pikkusyötävät

Fetalla täytetyt parsapiiraat – evästä vegaaniselle vappupiknikille!

/ piapas / Jätä kommentti

Tähän aikaan vuodesta jääkaapissa on aina nippu vihreää parsaa. Parasta se on napakaksi pannulla paistettuna tai nopeasti grillissä käytettynä. Syödään sellaisenaan tai nautitaan lempiruoan lisukkeena. Parsoista valmistuu kevään vihrein risotto tai supernopea tomaatti-parsapasta ja piknik-koriin pakataan fetalla täytetyt parsapiiraat, vegaanisena tietenkin.

fetalla täytetyt parsapiiraat

Entisessä elämässä kevään ensimmäiset parsat upotettiin hollandaise-kylpyyn, valeltiin voisulalla tai haarukoitiin parempiin suihin voitaikinaan kääräistynä tai uppomunan kera. Juhlahetkinä saatan edelleen sortua vanhoihin tapoihini, vaikka uusissa ei todellakaan ole mitään vikaa. Voisulan voi korvata vegaanisella voilla tai margariinilla, hollandaise-kastikekin valmistuu cashew-pähkinöistä ilman eläinperäisiä aineksia ja jos kananmunan makua kaipaa, voi parsan tarjoilla vaikkapa kikhernejauhoista kokatun “munakkaan” ja mustan kala namak -suolan kanssa.

Fetalla täytetyt parsapiiraat ovat kuitenkin herkku, josta en millään tahtoisi luopua, mutta onneksi ei tarvitsekaan, sillä nämä täydelliset piknik-piiraat on helppo valmistaa myös vegaanisena!

fetalla täytetyt parsapiiraat

Tasan vuosi sitten tekaisin tankoparsasta pienet piiraat eväsretkeä varten. Halkaisin vihreät kaunottaret ja asettelin ne nätisti nukkumaan valmiin voitaikinan ja fetatäytteen päälle. Sain kymmeniä kyselyjä reseptistä, vastasin niihin yksitellen ja jaoin lopulta ohjeen julkisestikin instagramin kuvatekstissä. Blogiin fetalla täytetyt parsapiiraat eivät koskaan ehtineet, sillä näinä päivinä, juuri ennen vappua olin uupua aivan liian suuren työtaakan alle. Silloin vannoin olevani seuraavana vuonna viisaampi ja tässä sitä ollaan. Kalenterissa on viimeinkin sopivasti tilaa myös blogin päivitykselle, joten on aika korjata tilanne!

Alla olevan reseptin ainesosaluettelo sisältää alkuperäisen ohjeen mukaisten raaka-aineiden lisäksi kasvipohjaiseen ruokavalioon sopivat ainekset. Halutessasi voit käyttää lehtitaikinan sijaan myös voitaikinaa. Vegaaninen feta käyttäytyy uunin lämmössä eri tavalla kuin eläinpohjainen, mutta se ei haittaa, sillä maku on pääasia. Lähimmäksi originaalifetaa pääsee oman kokemukseni mukaan ehkä vähän yllättäen S-ryhmän halpismerkki Rainbowin Vegan Greek White Cubes, mutta muillakin tuotteilla saat varmasti maistuvaa pikkusuolaista.

fetalla täytetyt parsapiiraat

fetalla täytetyt parsapiiraat

fetalla täytetyt parsapiiraat

Fetalla täytetyt parsapiiraat sopivat erinomaisesti vappupiknikille, jos jossain päin Suomea sellaisella tarkenee istuskella. Kyytipojaksi passaa kuiva kuohuva, esimerkiksi samppanja, cremant tahi cava. Myös alkoholittomien viinien valikoima kannattaa tsekata, niiden joukossa on nykyään varsin mukiinmeneviä makuja. Kokeile vaikka kätevään pikkupulloon pakattua Torres Natureo -roseeviiniä tai Barrels and Drums -kuplivaa.

fetalla täytetyt parsapiiraat

Ennen kuin käydään reseptin kimppuun, pieni vinkki lienee paikallaan: Jos et heti tällä sekunnilla ole ryhtymässä kokkaushommiin (tai vaikka olisitkin), muista tallentaa parsapiiraiden resepti kirjanmerkkeihin, jotta löydät sen helposti uudelleen!

Fetalla täytetyt parsapiiraat

5 valmista lehtitaikinalevyä
10 vihreää tankoparsaa
100 g fetaa tai vegaanista fetankaltaista juustoa, esim. Rainbow
1 muna tai 0,5 dl kaurakermaa
Kourallinen lempiyrttejä, kuten minttua ja ruohosipulia
Puolikkaan sitruunan raastettu kuori
Oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria

Voitele sulaneiden lehtitaikinalevyjen laidat kaurakermalla tai kananmunalla. Sekoita loput kaurakermasta (tai munasta), murusteltu feta, silputut yrtit ja sitruunankuoriraaste keskenään ja levitä voitaikinalevyjen keskelle. Halkaise tankoparsat (voit käyttää myös kokonaisia, mutta halkaistut on helpompi syödä) ja lado jokaisen piiraan päälle 4 puolikasta vierekkäin. Lorauta piiraiden päälle oliiviöljyä ja rouhi suolaa ja pippuria. Paista 225 asteessa n. 25 minuuttia tai kun fetalla täytetyt parsapiiraat ovat saaneet mukavasti väriä.

fetalla täytetyt parsapiiraat

Jos ulkona ei tarkenekaan, aina voi levittää viltin olohuoneen tai parvekkeen lattialle ja skoolata keväälle. Hauskaa ja herkullista vappua itse kullekin säädylle!

Toad-in-the-hole juureksilla eli brittiläistä perinneruokaa kasvisversiona!

/ piapas / 1 kommentti

Meillä on puolisoni kanssa yhteinen ihastus. Hänen nimensä on Yotam Ottolenghi, israelilaissyntyinen ja sittemmin Britanniaan kotiutunut keittiömestari, ruokakirjailija ja ravintoloitsija. Kaikki, mihin Ottolenghi kauhansa upottaa, muuttuu käsittämättömän herkulliseksi ruokataivaaksi. Hänen ruokafilosofiansa on täynnä Lähi-Idän mausteita, tuoreita raaka-aineita, sesonkiruokaa, roppakaupalla kasviksia ja superkiinnostavia makukomboja.

toad-in-the-hole

Alkuhuuma on kestänyt kohta kolme vuotta, sinä aikana keittokirjahyllymme on täydentynyt kahdella kulmistaan jo käytössä kulahtaneella merkkiteoksella. Ensimmäinen on iki-ihana Flavour ja toinen, uudempi tuttavuus, josta kokataan tänään, kantaa nimeä Ottolenghi Test Kitchen – Shelf Love. Sen sivuilta bongasin peribrittiläisen toad-in-the-hole-uuniruuan, joka on tuotu tähän päivään ja tuunattu Ottolenghin tapaan – tottakai.

toad-in-the-hole

Shelf Love -keittokirjan idea on nerokas. Alkuun pääsee kurkkaamalla keittiön kaappeihin tai poimimalla jääkaapista sinne unohtunut purkinpohja. Sitten etsitään opuksen hakemistosta kyseisen raaka-aineen nimi ja katsotaan, mitä siitä voisi kokata. Toad-in-the-hole löytyi tällä samalla tekniikalla. Jääkaapin vihanneslaatikon perimmäisestä nurkasta löytyi jo hieman nahistuneeksi osoittautunut lanttu. Otin kirjan käteeni ja valikoin lantturesepteistä sellaisen, jonka kaikki ainekset löytyivät valmiiksi keittiöstämme. Kuinka helppoa ja oivaltavaa!

toad-in-the-hole

toad-in-the-hole

Toad-in-the-hole on brittiläinen perinneruoka, joka koostuu Yorkshire-puddingiksi kutsutusta suolaisesta pannukakkutaikinasta sekä lihasta tai makkaroista, jotka kurkistavat uunissa paistuneen taikinan koloista kilpikonnan pään tavoin. Koska lihaa ja makkaraa ei enää keittiössämme juurikaan syödä, iloitsin suuresti Ottolenghin versiosta, jonka pääosassa olivatkin juurekset!

Pääsin jälleen soveltamaan. Vaihdoin lehmänmaidon kauramaitoon, punajuuret keltajuuriin ja porkkanaan sekä rosmariinin oksat parvekkeelle unohtuneeseen sitruunatimjamiin. Vegaaninen toad-in-the-holen kasvisversio ei kuitenkaan ole, sillä pannaritaikinaan tulee kaksi kananmunaa ja valmiissa dijon-sinapissa on kermaa. Munat voi toki korvata vaikkapa vegaanisella jugurtilla, mutta huomioi silloin, ettei pannariin nouse silloin muhkeita kuplia ja varsinainen toad-in-the-hole-efekti jää syntymättä. Maku on siitä huolimatta varmasti hyvä!

toad-in-the-hole

toad-in-the-hole

Resepti perustuu pitkään paahdettujen ja vaahterasiirapilla aateloitujen juuresten mielettömään makumaailmaan, joka ei todellakaan lihaa kaipaa. Juurekset voit valita vapaasti omien mieltymystesi mukaan ja kokeilla lantun, porkkanan ja sellerin sijaan vaikka palsternakkaa, juuripersiljaa ja nauriita. Olen puolittanut alkuperäisen reseptin ainekset, joten minun versiostani riittää välipalaksi neljälle tai salaatin kanssa nautittavaksi kahdelle tai kolmelle. Ottolenghi tarjoilee toad-in-the-holen sienisoosin kera, mutta koska tässä taloudessa asuu herra, joka karttaa lötköjä sieniä, me nautimme kasvispannarin raikkaa vihersalaatin kera.

toad-in-the-hole

Toad-in-the-hole juureksilla

Taikina:
2 munaa
2 dl kauramaitoa
1,5 rkl dijon-sinappia
2 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä

Täytteet:
Yhteensä n. 600 g juureksia, esim. juuriselleriä, punajuurta, lanttua ja porkkanaa
½ dl oliiviöljyä
½ tl suolaa
Pari rouhaisua mustapippuria
1,5 rkl tomaattipyrettä
1,5 rkl vaahterasiirappia
100 g kirsikkatomaatteja
Kaksi oksaa rosmariinia tai timjamia

Lämmitä kiertoilmauuni 200 asteeseen. Jos käytät tavallista uunia, nosta lämpö 220 asteeseen.

Pilko juurekset reilun kokoisiksi suupaloiksi ja siirrä kulhoon. Lisää oliiviöljy, suola, pippuri ja tomaattipyree. Sekoita kunnolla niin, että jokainen juurespala saa osansa öljystä ja tomaattisoseesta. Levitä koko komeus väljästi pellille tai uunivuokaan. Paahda juureksia uunissa 20 minuutin ajan ja sekoita sitten joukkoon vaahterasiirappi. Jatka paahtamista vielä 15 minuuttia tai kunnes juurekset ovat saaneet mukavasti väriä.

Vispaa juuresten paahtuessa munat, kauramaito ja sinappi keskenään kunnolla sekaisin. Lisää jauhot ja suola ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.

Kun juurekset ovat paahtuneet ja taikina turvonnut, ota n. 20 x 25 cm uunivuoka ja kaada sen pohjalle rypsiöljy. Laita vuoka 200/220-asteiseen uuniin 6 minuutiksi. Ota vuoka pois uunista ja kaada taikina sen pohjalle. Asettele sitten vuokaan paahdetut juurekset, kirsikkatomaatit sekä yrtit.

Paista 200/220-asteisessa uunissa ensin 20 minuuttia ja laske sitten lämpötilaa 180 asteeseen (jos sinulla on kiertoilmauuni ja 200 asteeseen), jos kokkaat tavallisella uunilla. Paista vielä n. 25 minuuttia tai kun taikina on saanut kauniin värin. Tarjoa toad-in-the-hole lämpimänä raikkaan salaatin kera!

toad-in-the-hole

Kommenttiloota on tälläkin kertaa avoinna! Jos päädyit kokkaamaan tämän reseptin perusteella, kerro ihmeessä kokemuksistasi. Miltä ruoka maistui ja miten se onnistui?

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

/ piapas / Jätä kommentti

Mökkikesä on muutamaa päivää vaille tässä. Viikonloppuna keräämme kimpsumme, korjaamme pienen puutarhamme sadon, tyhjennämme vesiastiat, nostamme laiturin, kokoamme kesäkalusteet varastoon, viritämme hiirenloukut ja valmistelemme muutenkin punaisen tuvan tulevaa talvea varten. Viikonloppuvisiittejä saatamme silti tehdä välillä, mutta viimeistään ensi viikon alussa palaamme pysyvämmin kaupunkiin. Menneen mökkikesän kohokohtia kokoan blogiin myöhemmin, mutta nyt, viimeisellä mökkihöperöviikolla, käydään vihdoinkin käsiksi ruokalehtiin, jotka raahasin mukanani kesäkeittiöön jo toukokuussa. Ensimmäisestä käteen tarttuneesta lehdestä silmiin osui marokkolaishenkinen resepti: aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat!

munakoisorullat

Suunnittelin keväällä kokkaavani kesän aikana kaikki ruokalehtien reseptit, jotka olin vuosien varrella taittanut koirankorville. Toisin kävi. Etätyöläisten lounaiksi on lämmitelty hernesoppaa, mikrotettu äitien tekemää maksalaatikkoa ja popsittu säilöttyjä viininlehtikääryleitä. Työpäivän jälkeen kumpikaan ei välttämättä ole ollut kokkaustuulella, joten kesän ruokavalio on koostunut hyvin pitkälle uusista perunoista, kalasta ja grillimakkarasta. Ystävien vieraillessa mökillä olemme sentään tsempanneet myös kesäkeittiössä. Grillissä ovat kypsyneet niin jugurttikana, lämmin kasvissalaatti, halloumi-hasselbacka, sitruunamarinoidut perunavartaat kuin misomunakoisotkin, ja jälkiruoaksi on paistettu edellisiltä kesiltä tutuksi tullutta rapeaa raparperipaistosta. Ihan hyvä ruokakesä, vaikka ei yhtään sellainen, mitä suunnittelin.

Eilen suljin läppärin kahdelta iltapäivällä ja kurkkasin nälissäni jääkaappiin. Lounaaksi oli syöty edellisen päivän jämiä: kananmunakastiketta, pottuja ja kreikkalaista salaattia. Annos täytti vain puolet lautasesta, joten vatsa alkoi vaatia lisää syötävää jo kahden tunnin kuluttua. Voitelin ensihätään kuivan ruisleivän kannikan ja tutkin sitten tarkemmin jääkaapin sisältöä. Vajaa paketti fetaa ja viikko sitten vihanneslaatikkoon lykätty munakoiso. Tartuin Maku-lehteen, jonka kanteen olin liimannut lähmälapun, jossa luki munakoiso. Lempeään lyhtyjen valaisemaan iltaan stailatut munakoisorullat saivat veden herahtamaan kielelle. Siispä uuni päälle ja munakoisoa viipaloimaan!

munakoisorullat

munakosorullat

Munakoisorullien makumaailma on makeahko, mutta ei liian. Tästä varmistuin viimeistään siinä vaiheessa, kun makeutta suolaisessa ruoassa kartteleva mies ahmi kahdeksatta munakoisorullaansa hyvällä ruokahalulla. Täytteeseen tuunaamani feta pehmentää kivasti kanelin ja kardemumman voimakkaita makuja, minttu ja sitruunankuori raikastavat suutuntumaa sopivalla tavalla. Sitruunamehuakin kannattaa käyttää alkuperäistä reseptiä reilummalla kädellä.

Reseptistä valmistuu 15–20 rullaa riippuen munakoison koosta. Osana isompaa brunssipöytää tai illanistujaisten tarjoiluja Marokon mauista nauttii isompikin ystäväporukka, mutta munakoisorullat sopivat hyvin syötäviksi ihan vaan sellaisenaankin. Pikaruokaa ne eivät tosin ole, makuja tasataan uunissa tunnin verran ja esivalmisteluihinkin kuluu vähintään vartti. Voit tehdä munakoisorullat myös etukäteen esimerkiksi edellisenä päivänä, sillä maku vain paranee ajan kanssa!

munakoisorullat

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

1 munakoiso
Oliiviöljyä
Suolaa

Täyte:
100 g pehmeitä kuivattuja aprikooseja
3/4 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
Kourallinen tuoretta minttua tai korianteria
1/2 luomusitruunan mehu ja kuori
1 rkl oliiviöljyä
100 g fetajuustoa
1 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl jauhettua korianteria
1/2 tl suolaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
Oliiviöljyä, sitruunamehua ja tuoreita yrttejä viimeistelyyn

Naksauta uuni päälle ja väännä lämpötila 225 asteeseen. Leikkaa munakoiso pituussuunnassa ohuiksi, noin puolen sentin siivuiksi. Levitä munakoisosiivut pellille tai uunivuokaan limittäin ja lomittain. Hulauttele viipaleille öljyä, ripottele päälle suolaa ja paahda uunin keskitasolla vartin verran, jotta munakoiso pehmenee ja saa vähän väriä.

Pieni aprikoosit, rouhi vähän pistaaseja ja heitä sitten ne mintun tai korianterin kanssa monitoimikoneeseen, blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon ja pyöräytä ainekset karkeaksi massaksi. Lisää oliiviöljy, feta, puolikkaan sitruunan mehu ja hienoksi raastettu kuoren keltainen osa sekä mausteet ja surauta tasaiseksi seokseksi. Notkista sitruunamehulla tai oliiviöljyllä, jos massa tuntuu liian tymäkältä.

Ota paahtuneet munakoisot uunista ja anna niiden jäähtyä hetki. Lusikoi sitten jokaiselle viipaleelle nokare täytettä ja kääri siivut tiiviiksi rulliksi. Lado munakoisorullat vieretysten uunivuokaan ja pirskottele päälle öljyä sekä sitruunamehua. Paista 150-asteisessa uunivuoassa puolisen tuntia. Peitä sen jälkeen vuoka alumiinifoliolla, jotta munakoisorullat eivät tummu liikaa ja jatka paistamista toiset puoli tuntia.

Ota munakoisorullat uunista ja anna niiden vetäytyä vähintään vartin verran ennen tarjoilua. Valuta päälle vielä vähän öljyä ja sitruunamehua sekä pistaasirouhetta, jos sitä jäi yli. Koristele yrteillä ja kanna huumaavalta tuoksuva vuoka pöytään.

munakoisorullat

Syö sellaisenaan, salaatin ja vinegretin kera tai keitä kylkeen vaikka bulguria tai kuskusia, jos haluat ruokaisamman version. Tervetuloa makumatkalle Marokkoon!