaikka ollaan tuhansien kilometrien päässä ananaksen kasvusijoista, maistui hedelmä yön yli tekeydyttyään taivaalliselle. Matkalippu tropiikkiin maksaa alle viisi euroa: tarvitset vain ananaksen, limetin ja pari oksaa minttua.

minttua ja ananasta

Minttua ja ananasta

1 ananas
kourallinen vahvaa minttua
1 tl sokeria
puoikkaan limen raastettu kuori ja mehu

Pilko ananas suupaloiksi ja sekoita silputtu minttu, limen kuori, sokeri ja limemehu keskenään. Kaada liemi ananaspalojen päälle, sekoita ja anna seistä vähintään 30 min jääkaapissa. Tarjoa sellaisenaan tai vaikka vaniljajäätelön tai jugurttikerman kanssa.

minttua ja ananasta

Satokausivinkki: Näin irrotat granaattiomenan siemenet!

Viime aikoina suurienkin ketjujen ruokakaupat ovat ansiokkaasti nostaneet esille satokausituotteita. Joissain kaupoissa sesongissa oleville vihanneksille ja hedelmille on varattu jopa oma laari asiaankuuluvine kyltteineen, kätevää! Tänään tällaisesta laarista mukaan tarttui pari granaattiomenaa, joista yksi päätyi maustamaan jälkiruokaa, kun kollegat saapuivat illalliselle.

Olen etsinyt pitkään parasta tapaa korjata talteen hedelmän mehukkaat siemenet. Kaikki vinkit ovat johtaneet samaan lopputulokseen: keittiöön, joka on kuin Yayoi Kusaman näyttelystä – punaisia pilkkuja täynnä. Olen hakannut halkaistua hedelmää puukauhalla, lohkonut sen kuin appelsiinin ja repinyt siemeniä irti sormet punaisina siinä syvimmässä kulhossa, joka kotoa on löytynyt.

Tänään koin ahaa-elämyksen. Puulaatikkoon, jossa granaattiomenat oleilivat, oli liimattu pieni lipare. Kuvakertomus, joka havainnolisti vaihe vaiheelta, miten siemenet kannattaa irrottaa. Tähän ohjeeseen en ole törmännyt missään aiemmin, joten päätin jakaa sen teidän kanssanne.

1. Laita granaattiomena syvän kulhon pohjalle ja leikkaa irti neliön muotoinen pala hedelmän yläosasta.

kokonainen granaattiomena

2. Leikaa hedelmä neljään lohkoon neliön kulmia pitkin, mutta älä irroita lohkoja hedelmästä. Jätä ne siis vielä pohjasta kiinni.

granaattiomenan kansi irrotettu

3. Kaada pohjalle kertynyt mehu toiseen astiaan, jos haluat säästää sen. Laske sitten kulhoon vettä niin, että hedelmä peittyy.

auki leikattu granaattiomena

4. Irrota siemenet veden alla.

Tadaa! Ei roiskeita seinillä, kaappien ovissa, pöydällä eikä vaatteissa. Siemenet voit käyttää vaikka possettiin, maailman helpoimpaan jälkiruokaan. Posset on kermavanukas, jonka hyydyttämiseen käytetään sitrushedelmien omaa happoa, liivatetta ei siis tarvita.

Limeposset ja granaattiomenaa (kuudelle)

4 dl kuohukermaa
1 1/4 dl sokeria
1 dl vastapuristettua limemehua (n. 2 kokonaista limeä)
1 dl granaattiomenan siemeniä
pari lehteä vahvaa minttua

Kaada kerma ja sokeri kattilaan, anna kiehahtaa. Keittele sen jälkeen vielä viitisen minuuttia. Sekoita sen jälkeen kuumaan nesteeseen limemehu. Kaada jälkiruokakippoihin (n. 1 dl per kippo) ja anna hyytyä kylmässä vähintään 3 tuntia. Irrota granaattiomenan siemenet ja ota talteen vajaa desi, loput voit syödä vaikka jugurtin ja myslin kanssa. Silppua minttu ja sekoita silppu granaattiomenan siementen kanssa. Anna maustua, kunnes posset on hyytynyt.

limeposset ja granaattiomenaa

Valmis hyydyke on löysähköä ja silkkisen sileää, sen ei siis kuulu muistuttaa panna cottaa tai muita lohkeavia vanukkaita. Lusikoi annoksen päälle granaattiomenan siemeniä ja kaada kyytipojaksi vaikka lasillinen makeaa skumppaa. Ai että, kyllä on hyvää.