elämä

Kestosuosikki: Lempeän tulinen linssikeitto

/ piapas / 4 kommenttia

Lumi lentää vaakatasossa ja tuuli tuivertaa luihin ja ytimiin. Pakkasta on luvassa koko ensi viikoksi. Pohjoisen tyttö on tyytyväinen, kun talvi tekee paluun Helsinkiin. Maisema muuttuu valkoiseksi, äänimaisema pehmenee ja pimeys hellittää hetkeksi.

talvinen pelto

Punaiset huopatossut odottelevat jo eteisessä. Ne ovat numeroa liian suuret. Siksi vedän jalkaan kolmet sukat ja kääriydyn untuvaan. Lumi narskuu kenkien alla, pakkanen kiristyy. Suvilahden asfalttiaukiolla heittäydyn hankeen, talven ensimmäinen lumienkeli, se laskeutuu tähän.

lumienkeli

Tasan vuosi sitten kaupunki oli uuden, puhtaan lumen peitossa. Katri Valan puistossa on pimeää. Nietosten keskellä hyppii innoissaan koira, omistaja ei ole aivan yhtä riehakas. Kipuamme mäen päälle pulkat ja liukurit kainalossa. Kävelytie on paksun hangen peitossa, se on täydellinen pulkkamäen pohja. Jokaisella laskulla pulkka liukuu pidemmälle, kunnes lasku-ura jatkuu alas asti. Pakkaslumi pöllyää ja liukuri kiitää mäkeä alas.

pulkassa

lumisuihkun jälkeen

Reisiä polttelee ja pakaroita kivistää. Selkä on kosteana hiestä. Seuraavana päivänä tämä nelikymppinen varmasti tuntee pulkkailleensa. Posket punaisina hehkuen ja vaatteet yltä päältä lumessa pulkkailija tarpoo takaisin kotiin. Hellalla odottaa hitaasti hautunut, lempeän tulinen linssikeitto. Parasta pakkasruokaa ikinä. Ohjeesta riittää kuudelle.

Lempeän tulinen linssikeitto

3 rkl oliiviöljyä
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 tl kuminansiemeniä
2 tl korianterin siemeniä
1 tl chililastuja tai sopiva määrä tuoretta chiliä
400 g tomaattimurskaa
400 g punaisia linssejä, huuhdeltuna
2 keskikokoista porkkanaa, karkeana raasteena
2 l kana- tai kasvislientä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria
koristeluun: tuoretta korianteria & luonnonjogurttia

Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota silputtua sipulia, kunnes se pehmenee. Lisää hienonnettu valkosipuli sekä morttelissa kevyesti murskatut kuminan- ja korianterinsiemenet sekä chililastut tai tuore chili. Tulisuutta voit säädellä chilin määrällä. Sekoita ja paista hetken aikaa. Huuhtele linssit ja raasta porkkanat. Lisää tomaattimurska, linssit, porkkanaraaste ja kuuma kana- tai kasvisliemi (tai vettä ja liemikuutiot/fondi). Kiehauta, pienennä lämpoä ja anna hautua puoliksi peitettynä noin tunnin ajan tai kun linssit alkavat hajoilla. Hämmennä sekaan vielä sitruunamehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos keitto tuntuu liian paksulta, voit laimentaa sitä keitetyllä, kuumalla vedellä. Taita tulisuutta lusikallisella luonnonjugurttia ja lisää silputtua korianteria, jos siitä pidät.

talventörröttäjä

Reseptistä kiitos Pastanjauhantaa-blogille. Tulinen linssikeitto toimii aina. Se pelastaa pakkaspäivän, sopii kahdenkymmenen hengen mökkiviikonlopun lounaaksi ja ravintolapäivän pääruoaksi. Vegaanihaasteeseenkin se soveltuu, kun käyttää kasvislientä. Korianterikammoisille tiedoksi, että korianterinsiemenet eivät maistu tuoreelle korianterille (eli saippualle). Kannattaa siis kokeilla!

Keittiön kaappien unohdetut aarteet

/ piapas / 6 kommenttia

Olen kuullut ihmisistä, jotka siivoavat kaappinsa ennen joulua. Minä en kuulu heihin, siivoan kaapit silloin, kun siivousinspiraatio iskee (eli harvoin) tai kun siihen on pakottava syy. Keittiön kaapistot olen tainnut nuohota kolmen vuoden aikana kahdesti, jos sisäänmuuttosiivousta ei lasketa lukuun. Ensimmäisen kerran, kun epäonnisesta pähkinäpussista levisi kaappeihin ötökkä poikineen ja toisen kerran, kun mies tuli taloon.

Silloin tällöin kokeilevassa keittiössä tarvitaan jotakin harvinaisempaa ainesosaa. Maustetta tai tahnaa, jauhetta tai säilykettä. Etsintäoperaatio saattaa innostaa myös rätin heilutteluun ja pienen inventaarion tekemiseen. Vilkaisemaan pussien ja purnukoiden päivämääriä ja järjestelemään hyllyillä tönöttäviä törppöjä ja tupperware-rasioita.

hillopurkit

Etsiessä sarviapilansiemeniä saattaa törmätä neljään kanelipurkkiin. Jääkaapin perukoilta käteen osuu sinne unohtunut pähkinävoi sekä peräti viisi tabasco-pulloa ja kymmenisen avattua marmeladipurkkia. Sokeria on kuiva-ainekaapissa kymmentä eri laatua ja avaamattomia mannaryynipusseja kaksi. Papuja on joka lähtöön – mustaa, vihreää ja valkoista, linsseistä nyt puhumattakaan.

säilykepurkit

Säilykepurkeista olen avautunut ennenkin, ne ovat miehen heiniä. Piri-piri-täytteisiä oliiveja kolme purkillista, aurinkokuivattuja tomaatteja neljä. Säilöttyjä chilejä ja kimchiä, itämaisia keittoja sekä kokonainen rivi erilaisia soijakastikkeita. Ehkä erikoisin kaikista säilykkeistä on jauhettu katkaravunliha, pitänee jonain iltana pyöräyttää katkarapupullat!

teevalikoima

Minun paheeni on teen hamstraaminen. Sormet eivät riitä laskemaan kaappiin kertyneitä irtoteepussukoita. Pukinkontista löytyi maito-oolongia, valikoima vihreää teetä ja iso lajitelma hedelmähaudukkeita. Oudoimmat ovat pölyttyneet ensikokeilun jälkeen ja jotkut ovat edelleen kokeilematta. Kuopion kaupungin promotee on unohtunut kaapin perälle, vaatemerkin asiakaslahjana saatu tee oli jo annettaessa vanhentunut ja pikkupaikkakunnan käsityöläiskaupasta ostettu yrttisekoitus yksinkertaisesti pahaa.

kokonaiset muskottipähkinät

Matkoilta ostetut ja saadut tuliaiset ovat oma lukunsa. Niitä ei joko raaski avata tai sitten ei oikein tiedä minkä kanssa niitä pitäisi syödä. Gambialaista mbor mbor -teetä ei ole vielä uskallettu maistaa, puolalaisen luumuvoin käyttötarkoitusta etsitään edelleen ja kroatialainen kumkvattimarmeladi on niin kitkerää, että suu vetäytyy sitä syödessä irvistykseen. Pariisista puolitoista vuotta sitten tuoduissa maksapateissa on onneksi päivämäärä vasta vuoden 2019 puolella. Istanbulin maustebasaarista ostetut kokonaiset muskottipähkinät sen sijaan ovat kovassa käytössä.

Pitäisiköhän kokkisota-hengessä valita mausteiden, marmeladien, säilykkeiden ja kuiva-aineiden joukosta yksi kustakin ja katsoa mitä niiden yhdistelmästä voisi saada aikaan?

Napostele terveellisesti – marinoitu kyssäkaali

/ piapas / 4 kommenttia

On tammikuu ja lupausten lunastamisen aika. Joku on luvannut jättää sokerin, toinen aloittaa säännöllisen liikuntaharrastuksen, kolmas laihduttaa, neljäs viettää tipattoman tammikuun ja viides ryhtyy karkkilakkoon. Hipsterikansa hurahtaa vegaanihaasteeseen ja puolet suomalaisista konmarittaa vaatekaappiensa sisällön kirppiksille tai UFFin laatikoihin. Minun rasvaiset iltanaposteluni korvaa marinoitu kyssäkaali.

Kaikki kannatettavia tavoitteita, kunhan niitä ei ota liian vakavasti. Vierastan ehdotonta elämää. Ehdoton kieltäytyminen sokerista, lihasta, maidosta, eläinperäisistä tuotteista, karkista tai herkuista ylipäänsä ei saa tästä taloudesta kannatusta (allergioista ja sairauksista johtuvat valinnat ovat toinen juttu). Liputan siis kohtuuden puolesta. Kun käyttää kohtuudella ja kuuntelee miten kroppa reagoi, se riittää.

valmis naposteluannos

Kuten ehkä arvasitte, en osallistu vegaanihaasteeseen. Lihan syömistä olen kuitenkin viime vuosina vähentänyt reilusti. Ratkaisu ei ole ollut tietoinen, sillä edelleen syön ja elän mielihalujani kuunnellen, vähentyminen on tapahtunut oikeastaan itsestään sen kummemmin asiaa ajattelematta. Luettuani Ylen artikkelin ranskalaisten ruokailutapojen muutoksesta identifioin itseni fleksitaristiksi. Ruokavalioni on siis kasvispainotteinen, mutta syön kuitenkin silloin tällöin lihaa – riistaa, sisäelimiä, luomunautaa ja -lammasta.

Jos olet ottanut vegaanihaasteen vastaan tai haluat muuten keventää, aloita vaikka korvaamalla tämän illan suolaiset ja rasvaiset herkkusipsit tai suklaalevy rapean rouskuvilla kasviksilla. Kokeile marinoitua kyssäkaalia, takaan, että jäät koukkuun – hyvällä tavalla!

kokonainen kyssäkaali

Sipsien korvike – marinoitu kyssäkaali

Kokonainen kyssäkaali
Oliiviöljyä
Valkoviinietikkaa tai sitruunamehua
Suolaa
Mustapippuria

Kuori ja suikaloi kyssäkaali sopiviksi suupaloiksi. Sekoita marinadi klassisen ranskalaisen salaattikastikkeen tapaan: 1 osa happoa (viinietikkaa, sitruunaa tms.) ja 3 osaa oliiviöljyä. Rouhaise sekaan pari kierrosta mustapippuria ja suolaa suoraan myllystä. Sekoita marinadi kyssäkaalisuikaleiden joukkoon ja annan maustua vähintään tunti. Syö sellaisenaan. Meillä tätä miehen kehittelemää kaaliherkkua on jääkaapissa käytännössä joka viikko. Marinoitu kyssäkaali säilyy useamman päivän, joten koko satsia ei tarvitse syödä kerralla.

marinoitu kyssäkaali

Minä en ole moneen vuoteen tehnyt konkreettisia uudenvuodenlupauksia. Sen sijaan olen tehnyt elämänmittaisen lupauksen seurata sydämeni ääntä ja kävellä sen viitoittamaa tietä, sopivasti nautiskellen. Viime vuosina olen myös päättänyt olla vaatimatta itseltäni liikoja ja yrittää löytää jokaisesta päivästä vähintään pari positiivista asiaa. Asenne ratkaisee, se olkoon mottoni myös tälle vuodelle.