Pakkaajan muistilista – mitä laskureissulle mukaan?

Reissuun lähteminen on aina yhtä kutkuttavaa. Viikkokausien suunnittelun jälkeen lähtöpäivä lähestyy. Vatsassa lentelee kymmeniä perhoslajeja ja kärsimätön odottaminen tekee levottomaksi. Mieli on jo matkalla, vaikka matkalaukku ja suksikassi seisovat edellään tyhjinä vaatehuoneen nurkassa.

Inhoan pakkaamista. Enkä oikeastaan tiedä yhtäkään ihmistä, joka pitäisi siitä. Niinpä välttelen toimeen ryhtymistä viimeiseen saakka, etenkin silloin kun tiedän, että edellisen reissun kamppeet ovat vielä likaisina laukussa. Samaan syssyyn on hyvä huomata, että suurin osa lempivaatteista on pyykkivuoren uumenissa ja puhtaat alusvaatteetkin vähissä.

mitä laskureissulle mukaan

Kaikkein eniten päänvaivaa aiheuttaa laskulomalle lähteminen. Miten ja mitä pakata laskulomalle mukaan? Suksien, monojen ja kypärän lisäksi pitää varautua kylmään viimaan, tuuleen, pakkaseen ja tuiskuun. Toisaalta etenkin keväällä aurinko saattaa lämmittää jo niin kuumasti, että vähemmälläkin pärjää. Iltaohjelma vaatii omat vaatteensa ja mökkielämä jokailtaisine saunomisineen rennommat kuteet.

Kerrospukeutuminen on talvikeleissä ja varsinkin tulipalopakkasilla kaiken a ja o. Alimmaksi kosteutta imevää ja hengittävää luonnonmateriaalia, väliin fleeceä tai villaa ja päälle kuori, joka hengittää, mutta pitää tuulta ja sietää myös märkiä olosuhteita. Kerrosten paksuutta voi säädellä lämpömittarin lukeman mukaan. Kerrospukeutumisen yhteydessä on muutama valistuksen sana paikallaan.

sukset sallatunturissa

Suosittelen ihoa vasten merinovillaa. Se pitää lämpimänä ja puhdistuu tuulettamalla. Keinokuituinen tekninen vaate alkaa helposti haista jo yhden käyttökerran jälkeen, mutta merinovillaista paitaa voi käyttää jopa viikon putkeen ilman hikisiä hajuhaittoja. Myös välikerrokseksi kannattaa valita merino, sillä esim. fleecetakin valmistusmateriaalien mikromuovit kuormittavat ympäristöä raskaasti. Konepesussa polyesteristä valmistettu fleecetakki tai polyesterivuorillinen vaate päästää pesuveteen pahimmillaan jopa 250 000 pikkuruista kuidunpätkää, jotka kertyvät vesistöihin ja lopulta elimistöömme.

Suomessa jätevedenpuhdistamot suodattavat jopa 95 prosenttia viemäriveden keinokuiduista, mutta kuidunpätkiä pääsee silti läpi merkittävä määrä. Eikä kyse ole pelkästään muovista, sillä pienet muovihituset sitovat itseensä tehokkaasti muita aineita, kuten järvien pohjiin varastoituneita raskasmetalleja. Dominoefekti on tehokas: vesikirppu ahmaisee muovihitusen, pikkukala armeijan vesikirppuja ja isompi saman verran pieniä fisuja. Ketjun päässä istuu ihminen, ruokapöydässä, lautasellaan kala-ateria. En aio paasata asiasta enempää, mutta jos aihe jäi mietityttämään, voi lisää lukea Suomen Kuvalehdestä, Susan Heikkisen kirjoittamasta ansiokkaasta artikkelista.

auringonlasku ja husky

Jokunen vuosi sitten, kun olin lähdössä tyttöjen laskureissulle Pyhätunturiin, siskoni lähetti minulle muistilistan, jonka mukaan hän on jo pitkään pakannut lähtiessään Lappiin tai Alpeille. Se helpotti tällaisen antipakkaajan elämää kummasti. Vuosien varrella luettelo on muokkautunut omiin tarpeisiini sopivaksi, välttämättömäksi check-listaksi, jonka kaivan esiin taas maaliskuun lopussa, kun lennähdän Sallatunturin keväisille hangille. Jos sinäkin harrastat mutkamäkiä, tuunaa lista toimivaksi ja talleta se varmaan paikkaan. Saatat oppia pitämään pakkaamisesta. Ehkä.

Mitä laskureissulle mukaan?

– Monot, sukset ja sauvat
– Kypärä ja laskulasit
– Kuoritakki- ja housut
– Ohuet untuvahousut tai toppahousut
– Lasku- ja (merino)villaiset alushanskat
– Pitkät merinokerraston housut
– Tuulenpitävät merinoshortsit
– Merinoaluspaita
– Merinopoolopaita
– Merinohuppari
– Pieneen tilaan pakkautuva untuvatakki
– Laskusukat x 3
– Merinokauluri ja -buffi
– Urheilurintaliivit x 2
– Pipo ja lapaset
– Lämpimät kengät
– Villasukat
****
– Reppu
– Juomasäiliö tai -pullo
– Istuinalusta
– Spork-lusikka-haarukka
– Termospullo/termosmuki
– Tulitikut
– Puukko
– Otsalamppu
– Piilolinssit
– Aurinkolasit
– Aurinkorasva

Jos olet vapaalaskun ystävä ja tykkäät randoilusta, muista myös lumivyöryvarusteet sekä nousukarvat. Valokuvaukseen hurahtaneet muistanevat kameran, jalustan, kädenlämmittimet, vara-akut ja muut vermeet ilman muistuttamistakin.

Laskukamojen lisäksi pitää tietysti pakata alusvaatteet, normisukat, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, mukavat mökkivaatteet sekä jotain vähän parempaa mahdollisia iltarientoja varten. Tunturimökille pakkaan mukaan myös käsi- ja keittiöpyyhkeen, pienen määrän perusmausteita, kotona sekoitetun myslin sekä muutaman teepussin.

pyhätunturi

Pieneen tilaan pakkautuva untuvatakki on ehdoton. Se mahtuu paukkupakkasilla laskutakin alle ja kevyemmillä keleillä reppuun, josta se on mukava vetäistä tauolla päälle. Panosta myös kunnollisiin pitkävartisiin merinovillaisiin laskusukkiin. Ne pitävät varpaat sulana, eivätkä paina ikävästi monon sisällä. Naisia kehotan pakkaamaan mukaan sporttirintsikat, laskeminen kun on välillä melkoista rytyytystä.

Reppu on hyvä olla rinteessä mukana. Siinä kulkevat kätevästi mukana taukotakin lisäksi myös kamera, eväspatukat, juomapullo, after ski -pipo sekä aurinkolasit. Tulilla viihtyvä pakkaa reppuun myös istuinalustan, tulitikut, termospullon, makkarapaketin ja puukon. Otsalampustakin saattaa olla hyötyä, etenkin jos innostut haikkaamaan pimeän laskeudutta tunturin laelle metsästämään revontulia.

Jos tilaa on vähän ja olet liikkeellä lentäen, pue päälle isoimmat vaatekappaleet, kuten kuorihousut ja takki. Kiinnitä kypärä reppuun, se vie laukussa turhaa tilaa. Mikäli kaiken tämän jälkeen laukkuun jää tilaa, voit mahduttaa mukaan alppitiikerin turkin tai tunturiseepran outfitin. Niitäkin on nimittäin tunturissa nähty. (Kuva: Milja Fromholtz / Pipo Silmillä)

Pyhätunturi, kuva: Milja Fromholtz

ps. Jos tykkäät nautiskella after skistä omassa porukassa mökin terassilla, varmista, että hiihtokeskuksessa tai sen lähimaastossa on Alko. Jos ei ole, sujauta laukun sivutaskuun minttukaakaotarpeet tai tilaa tarvittavat juhlajuomat etukäteen Alkon tilauspalvelusta, jolla yleensä on noutopiste tunturissa.

Kiitos Andorra!

Jos eteläistä ja läntistä naapurimaata ei lasketa, ensimmäiset varsinaiset ulkomaanlomat olen viettänyt Välimerellä, Kreikan ja Turkin vesillä purjehtien. Turkoosi meri, vaihtuvat maisemat, luonnonlahtien tähtitaivas, linnunmaidon lämpöinen uimavesi, veneen vierellä surffaavat delfiinit, joka ilta uusi saari ja uudet tavernat. Ehkä siksi perinteiset rantalomakohteet ja pakettimatkat eivät koskaan ole viehättäneet millään tavalla. Jaksaisin altaalla ehkä päivän, rannalla toisen, mutta sitten pitäisi järjestää jotain aktiivisempaa toimintaa. Kun lähden reissuun, ostan lennot ja hotellit erikseen, mikään muu vaihtoehto ei edes käy mielessä. Paitsi silloin kun kyse on laskulomasta Alpeille.

Vuorilla hiihtokeskukset ovat pieniä kylissä, korkealla, kymmeniä kilometrejä ylöspäin mutkittelevien teiden päässä. Laaksojen mikroilmastot muuttuvat hetkessä täydestä auringonpaisteesta tuntien lumipyryyn, jossa ei ilman ketjutettuja renkaita pärjää. Hotellit ovat pieniä, kadut kapeita ja jyrkkiä, ja niillä harvoin on parkkipaikkoja. Laskettavaa riittää, usein samalla hissilipulla pääsee useille eri alueille, jotka joskus ovat yllättävänkin kaukana toisistaan. Silloin maksan ilomielin paketista, jonka joku muu on koonnut. Istun tyytyväisenä lennolla tietäen, että kentällä odottaa opas ja bussi, joka vie suoraan kohteeseen. Auton vuokraaminen ja sillä suunnistaminen arvaamattomissa keleissä vieraassa maassa tai reittibussin odottelu ei 3,5 h lennon jälkeen houkuttele pätkääkään. Hissiliput saa yleensä matkatoimiston kautta halvemmalla ja ne jaetaan käteen jo bussimatkalla. Rinteeseen pääsee siis ilman jonottamista ja säätämistä lippuluukuilla.

WP_20160312_13_57_02_Pro

Meille on tullut tavaksi osallistua päivänä tai parina myös muuhun järjestettyyn ohjelmaan. Ensimmäisenä laskupäivänä ei ollenkaan ole haitaksi laskea muutama tunti oppaan seurassa, siten sisäistää siirtymäreitit ja pääsee rinnekartalle helpommin kuin yksin uudella alueella harhaillen. Oppaan kontakteilla täpötäydestä rinneravintolasta tai after ski -paikasta irtoaa pöytä ja tarjoilukin pelaa nopeammin. Bonuksena tutustuu toisiin reissulaisiin ja parhaassa tapauksessa solmii elinikäisiä ystävyyksiä.

Ilman opasta olisi jäänyt kokematta myös viimeisen laskupäivän rinnepiknik. Tuskin olisin itse lähtenyt 40 minuutin bussimatkan päähän ostamaan tuoreita mansikoita, vasta paistettua leipää, viittä erilaista makkaraa, juustovalikoimaa ja useampaa viinipulloa ja varsinkaan roudaamaan niitä rinteeseen kattaakseni ne pöytäliinalla vuoratulle piknikpöydälle.

WP_20160312_13_05_49_Pro
WP_20160312_13_12_03_Pro

Tämä oli muistini mukaan viides retkeni You Travelin seurassa. Suosittelen lämpimästi. Ja jos nyt joku ajattelee, että jaahas, koko juttusarjako olikin maksettu mainos, niin ehei. Matka on ihan itse maksettu, enkä nettoa tästä pennin tai sentin hyrrää. Kerron matkatoimiston nimen vilpittömästi vain siksi, että joku muukin mahdollisesti haluaa kokea saman. En voi tietenkään mennä takuuseen, että sinun matkakokemuksesi on yhtä mahtava ja onnistunut kuin minun, olemmehan kaikki erilaisia. Joku arvostaa viiden tähden hotellia, toinen vapaalaskumahdollisuuksia, kolmas kulinaristisia elämyksiä tai vilkasta yöelämää ja neljäs nopeaa nettiä. Mikä nyt kenellekin tärkeää on. Minulle alppireissuilla tärkeintä on, että matka sujuu, aurinkoa paistaa, lunta riittää, homma toimii ja joku muu säätää ja organisoi. Silloin minä voin keskittyä olennaiseen ja kaatua laskupäivän jälkeen väsyneenä, mutta onnellisena hotellihuoneen mankeloiduille lakanoille. Siispä kiitos Tuuli!

image

ps. Omatoimimatkailukin Andorran Granvaliraan toki onnistuu. Lähimmät suorat lennot ovat Barcelonaan, josta on vajaan 3 tunnin bussiyhteys Grandvaliraan useamman kerran päivässä. Kohde on siinäkin mielessä hyvä valinta, että samaan reissuun on helppo yhdistää hengailu Barcelonan palmujen alla ja laskettelu 2500 metrissä lumivarmoilla vuorilla.

Jos innostuit, lue lisää Andorra-viikon kokemuksistani aiemmista postauksista: Tapastelua ja taukopaikkoja Andorrassa, Reunalla, Kukkulan kuningattarena Andorrassa, Seuramatkalla Andorrassa.