Jouluun on kolme yötä. Tänään kannoin kaupasta kotiin pari kiloa lanttuja, pussillisen porkkanoita, kermaa, maitoa ja gluteenittomia korppujauhoja. Lihakauppias jauhoi pyynnöstä puoli kiloa maksaa, sillä tänä vuonna suvun joulupöydässä syödään kasvislaatikoiden lisäksi myös itse tehtyä maksalaatikkoa.

Silakkafileet uiskentelivat jääkaapin virkaa toimittavalle lasitetulle parvekkeelle jo eilen. Ne saivat kellua etikkaliemessä yön yli ja pääsivät tänään purkkeihin seuranaan sinappi- ja valkosipulikastikkeet. Eikä siinä vielä kaikki.

Jouluisen kalapöydän suunnittelu on lähtenyt käsistä kauan sitten. Pelkät sillit ja silakat eivät ole enää pitkään aikaan olleet tarpeeksi. Ne ovat saaneet seurakseen graavilohen ja savusiian. Sittemmin joukkoon iloiseen ovat uineet myös smetanasta, sipulista ja mädistä sekoitettu tahna sekä lohipastrami ja -ceviche. Myös terriinejä on testattu.

Viime vuonna kalalautaselle saapui uusi tulokas: sitruunainen graavisiika. Tulokas sai nopeasti jämäkän jalansijan joulupöydässämme. Purkki hupeni ennennäkemätöntä vauhtia ja liemikin lusikoitiin viimeistä pisaraan myöten.

Jutun juju on siinä, että normaalin suolagraavauksen jälkeen siikafile pilkotaan paloiksi ja säilötään pariksi päiväksi purkkiin yhdessä sitruunamehun, öljyn, sipulin ja tillin kanssa. Tuloksena on käsittämättömän pehmeä ja suussasulava siika, joka on todistetusti saanut käännettyä joulukaloja vierastavankin syömämiehen pään.

Resepti on jälleen kerran Saaran äidin. Samasta reseptikansiosta ovat lähtöisin myös perheemme joulupöytään päätyneet sinappi- ja valkosipulisilakoiden ohjeet. Voi olla, että ne on alunperin löydetty lehtien sivuilta tai internetin ihmemaailmasta, mutta eipä sillä loppujen lopuksi ole väliä, lähetän joka tapauksessa lämpimät kiitokset sinne Tampereen suuntaan!

Joulukalat ehtivät vielä hyvin juhlapöytään. Upota perjantaina aamupäivällä silakat etikkaliemeen, ota illalla nahat irti ja heitä kastikkeeseen marinoitumaan muutaman yön yli. Sitruunainen graavisiika valmistuu vieläkin nopeammin. Kokonaisia fileitä kannattaa toki graavata suolassa yön yli, jos se mahdollista on, mutta lyhyempikin aika riittää. Vaihtoehtoisesti voit ostaa valmiiksi graavattua siikaa tiskistä ja paloitella sen suoraan purkkiin tekeytymään. Eikä haittaa, jos herkut eivät aatoksi ehdi, pyhiä riittää kyllä. Molemmat vaihtoehdot ovat erinomaisia valintoja myös vuodenvaihteen juhlapöytään!

Sitruunainen graavisiika

2 kunnon kokoista siikafilettä (n. 900 g)
karkeaa merisuolaa
sokeria
4 pientä sipulia
puolikas tillipuntti
3 dl rypsiöljyä
3 dl oliiviöljyä
1 sitruuna

Graavaa siikafileet. Voit käyttää suolan ja sokerin lisäksi muitakin mausteita, mutta niitä ei välttämättä tarvita. Kuutioi sipulit pieniksi ja silppua tilli. Paloittele graavatut fileet suupaloiksi (ei siis ohuiksi siivuiksi, vaan kunnon suupaloiksi). Ota lasipurkki tai kaksi ja lado siikapaloja, sipulia ja tilliä kerroksittain purkkiin. Kun purkit on täytetty, sekoita öljyt ja sitruunan mehu pikaisesti sauvasekoittimella sekaisin. Kaada seos purkkeihin ja sekoita varovasti esimerkiksi haarukalla, että sitruunaöljy varmasti valuu jokaiseen koloon. Anna tekeytyä 1–2 vrk. Sitruunainen graavisiika häviää joulupöydästä alta aikayksikön!

Saaran äidin valkosipulisilakat

500 g silakkafileitä

etikkaliemi:
5 dl vettä
1 dl väkiviinaetikkaa
1 rkl sokeria
1 rkl suolaa

kastike:
2 prk smetanaa
4–5 valkosipulin kynttä
1/4 dl etikkaa
3/4 tl rouhittua mustapippuria
1/4 tl valkopippuria
1 tl suolaa
sokeria
(tilliä)

Kiehauta ja jäähdytä etikkaliemi. Liota fileitä liemessä 12 tuntia, kunnes kala on raakakypsynyt valkoiseksi. Irrota nahka fileistä kylki kerrallaan, kun kala on kunnolla raakakypsynyt, irrottaminen on helppoa ja onnistuu hienosti ensikertalaiseltakin. Valuta ja kuivaa enimmät nesteet fileistä.

Silppua valkosipulinkynnet ja sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Kaada kastike nahattominen silakkafileiden päälle ja sekoita hyvin. Lusikoi purkkeihin ja anna maustua 1–2 vrk.

Joulun kalapöydässä esitellään tänäkin vuonna uusi ehdokas: savustettu sampi. Lähikalakauppamme Tukkutorin kalan valikoimassa on mitä ihmeellisimpiä vesieläimiä, muun muassa Varkaudessa kasvatettua sampea. Tuo omituinen otus tunnetaan lähinnä mätinsä eli kaviaarin ansiosta, mutta myös sen liha on varsin maistuvaa. Kilohinnaltaankin se on huomattavasti järvikaloja halvempaa, joten suosittelen kokeilemaan. Pala ruisleipää, sipaisu voita, siivu savusampea ja pari pisaraa sitruunamehua. Jäimme kerrasta koukkuun!