**Kirjat saatu mediakappaleina, arvontapalkinnot lahjoittaa Otava
Miten onkin niin, että kesäkirjapinoon kerääntyneet opukset noudattavat samaa väriskaalaa? Vuoden 2016 väri oli sininen, seuraavana kesänä luin pääasiassa punaisia kirjoja, sitten siirryttiin keltaisen kautta takaisen siniseen ja tänä suvena puolet pinosta hehkuu taas possunpunaisena. Kesän 2019 lukupinolla on toinenkin erikoisuus, huomaatteko mikä? Kyllä, tänä kesänä naiset jyräävät!
Kesäloma kuumottaa jo kulman takana, joten on aika loman lukuvinkkien! Kaikkia kuvissa esittelemiäni kirjoja en ole vielä ehtinyt ahmimaan, mutta jokainen romaani on saanut ylistäviä arvosteluja lukuisilta lukutoukilta, joten uskallan suositella niitä lukemattakin. Olen säästellyt parhaita paloja tarkoituksella. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna roudaan toimistoni mökkimaisemiin ja aloitan ihanan urakan. Tästä tulee todellinen kirjakesä.
Lukupinot taltioituani tajusin, että useampikin merkkiteos unohtui kirjahyllyyn. Esimerkiksi Lucinda Rileyn seitsemän sisaren saagan ensimmäinen osa odottaa pääsyä riippumattoon yhtä lailla, samoin tekee Saara Turusen Sivuhenkilö ja Minna Rytisalon Lempi, jotka hankin hyllyyni kirjan ja ruusun päivänä – kaikki kolme sinisen sävyissä muuten! Lukemattomia dekkareita on kokonainen hyllymetri, sillä jossain vaiheessa tympäännyin turhaan väkivaltaan, joka rikosromaaneissa usein roiskuu veri turhankin rehvakkaasti, vailla juonellista tarkoitusta. Ehkäpä tänä kesänä tartun myös johonkin niistä, kun ensin saan kahlattua uutuuskirjat läpi.
Sitten ovat vielä uudet keittokirjat. Aikamoinen matkalaukullinen reseptejä on roudattu mökkikeittiöön, sillä siellä jos missä on aikaa testata ohjeiden toimivuutta. Eiköhän sieltä jokunen resepti ja keittokirja ujuttaudu myös blogin sivuille. Muutamia opuksia olen jo valmiiksi käännellyt hiirenkorville!
Lomalukemista riippumattoon!
Celeste Ngn Tulenarkoja asioita ahmin muutamassa illassa. Hyvä tarina, joka avautuu vähitellen. Tämä on juuri sellainen kirja, jonka loppuun päästyään on pakko palata alkuun ja tarkistaa annettiinko ensimmäisissä kappaleissa jo vihjeitä tulevasta. Erinomainen riippumattokirja, josta on tekeillä Reese Witherspoonin tähdittämä sarja!
Paula Nivukosken Nopeasti piirretyt pilvet on toista maata. Se kuvaa suomalaista maaseutua aikana, jolloin Amerikka oli vielä unelmien ihmemaa, jonne lähdettiin suurin joukoin paremman elämän toivossa. Aikana, jolloin puoliso valittiin omalta kylältä, ei ulkonäön, vaan työteliään luonteen perusteella. Kirjassa eletään katovuosia, leivotaan pettuleipää, kiroillaan juoruämmiä ja hyysätään isättömiä lapsia. Hidas kerronta pysäyttää ajan, linnut lakkaavat laulamasta ja Levänluhdan ikivanha kalmisto herää eloon. Vaikka ensimmäisillä sivuilla et innostuisi, anna tälle esikoisteokselle mahdollisuus. Päähenkilöiden puhuma pohjanmaan murre valloitti ainakin allekirjoittaneen.
Uutta Kate Mortonia olen säästellyt eniten, sillä olen rakastanut kaikkia hänen aiempia teoksiaan. Mortonin kirjat toistavat samaa kaavaa. Historia ja nykyaika vuorottelevat. Toiseen aikaan tapahtuneita skandaaleita, kuolemantapauksia ja katoamisia selvitetään nykypäivästä käsin ja lopussa on aina arvaamaton käänne. Mitäpä toimivaa konseptia muuttamaan, sillä riippumatossa haluankin uppoutua mysteerien maailmaan ja keskittyä kesäisen keveään kirjallisuuteen. Olen kuullut huhuja, että Kellontekijän tytär poikkeaa jollain tapaa tutusta ja turvallisesta tarinasta, mutta miten, sitä en vielä ole ehtinyt ottaa selville.
Niina Mero on harlekiinikirjallisuuden mestari. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa romanttisesta viihdekirjallisuudesta ja hyödyntää tutkimusmateriaalia myös esikoisromaanissaan. Englantilainen romanssi etenee jouhevasti, mutta onnistuu ärsyttämään vähän pienillä epäloogisuuksillaan ja sanavalintojen toistollaan. Kun päähenkilö hiippailee samalla aukeamalla neljättä kertaa, puhisen ääneen ja kyselen, missä on kustannustoimittajan punakynä mahtanut piileskellä. Loppuratkaisu ampuu mielestäni hiukan yli ja romanttisen rakkauden lopullinen kohde on arvattavissa, mutta jos näitä pikkuseikkoja onnistuu katsomaan sormien välistä, on edessä varsin viihdyttävä lukukokemus.
Riippumattokategoriaan luokittelen myös vielä lukemattomat Holly Bournen Katsokaa, miten onnellinen olen ja Nina Lykken Ei, ei ja vielä kerran ei. Tykkäyksiä ovat keränneet molemmat, viimeksi eilen bongasin ensimmäisen näistä kirjallisen ystäväni somepäivityksestä kehujen kera. Odotukset ovat korkealla.
Dekkareita ja voimakkaita tarinoita
Camilla Läckbergin Kultahäkin kanteen on painettu lause “Naisen kosto on kaunis ja karmea.” Kirja viihdyttää, kiihdyttää ja tekee sen, minkä kannessa lupaa. Se käsittelee sukupuolien eriarvoisuutta ja uhkuu lopulta feminististä voimaa. Tarina on uskottava ja koukuttaa. Myönnettävä on, että me molemmat kahlasimme kirjan punehtunein poskin. Vaikka sängyssä peuhaamisessa on varsinkin kirjan loppua kohti kyseenalainen sävy, ei seksillä mässäillä vaan kohtaukset on kirjoitettu taiten tukemaan tarinaa. Loppuratkaisu alkaa valjeta toden teolla vasta viimeisillä sivuilla – se on yleensä hyvän dekkarin merkki.
Naomi Aldermanin Voima oli minulle melkein liiankin rankkaa luettavaa. Pidän dystopioista, ja onhan sukupuolten voimasuhteiden kääntäminen päälaelleen kovin kiehtova idea. Kirjan edetessä painostava tunnelma ja väkivalta kuitenkin lisääntyy turhankin paljon, vähemmälläkin idea tulisi selväksi. Voima on kuitenkin kirja, joka kannattaa lukea, etenkin jos ei ole niin herkkä väkivallalle kuin minä. Yksin mökillä en tätä teosta tosin avaisi.
Ruth Waren uusinta dekkaria Rouva Westaway on kuollut en ole itse ehtinyt vielä avaamaan, mutta mies ahmaisi sen kertalukemalta. Jos häneen on uskominen, kirja säilytti mielenkiinnon loppuun saakka ja piti otteessaan koko matkan ajan. Joitakin pienempiä juonenkäänteitä olisi voinut kuulemma karsiakin, mutta genressään opus oli varsin mainio. Turhalla väkivallalla ei mässäillä, vaan pääosassa on ennemminkin mysteerin ratkaiseminen kuin veritöiden valokuvantarkka kuvaaminen tai sarjamurhaajan jahtaaminen.
Novelleja ja lyhyempiä makupaloja
Kati Tervon Punainen pata on kirja, jonka olisin voinut itsekin kirjoittaa. Se sisältää lyhyitä, taitavasti ja elävästi kirjoitettuja tarinoita ruuasta, syömisestä ja makumuistoista. Muutaman sivun mittaiset tekstit on ryyditetty resepteillä, jotka menevät ehdottomasti testiin kesän aikana.
Aino Vähäpesolan Onnenkissasta ja Kim Thúyn Rusta on molemmista puhuttu mediassa niin paljon, että ne ovat päässeet lukulistalle jo pelkän maineensa takia. Onnenkissan olen ymmärtänyt pitävän sisällään kiinnostavaa, erilaista kerrontaa ja omaelämänkerrallisuutta sellaisessa muodossa, jota ei kotimaisessa kirjallisuudessa ole välttämättä vielä nähty. Vuonna 1994 syntynyt Vähäpesola liikkuu kustantajan mukaan esseen, autofiktion ja romaanin välimaastossa ja pakenee määrittelyjä valaisevan ja lohduttavan proosan maailmaan. Ru taas on omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo venepakolaisuudesta ja elämästä sen jälkeen. Kim Thúy leikkii kielellä ja keinuu edestakaisin muistikuvien ja nykyhetken välillä. Lukuja ei ole, on vain sivun tai korkeintaan kahden mittaisia kappaleita. Tästä kirjasta olen päättänyt pitää.
Osallistu arvontaan ja voita lomalukemista!
Eikä tässä vielä kaikki. Rantasalmen kirjasto osoittautui männäkesänä oikeaksi aarreaitaksi. Vähän asiakkaita, paljon kirjoja, eikä jonoja uutuuksienkaan varauslistoilla. Kirjastolistalla on kymmeniä nimikkeitä, jotka olen poiminut kavereiden ja kollegoiden somevirrasta pitkin pimeää talvea ja kirkasta kevättä. Jonossa on muun muassa Veitolaa, Clementiä, Ferrantea ja Pohjalaista sekä Stroutia, Westoveria, Puikkosta ja Moyesia. Jos lukuvinkit kiinnostavat, kannattaa ottaa seurantaan myös instagram-tili, jonka kohokohtiin keräilen jokaisen lukemani kirjan ja lyhyen arvion siitä.
Alan kuulostaa jo edesmenneeltä ostos-tv:ltä, mutta sanonpa silti, että ei tässäkään kuulkaa vielä kaikki! Blogini täytti nimittäin vuosia tasan kuukausi sitten. Neljää vaiherikasta vuotta juhlistaakseni sain Otavalta arvottavaksi muutaman kirjan lukijoilleni. Jos siis kaipaat kesälukemista, kerro kommenteissa mitä kirjaa sinä suosittelisit tai kuka on lempikirjailijasi. Mainitse samalla, mitkä kaksi yllä esitellyistä Otavan kirjoista – Punainen pata, Kellontekijän tytär, Nopeasti piirretyt pilvet, Kultahäkki – haluaisit omaan hyllyysi ja ne voivat olla sinun!
Osallistumisaikaa on torstaihin 20.6. klo 15 saakka. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostilla sekä tämän postauksen kommenteissa. Jos voittajaa ei tavoiteta 2 vrk kuluessa, arvotaan palkinto uudelleen. Jos haluat tuplata arpaonnesi, kurkkaa tiistaina myös instagramiin, siellä arvotaan samanlainen setti. Onnea matkaan!
Tsekkaa myös aiempien kesien kirjavinkit:
Lomalle lompsis ja lukuvinkkejä laiturin nokkaan
Lomalukemista ja kirjatärppejä
Lumiukko (Jo Nesbø) on dekkari-jännäri jonka luin ja tykkäsin. Kultahäkki ja Rouva Westaway on kuollut kiinnostavat kovasti, tuon Kati Tervon kirjan luinkin ja kyllä oli hyvä.
Keräilen nämä lukuvinkit talteen nyt vähän jälkijunassa, tuohon dekkaristiin en olekaan tutustunut vielä!
Tuija Lehtinen on yksi suosikkikirjailijoistani. Noista kultahäkki ja Punainen pata kiinnostaa.
Tuija Lehtisen nuortenkirjat olivat kovassa kulutuksessa teini-ikäisenä. Täytyypä tutustua myös hänen muuhun tuotantoonsa!
Punainen pata ja Kultahäkki muuttaisivat mun hyllyyn. Dekkarit ja reseptit mun juttu 🙂
Dekkarit ja reseptit on myös mun juttu, ensimmäinen tosin vain sellaisina mysteereinä, joissa väkivaltarikoksilla ei ole kovin suuri rooli.
Onpa kiva arvonta! Ja hienoa kuulla, että naapuripitäjän kirjasto palvelee noin hyvin. Paula nivukoski ja Kate Morton kiinnostavat kirjapinostasi eniten, mutta tuskinpa hylkäisin noista mitään 🙂
Terhi Rannelan Kiivaat on nyt luennan alla ja vaikuttaa todella suosittelun arvoiselta.
Ja vaikka ehkä kuulostaa asiapitoiseltä kesälukemiseksi, niin silti vauhdikkaasti ja silmiä avaavasti Pertti J. Rosila kirjoittaa kirjassaan Herrahissin vauhdissa. Että silleen, näin tätä maata yritetään viedä eteen päin – huh heijaa.
Terhi Rannela onkin aivan uusi nimi minulle, samoin Pertti J. Rosila. Mielenkiinnolla tutustun!
Marian Keyes on yksi suosikkikirjailijoistani 🙂
Valitsisin ”Nopeasti piirretyt pilvet” – ja ”Kultahäkki” – kirjan!
Marian Keys – taas uusi kirjailija lukuvinkkilistaani, kiitos!
Kultahäkki ja Nopeasti piirretyt viivat. 🙂 Itse suosittelen Paulo Coelhon Alkemistia, kaikkien aikojen teos. 🙂
Coelhoa olen joskus yrittänyt lukea, mutta en pystynyt paria sivua pidemmälle. Ehkä pitäisi koettaa uudelleen?
Hei; Kirjat, ikuisia ystäviä Väiski Vemmelsääri- kirjasta lähtien! Kirja, jota veliparka joutui lukemaan, kun en vielä itse osannut. Ihana lastenkirja. 😄
Kultahäkki odottaa kirjastossa! Valitsisin siis Kati Tervon, jonka joitakin kolumneja olen lukenut ja tykkään tyylistä. Ja kun on naimissa Jari Tervon kanssa, ei voi olla tylsä kirja (mahtava perustelu 😂). Toinen valintani olisi Kellontekijän tytär, jonka huomasin jo aiemmin eniten varattujen listalta kirjastossani ( näköjään yli 350 varausta nyt).
Hyviä dekkarikirjoittajia mm Samuel Bjork, Karin Slaughter, Arne Dahl, Katarina Wennstam, Lars Kepler, Jussi Adler-Olsen…😀.
Ehkä kuitenkin naimisissa…🤣, voi minua, vaikka miten tekstinsä tarkistaa!!!!!
Oho, nyt tuli pitkä lista dekkaristeja, kirjataanpa muistiin..
Viimeksi lukemani kirja Amy Tanin Ihmeiden laakso oli ihana lukukokemus. Kirja kertoi mielenkiintoisella tavalla Kiinan historiasta ja kertoi aika raa-astikin sen ajan kurtisaanien elämästä. Suosittelen lämpimästi luettavaksi. Olen myös ihan koukuttunut Yrsa Sigurðardóttirin dekkareihin. Islanti on aina kiehtonut minua kovasti ja on hauska tutustua maahan näiden kirjojen sivujen kautta. Tosin todellinen arki lienee maassa onneksi seesteisempää kuin näissä kirjoissa!
Kultahäkki ja Kellontekijän tytär olisi kiva päästä lukemaan! 🙂
Kiitos lukuvinkeistä, Islanti eritoten kiinnostaa!
Tähän tekisi mieli luetella hirmuinen lista omia suosikkeja aina viime jouluna lahjaksi saadusta Olli Jalosen Taivaanpallosta Agatha Christien dekkareihin asti, mutta viime kesänä ahmittu Anna Karenina olkoon oma suositukseni. Pokkarina kirjan jaksaa hyvin kannatella riippukeinussakin makoillen.
Nopeasti piirretyt pilvet ja Kultahäkki olisivat mieluisia lisäyksiä omaan kirjahyllyyn. 🙂
Nyt on kunnon klassikkokamaa! Johan tuo Anna Karenina pitäisi yleissivistyksenkin vuoksi lukea, lisätäänpä siis lukulistalle!
Loistavaa kesälukemista on Jojo Moyesin ja Enni Mustosen kirjat!
Näistä kiinnostaa Nopeasti piirretyt pilvet ja Kellontekijän tytär.
Jojo Moyesin kirjoja kuuntelinkin kesän aikana useampia. Juuri sopivan kevyttä ja liikuttavaa riippumattotunnelmissa luettaviksi! Myös Mustosia on muutama hyllyssä, mutta vielä en ole yhtäkään saanut aloitettua.
Viimeaikoina ja pääsääntöisesti olen lukenut dekkareita, mutta on mukaan mahtunut muunkinlaista kaunokirjallisuutta, henkilöhistoriaa ja dystopiaa.
Muutamia mielenkiintoisia ja koukuttavia on ollut Margaret Atwoodin Orjatar, Jennifer Worthin kepeämmät Hakekaa Kätilö- päiväkirjoihin perustuvat kirjat 1-3, näiden kahden ansiosta oikeastaan jatkoin taas pitkään tauolla ollutta lukuharrastusta, kun halusin verrata sarjoihin. Itseäni jokseenkin ahdistanut, mutta koukuttanut Gin Philipsin Niin kuin me olisimme ja Clare Mackintoschilta mm. Minä näen sinut on myös viimeaikaisia mieleen jääneitä ja suositeltavia kirjoja.
Esitellyistä kirjoista kiinnosti ensimmäisenä tietenkin dekkari Kultahäkki ja toiseksi Kellontekijän tytär 🙂
Mahtavia suosituksia, kiitos! Orjattareni ostin pokkarina lentokentältä ja tykkäsin hirmuisesti. Sarjaa en ole nähnyt, mutta olen käsittänyt, että se eroaa tunnelmaltaan aika lailla kirjasta, joka ei ollut ollenkaan niin ahdistava kuin odotin. Testamentin hankin hyllyyni heti kun se pari kuukautta sitten ilmestyi, mutta vielä en ole ehtinyt sitä aloittamaan.
Kirjasuositus, apua. Jos mennään ihan tilastoilla, niin Goodreadsissa edellinen 5/5 tähteä saanut äänikirja on Karo Hämäläisen Miksi juoksen (02/2019), ja viimeinen 5/5 tähteä saanut luettu kirja Rosa Liksomin Everstinna (06/2018). Neljän tähden kirjoja on sit jo enemmän, mutta niitä ei lasketa!
Arvontakirjoista Nopeasti piirretyt pilvet ja Kellontekijän tytär sopisi mökin kirjahyllyyn 🙂
Everstinnasta minäkin tykkäsin! Juoksukirjat jätän teille innokkaimmille. 😀
Punainen pata ja Kultahäkki kiinnostaisi! Ja suosittelen ehdottomasti Anthony De Mellon kirjaa Havahtuminen, silmät avaava ja tajunnan rajäyttävä luku-elämys!
Oho, nyt tuli sellaisia sanoja, että pakkohan tuohon kirjaan on tarttua!
Itse luen nykyään todella vähän, ikävä kyllä.. Anna-Leena Härkönen tulee mieleen hyvänä kirjailijana.. Kellontekijän tytär ja nopeasti piirretyt pilvet kiinnostais eniten!
Härkösestä tykkäsin aikanaan tosi paljon, mutta uusimmat kirjat ovat jostain syystä vähän tökkineet. Juuri pinosin kaikki hänen uudemmat teoksensa divariin menevään pinoon..
Lasi maitoa kiitos – tarina on niin sormin koskettavan tuntuinen.
Kirjoista kiinnostaa kellontekijän tytär sekä kultahäkki.
Kiitos vinkistä!
Dekkarit ja erityisesti psykologiset trillerit ovat mielestäni kiinnostavinta luettavaa 😊
Mikäli onnetar on suosiollinen, valitsisin kirjat Kultahäkki ja Kellontekijän tytär 📚
Mielen nyrjäyttävät psykologiset trillerit ovat kyllä parasta! 🙂
Lempikirjailijoita ovat Pirkko Arhippa, Outi Pakkanen, Anna-Leena Härkönen ja Eve Hietamies. Tästä arvonnasta ykkössuosikki on Punainen Pata ja Kellontekijän tytär.
Kiitos vinkeistä, ainakin Pirkko Arhippa on minulle aivan uusi tuttavuus!
Anna Gavalda: Viiniä keittiössä on suosikkikirjani. Kellontekijän tytär ja Kultahäkki olisi valintani.
Gavaldan kirjan nimi kuulostaa jo niin hyvältä, että siihen varmaan täytyy tarttua!
Suosittelen Enni Mustosen kirjasarjoja, esim. uusimmassa syrjästäkatsojan tarinoita sarjassa päähenkilöiden elämä limittyy 1900-luvun alun merkkihenkilöiden elämään.
Itse haluaisin lukea Kellontekijän tyttären.
Nyt kun tuli jo toinen suositus Mustoselle, on varmaan pakko nostaa ne hyllystä lukupinon päällimmäisiksi!
Punainen pata ja Kellontekijän tytär kiinnostaa.
Punainen pata ja nopeasti piirretyt pilvet kiinnostaisivat. Merete Mazzarellan kirjoja luen erittäin mielelläni.
Ja taas uusi nimi! Arvonnan kommenttiboksihan on oikea aarreaitta!
Suosituksena Anna Ekbergin kirjat!
Toiveina Punainen pata ja Kultahäkki.
Kiitti vinkistä!
Tämän hetken suosikkikirjailijani on Jojo Moyes, mutta lempikirjani taas Stephanie Meyerin Vieras :).
Vaikea valita näistä kahta, mutta valitsisin Kultahäkin ja Kellontekijän tyttären.
Moyesiin ehdinkin jo kesällä tutustua, mutta Stephanie Meyer lisätään nyt saman tien pitkän lukulistan jatkoksi!
Suurimman vaikutuksen viime vuosina on tehnyt Yanagiharan Pieni elämä. Luin sen viime kesänä, mutta keveä se ei ollut. Ferranten Napoli-sarjan viimeinen osa oli myös hyvä. Suosittelen jatkamaan sarjaa jos tyssäsi ensimmäiseen!
Punainen pata ja Kellontekijän tytär mahtuisivat kirjahyllyyni 😊
Oi Pieni elämä oli mieletön lukukokemus ja pomppasi varmasti suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään kun leijonatkin sitä kertoivat lukevansa. 😀 Ferrantea yritin kuunnella äänikirjana, mutta jouduin lopettamaan saman tien, kun en tykännyt lukijasta yhtään. Täytyy tarttua siis paperikirjaan ja kokeilla, miltä teksti sillä tavalla tuntuu.
Onnea neljävuotiaalle! 🙂
Lempikirjailijani on Sophie Kinsella, tai yksi niistä, sillä luen kirjallisuutta laidasta laitaan.
Näistä haluaisin eniten kirjat Kellontekijän tytär ja Kultahäkki.
Myöhäinen kiitos! 🙂 Kinsellaan en olekaan tutustunut, täytyy varmaankin tehdä asialle jotain!
Luin juuri Nina Georgen kirjan Pieni bistro Bretagnessa ja pidin siitä kovasti! Sopivaa kesälukemista sisältäen rakkautta ja ruokaa.
Kultahäkki ja kellontekijän tytär kiinnostavat.
Onnittelut arvonnan voittajalle!! Kurkkaathan sähköpostiisi, siellä odottaa sinua iloinen viesti! 🙂
Oooh, rakkautta ja ruokaa, voiko parempaa aihetta kirjalle ollakaan! Heti lukupinon päällimmäiseksi tämä!
Vaikea nimetä lempikirjailijaa, luen paljon ja monenlaista 😃 valitsisin kultahäkin turvallisena vaihtoehtona koska tykkään kirjailijasta ja kellontekijän tytär kuulostaa tutustumisen arvoiselta.
Reijo Mäen kirjat. Valinta: Kultahäkki ja Kellontekijän tytär
Hei, eksyin ensi kertaa blogiisi ja jämähdin lukemaan. Aloitin niistä ssätövinkeistä ja ai että kolahti akilleeseen. Hyvä niin, kiitos!
En osaa nimetä kirjailijoita nykyään sillä kulutan aikaa enemmän lankojen parissa lukemisen sijaan. Mutta Kultahäkki ja/tai Punainen pata voisivat virittää uudelleen lukemisen pariin. Varsinkin näin kesällä kun langat huopuu hikisissä käsissä.
Mukavaa kesänjatkoa! 🙂
Kiitos ihanasta kommentista Sarita, on tosi kiva kuulla, että tekstit koukuttivat ja jäit lukemaan juttujani pidemmäksi aikaan. Pahoittelut myös, että vastaan näin viiveellä, tämä ei ole ollenkaan minun tapaistani, ja nyt asiaan onkin tulossa ryhtiliike!
Kiitos lukuvinkistä, Hiisukas!