kirjat

Joulun loistavimmat lahjavinkit

/ piapas / 14 kommenttia

Tänäkin vuonna olemme käyneet saman keskustelun. Lahjamäärää on vähennettävä, eihän tässä muuten ole mitään järkeä. Silti joka joulu käy niin, että paketit eivät mahdu kuusen alle, eivätkä pienet jaksa edes aukaista kaikkia aattoiltana.

Paketteja saattaa olla määrällisesti paljon, mutta ne ovat ajatuksella annettuja. Suurin osa aineettomia, syötäviä tai juotavia. Muutama kirja ja pari toivottua pehmeää pakettia. Palapeli, joka kootaan yhdessä joulunpyhien aikana ja pieniä rahallisia avustuksia isoihin hankintoihin.

joulun loistavimmat lahjavinkit valkosipuli

Lahjojen hankkiminen on vaikeaa, etenkin, jos ei tunne vastaanottajaa erityisen hyvin. Siksipä päätin koota pienen vinkkivaraston, johon voi palata aina juhlapäivän koittaessa. Nämä lahjat käyvät paitsi pukinkonttiin myös muiksi muistamisiksi. Ruokaihminen liputtaa tietysti ruokaan liittyvien lahjojen puolesta, mutta on joukossa muutama muukin idea. Olkaapa hyvät!

Valkosipulimylly

Sappion luomutilan omistaa pariskunta, jonka molemmat osapuolet ovat aikanaan laulaneet samassa kuorossa kanssani. He kasvattavat luomutilallaan suomalaista kyyttökarjaa ja viljelevät siinä sivussa valkosipulia. Sekä kyytönliha että valkosipulit ovat parasta A-luokkaa, sen uskallan usean vuoden kokemuksella vannoa.

valkosipulirouhe sappion luomutila

Valkosipulimylly nousi perheessämme viime joulun hittituotteeksi. Mylly on täytetty kuivatulla valkosipulirouheella, joita on helppo rouhaista ruokaan tai vaikka leivän päälle. Saatavilla on myös täyttöpakkaus, jonka voi sujauttaa mihin tahansa maustemyllyyn. Tällä viikolla verkkokaupasta tilatut tuotteet ehtivät vielä mainiosti kuusen alle ja jos tuuri käy, jäljellä on vielä kokonaisia valkosipuleita, joiden aromi peittoaa kaupan valkosipulit mennen tullen. Erittäin vahva suositus!

valkosipulirouhe sappion luomutila

Pellavaiset lautasliinat

Vuosi sitten siskoni sai loistoidean. Hän marssi lähimpään kangaskauppaan ja osti puoli metriä harmaata pellavaa. Muutama minuutti ompelukoneen ääressä ja pellavaiset kangasservetit olivat valmiit. Ruokaihminen arvostaa! Jos olet näppäräsorminen, voit askarrella lautasliinoille kauniit mansetit paperinarusta tai silkkinauhasta.

kattauskoristeet

Keittokirjojen aatelia

Kirjahyllyyni on ilmestynyt tänäkin vuonna uusia upeita keittokirjoja. Kymmenien opusten joukosta nostan lahjavinkeiksi kaksi omaa suosikkiani.

kasvis keittokirja

kasvis keittokirja

Hannan soppa -blogin Hanna Hurtan Kasvis-keittokirja on ensimmäinen kokonaan kasviksiin keskittyvä kirja, josta olen koskaan innostunut. Resepteistä olen ehtinyt testaamaan vasta mustapapubrowniet ja harissa-papupyörykät, mutta kirjan sivut on taiteltu moneen kertaan hiirenkorville, joten lisää kokeiluja on luvassa. Toimivien reseptien lisäksi kirja on kaunis kuin karamelli ja sopii vaikka sisustuselementiksi vaaleaan skandinaaviseen keittiöön!

Modernia maakuntaruokaa keittokirja

Modernia maakuntamuokaa keittokirja

Toinen suosikkini vuoden 2017 tarjonnasta on Modernia maakuntaruokaa, Juuli Hakkaraisen ja Kaisu Joupin kunnianhimoinen keittokirja, jonka reseptit kattavat kaikki Suomen maakunnat. Tunnelmalliset valokuvat vievät lukijansa Lapin pakkasiin ja Pohjanmaan lakeuksille. Paitsi ruokaa, kirjassa on kuvattu myös maakuntien ihmisiä, eläimiä ja sielunmaisemia. Kokeile ainakin Lappi-lukuun sisältyvää nieriä-reseptiä. Ehdoton opus kotiseutuaan kaipaavalle!

Kaunokirjallisuutta

Loppuvuoden kirjatapauksia yöpöydälläni ovat olleet Annastiina Stormin Me täytytään valosta ja Nathan Hillin Nix. Suuria lukuromaaneja molemmat, vaikka kirjojen laajuudessa on lähes 500 sivun ero. Stormin esikoisen, HS:n kirjallisuuspalkintoehdokaskaartiinkin valitun kirjan ahmin yhdeltä istumalta. Luen paljon ja enää harvoin törmään lukukokemukseen, joka pysäyttää sille sijoilleen. Me täytytään valosta teki sen pyytämättä ja yllättäen. Lykkäsin kirjan heti sen luettuani miehen käsiin. En ollut ainoa, joka vaikuttui.

Nathan hill nix annastiina storm

Nathan Hillin Nixiä on luonnehdittu suureksi amerikkalaiseksi lukuromaaniksi. Sitä se onkin kaikissa määritelmän merkityksissä. Nix on norjalaisten kansantarujen näkki. Hahmo, johon rakastutaan, mutta joka viiltää syvemmät haavat kuin mikään tai kukaan muu. Teema kantaa viimeisille sivuille saakka ja näkki saa muotonsa isän, äidin, rakastetun ja videopelin hahmossa, vain muutaman mainitakseni. 700-sivuinen Nix on tiiliskivi, jota oli koostaan huolimatta pakko kantaa mukana niin ensilumireissulla kuin työmatkoillakin.

Bonusvinkki: Joulumyyjäiset ja suomalainen muotoilu

Jos et muuta keksi, sijoita nuorten suomalaisten muotoilijoiden tuotteisiin. Löydät niitä lukuisista myyjäisistä ympäri Suomen. Helsingissä kannattaa tsekata ainakin Teurastamon joulumarkkinat 16.–17.12., Vanhan joulutori 15.–22.12., Kuvataideakatemian opiskelijoiden joulumyyjäiset 15.-17.12.2017, Lapinlahden joulumyyjäiset 16.–17.12.2017 sekä perinteiset Tuomaan markkinat, jotka levittäytyvät 22.12. saakka Senaatintorin ylvääseen ympäristöön.

ps. Nuorkauppakamarien organisoima Joulupuu-kampanja kerää lahjoja lapsille ja nuorille, joiden perheet ovat taloudellisessa ahdingossa. Minun paketteihini on kääritty muutama lastenkirja, lastenlaululevy sekä kosmetiikkaa vähän vanhemmille tytöille. Lahjasi voi pelastaa jonkun lapsen tai nuoren joulun, harkitse siis lahjoittamista. Helsingissä voi paketit voi viedä 14.-17.12. kauppakeskus Forumin keräyspisteelle, oman paikkakuntasi lahjoituspaikat ja -ajat voit tarkistaa täältä.

Kuulumisia kirjamessujen kulisseista

/ piapas / 2 kommenttia

Syksyn hektisin viikko on vihdoin takana. Jalkapohjat ovat hellänä seisomisesta, selkä temppuilee ja hartioissa tuntuu kirjalaatikkojen paino. Työtunteja kertyi normaalin 18 ja puolen tunnin sijaan yli neljäkymmentä. Kun päälle lasketaan vielä viikonloppu- ja ylityölisät, ylimääräisiä tunteja kertyy kolmen viikon verran. Pitkä joululoma tulee tarpeeseen.

storm kytömäki hill ruoka-kalevala

Kirjamessuviikon eteen on tehty töitä kahdeksan kuukautta. Vanhat messukalusteet laitettiin jakoon facebookin kierrätysryhmissä ja uusia vaatteita alettiin viritellä osaston ylle. Kolmenkymmenen neliön ständin uudistamisprojektin vetovastuu on ollut minulla, samoin kuin ohjelmasuunnittelu, kutsulistojen kerääminen, tekniikan, valaistuksen ja seinätarrojen tilaaminen, roudauksen hoitaminen, osaston rakentaminen ja purkaminen. Kaiken lisäksi istun rahakirstun päällä.

Matkan varrella yksi esiintymään buukatuista puhujista yrittää perua puheenvuoronsa, toinen kaatuu pyörällä ja murtaa solisluunsa, tarrojen tiedostot toimitetaan painoon kolmeen kertaan, VIP-vieraat unohtuvat kutsulistalta, messuohjelmaan painetaan vääriä nimiä, mainoskyltin ulkoasu muuttuu lennossa, kustantamon roll-up jää toimistolle, parhaiten myyvä kirja loppuu kesken messujen ja kassajärjestelmä kenkkuilee kriittisillä hetkillä. Onneksi rinnalla on timanttinen tiimi ammattitaitoisia naisia. Jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu ja messuilla tehdään parempi tulos kuin koskaan aiemmin.

aalto arts books kirjamessut

Samaan aikaan toisessa messuhallissa maistellaan muhevia punaisia, hapokkaita valkoisia ja kuplivia kuohujuomia. Kansa vaeltaa viinilasi kädessään kohti seuraavaa kaatoa ja poimii ohimennen suuhunsa näytteilleasettajien tarjoamia juustonokareita, suklaakonvehteja tai haarukoi kupuunsa katuruokaa, jota myydään paikalle parkkeeratuista ruokarekoista.

Pidän tauon ja osallistun Viini-lehden tarjoamaan samppanja-tastingiin yhdessä muitten ruokabloggaajien kanssa. Seuraan hetken myös viininpoljennan SM-kisoja. Rypälemehu roiskuu, hiki virtaa ja kirosanat halkovat ilmaa neljän kilpailijaparin talloessa hedelmiä puisien saavien pohjalla. Myöhemmin kuulen, että voiton vie sommelier-joukkueen edestä Madventures-kaksikko Riku ja Tunna.

samppanja-tasting

Päivystysvuoroni päätteeksi kaivan puhelimestani muistilistan ja laukkaan läpi muiden kustantajien osastot. Paperikassiin päätyvät tällä kertaa Nathan Hillin Nix (Gummerus), Anni Kytömäen Kultarinta (Gummerus) sekä yksi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaista Annastiina Stormin Me täytytään valosta (S&S). SKS:n naapuriosastolta nappaan vielä mukaani Ruoka-Kalevalan pressikappaleen, kirjan, joka on täynnä tavallisten suomalaisten ruokatarinoita.

Ruokapuolelta olen suunnitellut ostavani uudet suola- ja pippurimyllyt, pieniä paistovuokia ja hyvässä tarjouksessa olevan mandoliinin (ei sitä soitinta, vaan keittiövälineen). Lompakko laihtuu lopulta vain viimeisimmän verran, sillä kaikki muu on myyty loppuun jo pari tuntia ennen messujen sulkeutumista.

storm kytömäki hill ruoka-kalevala

Sunnuntaina puramme pikavauhtia, roudaamme räntäsateessa ja rullaamme jäljelle jääneet kirjalaatikot varastoon. Kotona olen iltayhdeksän jälkeen. Kaadun sohvalle ja saan käteeni lasillisen kylmää rieslingiä. Nostan jalat kattoon ja suljen hetkeksi silmät. Seuraaviin kirjamessuihin on enää 364 yötä.

ps. Hotkaisin Annastiina Stormin esikoiskirjan heti maanantaina reilussa tunnissa ja olen varma, että opus on erittäin vahvoilla kirjallisuuspalkinnosta kisatessa. Oivaltava, raikas ja kieleltään sopivan kimurantti.

Lomalle lompsis ja lukuvinkkejä laiturin nokkaan

/ piapas / 8 kommenttia

Kustannustoimittajan rukkaset on nyt ripustettu naulaan seuraavaksi 46 päiväksi. Ensin viisi viikkoa palkallista lomaa, sitten puolitoista saldovapaita. Puolikkaasta viikosta on luvattoman usein venynyt kokonainen, erikoispitkä hengähdystauko on siis kovalla työllä ansaittu!

Vaikka päivätyöläisen hanskat ovat hukassa, bloggaajan saappaat pysyvät tiukasti jalassa. Annan itselleni kuitenkin luvan laiskotella, lukea enemmän kuin kirjoittaa, nukkua pitkiä päiväunia ja tuijotella pilvien lipumista sinisellä taivaankannella. Aion vilvoitella varpaitani järvivedessä, seilata Saimaan aalloilla, syödä litratolkulla vastapoimittuja mansikoita, istua sileillä, auringon lämmittämillä rantakallioilla ja levätä lintujen laulussa ja sirkkain soitossa.

kirjavinkit

Koko kevät ja alkukesä ovat olleet niin hektisiä, etten ole osannut rauhoittua lukemaan, en arkena, enkä viikonloppuna. En edes reissuilla, vaikka kirjat ovat uskollisesesti kulkeneet mukanani. Huomisesta alkaen on toinen ääni kellossa. Ei aikatauluja, ei kalmanviivoja, ei stressiä eikä herätyskelloja. Vain ruhtinaallisesti aikaa ja puolen metrin pino kirjoja. On aika jakaa kesäloman kirjavinkit.

Kesäloman kirjavinkit

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä
Kirja on maannut yöpöydälläni useamman kuukauden, mutta olen säästellyt sitä ensimmäisille lomapäiville. Kurkkasin salaa ensimmäiselle sivuille ja nauroin ääneen jo muutaman lauseen jälkeen. Odotan kevyttä ja viihdyttävää, mutta osuvaa sanailua.

Riikka Ala-Harja: Kevyt liha
Miksi nainen on edelleen näkymättömämpi kuin mies? Takakanteen painettu kysymys sai feministin minussa nappaamaan kirjan työkaverin pinoamasta kierrätyskirjojen kasasta. Ala-Harjan tuotanto on toistaiseksi vierasta, jo on aikakin täyttää aukko sivistyksessä.

Juha Itkonen: Palatkaa perhoset
Kirjahyllyssäni ovat siistissä rivissä kaikki Juha Itkosen teokset aina Anna minun rakastaa enemmän -esikoisesta lähtien. Suosikkini on Hetken hohtava valo, pitkästä parisuhteesta erotessani jopa alleviivasin kirjasta omaan tilanteeseeni osuvia lauseita. Vaikka päähenkilöt ovat reilusti itseäni vanhempia, heidän kokemuksissaan on jotain hyvin helposti samaistuttavaa.

Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Olen kuullut Hirvosen teksteistä paljon hyvää. Niinpä päätin aloittaa hänen ensimmäisestään, joka sai Finlandiaehdokkuuden vuonna 2005. Uuteen kirjailijaan ja hänen tyyliinsä tutustuminen on aina jännittävää. Ihastuttaako lauseiden poljento, lähteekö tarina lentoon, onnistuvatko hahmot valloittamaan sydämeni vai ärsyynnynkö heihin ja kirjailijan kerrontatapaan ensi metreillä?

kirjavinkit

Hanya Yanigihara: Pieni Elämä
Kollegani kysyi eilen mitä aion kesän aikana lukea. Kun mainitsin Yanagiharan 939-sivuisen Pienen elämän, hän oli hetken hiljaa ja totesi sitten, ettei varmaan kannata kahlata kirjaa läpi loman ensimmäisinä päivinä. Opus kuulemma saattaa pyöräyttää liikkeelle sellaisen ajatusmyrskyn, että elämä menee hetkeksi sekaisin. Takakannessa The New Yorker hehkuttaa: Varaudu siihen, että romaani vie järkesi, jäytää sydäntäsi ja kaappaa elämäsi hallinnan. Minua (ja teitä) on siis varoitettu.

Han Kang: Vegetaristi
Jostain syystä lukupinooni on kertynyt muitakin arveluttavia teoksia, eipä nimittäin taida olla helpoimmasta päästä Vegetaristikaan. Punakantinen Booker-palkittu on kuitenkin tullut vastaan lehtien sivuilla ja somea selatessa niin monta kertaa, että haluan tietää mistä puhutaan. Lupaan lukea tämän riippumatossa aurinkoisena kesäpäivänä, kevyellä otteella, ahdistumatta.

Luisa Weiss: My Berlin Kitchen
Edellisten kirjojen nostattama syke laskee normaalilukemiin, kun aiheena on ruoka. Innostuin tilaamaan Luisa Weissin omaelämänkerrallisen esikoiskirjan kuultuani hänen tarinansa What’s Cooking Helsinki -tapahtumassa. Ruokabloggaajasta kirjailijaksi, eikö se ole jokaisen ruuasta bloggaavan salainen haave?

kirjavinkit

Jos moottoripyörän uusiin sivulaukkuihin mahtuu, pakkaan mukaan mökkiturneelle edellä mainittujen lisäksi myös muutaman jo pitkään hyllyssäni odotelleen opuksen: Lena Dunhamin Sellainen tyttö, Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä ja ikuisuusprojektini, Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan kolmannen ja neljännen osan. Laiturilla loikoillessani saatan ratkoa myös vinon pinon japanilaisia ristikoita ja ahmia vanhoja naistenlehtiä. Oi mökkikesä, täältä tullaan, kirjakassi tiukasti kainalossa!

kesäloman kirjavinkit

Ps. Jos et ole vielä lukenut Kate Mortonin Hylättyä puutarhaa tai Joël Dickerin Totuutta Harry Quebertin tapauksesta, käy kirjakaupan kautta ja nappaa pokkariversiot kesälukemiseksi. Taattua lomalaatua – riittävän kevyttä, mutta silti koukuttavaa ja taitavaa tarinaa. Muista myös Satu Rämön ja Hanne Valtarin Unelmahommissa sekä Leena Putkosen ja Mari Koistisen Ruokamysteerit!

Viime vuoden kirjavinkit löydät täältä:
Lomalukemista ja kirjatärppejä
Joulun parhaat kirjalahjat