Kanariansaaret löi ällikällä. Monikko on ehkä vähän harhaanjohtava, sillä vierailimmehan vain yhdellä saarella, Gran Canarialla. Yhteen Atlantin laitamille syntyneeseen saareen mahtui niin mieletöntä luonnon monimuotoisuutta, että en osaa edes kuvitella, millaisia muodostelmia ja mieltä kiehtovia maisemia muilla saarilla olisi voinut kohdata. Ennen matkaa tutkailimme mahdollisuutta viettää muutama vuorokausi La Gomeralla tai El Hierrolla, mutta luovuimme ajatuksesta, koska laivamatkat olivat pitkiä ja kalliita. Lentoja olisi saanut edullisesti, mutta saarihyppely ilmojen halki ei ollut se mitä halusimme.
Pysyimme siis kaikki yhdeksän päivää Gran Canarialla. Ensin viisi päivää luoteiskulmalla Sardinassa ja loput neljä päivää Las Palmasin vanhassa kaupungissa. Yhden saaren loma osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä nähtävää ja koettavaa todella riitti. Kaikkea emme millään nytkään ehtineet, vaikka kolusimme vuokra-autolla saaren ympäri. Kulinaristisia elämyksi Gran Canaria ei juurikaan tarjonnut, mutta varsin viihtyisiin ravintoloihin ja maistuviin ruokiin onnistuimme silti törmäämään. Niille omistan oman postauksen, mutta ensin käydään saaren kohokohtien kimppuun.
1. Länsirannikon serpentiiniteiltä on huikeat näkymät Atlantille
Korkeanpaikankammoista hirvittää, mutta tunteeseen tottuu yllättävän nopeasti. Jos aika ja rahkeet riittävät ja kaasujalka kestää, suosittelen ajamaan läpi länsirannikon seuraten tietä GC2/GC200. Tie kulkee luonnonpuiston halki ja näkymät eroavat muusta saaresta melkoisesti. Matkan varrella on mielettömien maisemien lisäksi vihreän eri sävyillä värjääntyneitä sateenkaarikallioita, vehreitä laaksoja ja jylhiä kukkuloita.
Sateenkaarikallioiden läheisyyteen on perustettu pikkuruinen mehubaari, joka löytyy Googlemapsista nimellä Los Azulejos. Kallista mehua, mutta maisemista voi muutaman ylimääräisen euron maksaakin. Vuorien keskellä tie sukeltaa yhtäkkiä moottoritien tunneliin ja matka etenee hetken ajan sukkelammin kuin viimeiseen kahteen tuntiin.
2. Yksinäinen vesiputous, Charco Azul on visiitin veroinen
Etenkin, jos pidät tukikohtaa Gran Canarian pohjoisosassa, kannattaa tehdä päiväretki El Riscon pikkukylään ja kävellä noin puolen tunnin patikka vuorilta laskevalle vesiputoukselle. Reitti on helppo, vain viimeiset kymmenet metrit vaativat vähän ketteryyttä.
3. Vieraile viinitilalla ja kahviplantaasilla
Agaeten satamakaupungin yläpuolella olevassa kylässä on Bodega Los Berrazales, paikallinen viinitila ja kahviplantaasi, paikka on auki joka päivä 10-17. Lyhyt kierros (max. 15 min) maksaa 8 euroa ja sisältää neljän eri viinin ja plantaasin oman kahvin maistelun. Farmilla on paljon pulasta pelastettuja lintuja häkeissä, joten niissä riittää lapsille ja aikuisillekin ihmeteltävää.
Tila on turistien suosiossa, mutta silti käymisen arvoinen. Me satuimme paikalle hiljaiseen aikaan, tosin autolle kävellessä vastaan tuli bussilastillinen suomalaisia. Tykättiin silti, kun ei olla kahviviljelmillä koskaan aiemmin päästy käymään. Ilman navigaattoria on turha edes yrittää perille.
4. Ui suolankeruualtaissa
Jos Agaeteen päädyt, kurvaa rantabulevardin oikeaan laitaan, merestä erotetuille luonnonaltaille. Niihin on aikoinaan kerätty suolaa, mutta nyt ne ovat uintikäytössä. Suolankeruualtaat olivat ainoa paikka, missä kastauduimme Atlanttiin koko reissun aikana. Aallokko oli useimmilla rannoilla vaarallisen korkea, joten tällainen varovainen uimari ei halunnut kokeilla, kuinka uinti meren armoilla sujuu.
5. Surffaa, jos uskallat
Surffauskursseja järjestetään etenkin Saaren pohjois- ja luoteiskolkissa. Myös Agaetessa ja meidän majapaikassamme Sardinassa näki surffareita ja bodyboardien kanssa temppuilevia, märkäpukuisia uimareita. Sardinan keskustassa oli pieni ranta, jossa laskuveden aikaan oli kymmeniä surffaajia ja paikallisia uimareita. Legendaarisimmat ja maailmankuulut El Frontonin ja La Guanchan lainelautailurannat löytyvät vähän Sardinasta itään. Me emme laineille lähteneet, mutta ihastelimme tukka tuulessa pöllyten rohkeampien taidonnäytteitä.
6. Arucasin, Terorin ja Firgasin kylien pyhä kolminaisuus
Arucas on näistä kolmesta pohjoisessa sijaitsevista kylistä helpoin saavuttaa, sen vetonauloja ovat katedraali ja kaupungin laitamilla tönöttävä rommitehdas. Ensimmäistä ihailimme ulkopäin, jälkimmäisen risteyksen onnistuimme ohittamaan kolme kertaa, joten loppujen lopuksi ostimme paikallisen rommin lentokentältä. Teror ja Firgas ovat serpentiiniteiden takana, mutta matkan arvoisia.
Terorin idyllinen keskusta on kuin elokuvalavasteista. Sen pikkukujilta löysimme jäätelöbaarin, joka möi maistuvaa vuohenmaitojäätelöä. Firgasin lähteissä sanotaan virtaavan saaren paras vesi. Ylpeydenaihe näkyy myös kylän keskustassa, jossa vesi virtaa porrastetussa rakennelmassa.
7. Las Palmasin vanha kaupunki
Las Palmasin vanha kaupunkin on viehättävä, eikä ainakaan marraskuussa ollenkaan niin tupattu täyteen turistilaumoja, kuin odotimme. Turistit ovat keskittyneet Las Canterasin ranta-alueille, jossa sijaitsee myös suurin osa hotelleista.
Vanhassa kaupungissa sai siis kuljeskella rauhassa, kunhan vain vältteli pääostoskatua. Auringonlaskun aikaan myös Las Canterasin ranta oli melkein autio. Istuskelu pussikaljan kera auringonlaskua ihaillen, oli sekin omanlaisensa elämys.
8. Maspalomasin dyynit etelärannikolla
Kannattaa lähestyä dyynejä Melonerasin puolelta (ei Inglesistä), majakan kupeesta, josta on kohtuullinen kävelymatka ensimmäisille dyyneille. Me etsiydyimme hiekka-aavikolle noin tunti ennen auringonlaskua ja saimme olla keskenämme, kunhan ensin selvittiin rantabaarien räimeestä varsinaiselle dyynialueelle.
9. Syö äyriäisiä ja kalaa, juo paikallisia viinejä
Keskellä merta kun ollaan, ravintoloissa kannattaa keskittyä mereneläviin. Maista ainakin kerran mustekalaa ja tilaa pöytään pullollinen saarilla tuotettua viiniä sen sijaan että tilaisit mantereelta rahdattua punaista tai valkoista. Banaanit ovat yksi saaren ylpeyksistä, samoin appelsiinit. Tuoreiden hedelmien saatavuus on aivan eri luokkaa kuin kotimaassa, joten nauti lähellä kasvatetuista vitamiineista.
Bonusvinkki: Älä unohda auringonlaskuja!
Olit sitten dyyneillä, Las Palmasin loputtomalla Las Canteras -hiekkarannalla tai länteen avautuvalla loma-asunnon terassilla, ihaile pastellivärejä ja ihmettele veteen laskeutuvan auringon nopeaa katoamista horisontin taakse. Täsmävinkkinä kerrottakoon, että jos yövyt pohjoisessa, näpyttele googlemapsiin Faro de Punta Sardina ja löydät Gran Canarian luoteiskulman, jossa punavalkoinen majakka kylpee laskevan auringon viimeisissä säteissä.
ps. Mikäli mielit matkamessuille haaveilemaan Kanariansaarista tai kotimaan luontomatkailusta, kipaisepa instagramiin osallistumaan messulippujen arvontaan! Löydät minut sieltä tunnuksella @piapas. Osallistumisaikaa on keskiviikkon 16.1. klo 22 saakka. Lykkyä tykö!
”Tila on turistien suosiossa, mutta silti käymisen arvoinen.”
Myös te olitte siellä Turisteja ja oikein isolla T:llä.
Kyllä, mekin olimme turisteina paikalla, en kai muuta väittänytkään? 🙂 Lauseen oli tarkoitus kertoa, että väkeä riittää, joten jos etsii paikkaa, jota massat eivät vielä ole löytäneet, tämä viinitila ei ole sellainen.