Hyttyskeskustelu on käynyt tänä kesänä kuumana. Itikoita on paljon, kiitos runsaslumisen talven ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien helteiden. Kaikki sääsket kuoriutuivat kerralla ja se näkyy mökkipihoilla ja metsäpoluilla.

Pihapiireissä, marjastusretkillä, vaellusreiteillä ja jopa sisätiloissa hyttysiä on torjuttu useiden kesien ajan myrkyllisiä pralletriinia ja d-alletriinia erittävien laitteiden avulla. Niin myös meillä. Ostaessani laitteen en todellakaan lukenut tuoteselostetta tai varoituksia, vaan seurasin lampaana perässä. Hankkimani vekotin ei onneksi jostain syystä toiminut luvatulla tavalla, joten sen käyttö jäi pariin kokeilukertaan.

Pallon kokoinen elämä nosti vihdoinkin kissan ja Thermacellit pöydälle ja kertoi, kuinka tehokkaat torjuntatykit tuhoavat inhottavien inisijöiden lisäksi pölyttävät pörriäiset. Markkinoinnissa lähes kaikki keinot tuntuvat olevan sallittuja, myös ne, joissa sijoitetaan myrkyllinen tuote ympäristöön, jonne se ei missään määrin kuulu. Thermacell-tyyppisten laitteiden vaikuttavat aineet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille ja ne lamauttavat kaikkien laitteen vaikutusalueella liikkuvien hyönteisten keskushermoston.

Myrkkyjä ei saisi käyttää kukkivien kasvien läheisyydessä, myös kaikki ruoka pitäisi peittää ennen laitteiden käyttöä. Ristiriita on aikamoinen, sillä kenen pihalla ei nyt jonkinlaisia kukkia kasvaisi ja grilliruoalla herkuteltaisi. Enempää en ryhdy referoimaan Ami Värtön ansiokasta artikkelia, joten jos olet välttynyt isojenkin medioiden kirjoittelulta, klikkaa keskustelun alkulähteille tästä.

Mutta miten kesästä sitten pitäisi nauttia, jos thermacellejä ja moskiittomagneetteja ei saisi käyttää? Miten päästä eroon itikoista? Minäpä kerron. Kohta kuuden kesän mökkeilykokemuksella voin jo mielestäni kutsua itseäni itikka-asiantuntijaksi. Ota siis vinkit talteen ja vietä kesä sulassa sovussa ötököitten kanssa.

1. Unohda Thermacell ja Mosquito Magnet – pelasta sen sijaan pörriäiset

Kaikilla ötököillä, myös hyttysillä on tehtävänsä tässä maailmassa. Ilman hyttysiä pihapiirissä tuskin lentelisi kovin montaa hyönteisistä ravintonsa saavaa pikkulintua. Hyttyset ovat osa monien muidenkin eläinten ravintoketjua. Niitä pistelevät poskeensa niin lepakot, hämähäkit kuin sudenkorennotkin. Hyttysentoukat kuuluvat monen vesieliön ruokalistalle. Onpa hyttysillä osansa myös kasvien pölytyshommissakin, vaikka sitä ei ehkä tule ajatelleeksi.

Thermacellin myrkyt vaikuttavat hyönteisten keskushermostoon ja lopulta tappavat ne kaikessa hiljaisuudessa. Paketissa luvataan, että oikein käytettynä laite torjuu, ei tapa, mutta todellisuus lienee toisenlainen. Kaiken kukkuraksi myös ne pelastetut pörriäiset saattavat altistua aineille, menettävät suuntavaistonsa, eivätkä enää löydä pesälleen.

Pölyttävien hyönteisten määrä on vähentynyt huolestuttavalla tavalla viimeisten vuosikymmenien ajan. Jos pölyttäjät katoavat, katoaa myös ruoka itsekkäiden ihmisten pöydistä. Harva kasvi tuottaa hedelmää ilman pölytystä. Turha on ylläpitää niittyjä tai nikkaroida hyönteishotelleja, jos samaan aikaan pihalla pörisee myrkkyä erittävä tappolaite ja moskiittomagneetti, joka imuroi hyttyset sisäänsä ja katkaisee luonnon normaalin kiertokulun.

2. Käytä hyttyskarkotetta harkiten – hyttyssavutkin sisältävät myrkkyjä

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa ilman hyttyskarkoitetta on mahdoton olla. Pahimpana hyttysaikana etenkin itikan pistoille allergiset ovat hätää kärsimässä. Puutarhan kuopsuttaminen, remppahommien hoitaminen, hillasuolla hikoileminen  ja luonnossa patikointi voi olla piinaa verenhimoisten hyttysten inistessä korvan juuressa. Käytä silloin myrkkyjen sijaan iholle levitettävää voidetta. Lue käyttöohjeet tarkkaan ja toimi niiden mukaan.

Hyttyssavuissa on sama varoitusmerkki kuin Thermacellissä. Ne ovat vaarallisia mehiläisille ja muille pölyttäjille, eikä niitä saisi käyttää kukkivien kasvien lähistöllä. Käyttö vesistöjen äärellä on myös kyseenalaista, sillä myös hyttyssavut ovat erittäin haitallisia vesieliöille. Käsi ylös, kuka on nauttinut saunajuomia tai grillannut lämpimässä kesäillassa hyttyssavujen höyrytessä terassin joka kulmalla. Minä ainakin, mutta nyt tiedän paremmin.

Jos mökillä tai makuuhuoneessa on unohtunut ikkuna auki ja ilma on sakeanaan itikoita, pistorasiaan tökättävän torjuntalaitteen käyttö tuntuu houkuttavalta. Myös niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Verkkovirralla toimivien hyttyskarkottimien käyttöohjeissa lukee nimittäin, ettei niitä suositella käytettäväksi alle 3–vuotiaiden lasten ja raskaanaolevien läsnäollessa. Lisäksi akvaariot, terraariot ja muut vastaavat tulisi peittää käytön ajaksi.

Ja sitten tulee se omituisin kielto: laitetta ei saa käyttää suljetuissa tiloissa. Samaan aikaan paketin markkinointiteksti kertoo, kuinka torjuntalaite takaa rauhalliset yöunet ja yhdellä myrkkytyynyllä pärjää aamuun asti. Laite ei varmasti ole hyväksi hyttysille, mutta mietityttämään jää, onko ilmaan erittyvän aineen hengittäminen ihmisellekään haitatonta.

Jos siis laitetta on pakko käyttää, hävitä hyttyset huoneesta mieluummin ennen nukkumaan menoa. Jätä laite itsekseen pöhisemään vaikka 30 minuutiksi ja irrota se pistorasiasta, kun palaat huoneeseen. Käytä aina harkintaa hyttysmyrkkyjä käyttäessä, joskus se perinteinen läpsiminenkin riittää hävittämään ne muutamat inisijät yöunta häiritsemästä.

3. Pukeudu pitkähihaisiin ja vaaleisiin vaatteisiin – ja muista hattu!

Helteillä tekee mieli vähentää vaatetta, vaikka haitallisilta uv-säteilyltä suojautuminen olisi kaikista helpointa pitkissä hihoissa ja lahkeissa. Kun puet päälle vaaleat vaatteet, jotka on valmistettu kevyestä luonnonmateriaalista, kuten pellavasta, on ulkona mukava olla, eivätkä hyttysetkään niin häiritse.

Tummat vaatteet keräävät lämpöä, joka houkuttelee paikalle etenkin paarmoja. Tummahiuksisen kannattaa peittää tukkansa vaalealla huivilla tai painaa päähän olkihattu, joka suojaa myös auringolta. Huhujen mukaan paarmat eivät osaisi lentää lierin alle, joten ei leveälierisestä päähineestä ainakaan haittaa ole!

4. Asenna oviin ja ikkunoihin hyttysverkot ja tilki pienimmätkin raot

Kesäkuumalla läpiveto on kultaakin kalliimpi, varsinkin jos ei satu omistamaan ilmalämpöpumppua pöhisemässä. Aamuisin, iltaisin ja öisin, kun ilma on jo vähän viileämpi, on ihanaa avata useampi ikkuna ja antaa raikkaamman ilman virrata sisään huoneisiin. Maalla ja mökillä se edellyttää hyttysverkkojen asentamista, sillä avaamalla ikkunat toivottaa muuten tervetulleeksi myös hyttysarmeijan.

Jotta mökin ovia ei tarvitsisi jatkuvasti paiskoa kiinni, kannattaa niihinkin kiinnittää jonkinlaiset verkot. Pahimpana sääskisesonkina on hyvä tarkistaa, että takan ja muiden tulipesien kaikki luukut ovat kiinni ja pienimmätkin raot tilkitty, sillä hyttynen haistaa ihmisestä huokuvan hiilidioksidin myös hormin kautta ja ujuttautuu sisään yllättävän pienistä rakosista.

5. Käytä korvatulppia ja hanki sänkyyn tai riippumattoon hyttysverkko

Jos edellä mainituista keinoista huolimatta nukkumasoppiin änkee öisin inisijöitä, on vielä pari kikkakolmosta korvan takana. Jos ininä herättää, käytä korvatulppia. Jos haluat välttyä myös pistoilta, virittele sängyn yläpuolelle kunnon hyttysverkko. Kattoon ripustettavia, prinsessasänky-henkisiä hyttysverkkoja saa esimerkiksi retkeilykaupoista. Samalla saat mökille eksoottista bungalow-tunnelmaa. Luonnossa yöpyjä ripustaa verkon oksaan ja nukkuu yönsä rauhassa kaikenlaisilta öttiäisiltä.

Myös riippumattoihin myydään hyttysverkkoja. Voit siis haistattaa huilut hyttysille, paarmoille ja ampiaisille ja loikoilla mukavasti lukemassa tai ottaa vaikka päiväunet verenimijöiden jäädessä nuolemaan imukärsiään verkon ulkopuolelle.

6. Leiriydy laiturille ja vietä aikaa vesillä

Keskelle järveä harva hyttynen haluaa lennellä. Pakkaa eväät koriin, ota riittävästi juotavaa mukaan, pukeudu auringolta suojaaviin vermeisiin ja souda järvelle nauttimaan kesäpäivästä. Sama periaate pätee melomiseen, suppailuun tai vaikka uimapatjalla irti rannasta lillumiseen.

Hyttysiä on huomattavasti vähemmän myös laiturilla, joten ota lempikirjasi kainaloon ja leiriydy pahimpaan hyttysaikaan laiturille. Jos laituri on isompi, voit kantaa sinne myös pöydän ja tuolit ja nauttia illallisesta ilman läiskintää, ininää ja turhia myrkkyjä.

7. Älä tiskaa ulkona

Tämä saattaa kuulostaa kummalliselta neuvolta, mutta  kun tarkemmin ajattelee, siinä on järkeä. Kun juoksevaa vettä ei ole, tiskit tiskataan usein saunomisesta ylijääneellä kuumalla vedellä. Ilma on iltapuolella jo viileämpää, mutta tiskivesi höyryää ja houkuttelee hullun lailla hyttysiä. Jos sääskisesonki on kuumimmillaan ja tiskivesi huomattavasti ympäröivää ilmaa lämpimämpää, tiskaa sisällä. Luota minuun, tiedän mistä puhun.

8. Tyhjennä seisovat vedet ja suojaa sadevesisaavit

Hyttyset munivat lätäköihin, ojiin ja lammikoihin. Ämpärin pohjalla, kottikärryissä tai soutuveneessä seisova vesi on erittäin otollinen paikka laskea munat ja lisääntyä. Tätäkin olemme päässeet todistamaan, kun kastelujärjestelmään kuuluvan suuren vesisaavin pinta kuhisi hyttysentoukkia. Peitä siis sadevesisaavit kannella tai tiheällä verkolla ja tyhjennä kaikki tarpeettomat pihassa seisovat vedet sateen jälkeen pois hyttysten huudeilta.

9. Rakenna pönttöjä linnuille ja lepakoille

Jokainen luontokappale on ekosysteemin ja ravintoketjun kannalta tärkeä, olimmepa me ihmiset niistä mitä mieltä tahansa. Yksi pikkulintupesue saattaa syödä vuoden aikana jopa kymmenen kiloa hyönteisiä, siis myös hyttysiä. Linnuista pihapiirissä on muutenkin iloa, joten kiinnitä mökkipihan puihin pönttö poikineen ja seuraa pikkulintujen perhe-elämää. Saat vastalahjaksi vähemmän hyttysiä ja hyvän mielen. Kurkkaa erilaisten linnunpönttöjen nikkarointiohjeet Birdlifen sivuilta.

Myös lepakot syövät hurjat määrät hyönteisiä. Kun rakennat lepakoille pönttöjä lähimaastoon vältät niiden pesiytymisen mökin rakenteisiin. Lepakkopöntön kokoaminen on helppoa, yksityiskohtaiset ohjeet löydät esimerkiksi Luonnontieteellisen museon nettisivuilta.

10. Siirry suosiolla sisätiloihin

Hankalana hyttyskesänä, kuten nyt, hyttysiä on paljon. Ja kun sanon paljon, tarkoitan järkyttävän paljon. Kymmenien itikoiden parvi hyökkää päälle heti ulko-ovella, ja huussikäynnin aikana onnistun läiskimään hengiltä 30 verenimijää. Tuntuu  siltä, itikoista ei pääse eroon missään, sillä tiiviiseen mökkitupaankin niitä näyttää välillä tulvivan – en tiedä mistä. Silloin on viisainta siirtyä sisätiloihin tai matkustaa hetkeksi kaupunkiin. Hyttyset elävät kahdesta viikosta kuukauteen, joten loputtomiin itikkainfernoa ei kestä.

Itse asiassa meidän ei tarvitse  päästä eroon itikoista, vaan oppia olemaan niiden kanssa. Ihmiskunta on elänyt hyttysten kanssa rinta rinnana koko olemassaolonsa ajan. Suomessa asuvat lajit eivät sentään levitä malariaa tai muita vakavia tauteja, ainakaan vielä. Jos edelliset sukupolvet ovat selvinneet, mekin selviämme kyllä. Ilman myrkkyjä, pörriäisten ehdoilla. Vai mitä?