Vadelma-tomaattikastike pastalle – mikä mainio makupari!

Tilasin miehelleni joululahjan hyvissä ajoin. Verkkokauppa lupasi toimitusajaksi 5–7 arkipäivää, joten paketti ehtisi hyvin jouluksi. Samaan syssyyn päätin tilata omaankin keittokirjahyllyyn täydennystä, niinpä klikkailin ostoskoriin myös Ruotsissa vuoden keittokirjaksi valitun julkkiskokki Lotta Lundgrenin Laga mig -opuksen. Kirja vakuutti kuvituksellaan, sillä kannen kuvassa kirjailija oli juuri työntämässä päätään kattilaan. Jospa reseptiikassakin olisi jotakin uutta ja erilaista?

vadelma-tomaattikastike

Paketti saapui kaksi viikkoa joulun jälkeen. Paketoin hätäpäissäni kuusen alle miehen fanittaman Yotam Ottolenghin keittokirjan sijaan pellavaisen kylpytakin. Onneksi sekin oli hänelle mieluinen. Kun kirjat vihdoin pääsivät käsiimme, niitä selailtiinkin sitten pari päivää putkeen. Flavourin sivuilta kokeiluun otettiin ensimmäisenä kokonaisena paahdettu juuriselleri. Minun huomioni kiinnittyi Lundgrenin kirjan avattuani vadelmista ja tölkkitomaateista keitettyyn pastakastikkeeseen, joka viimeisteltiin burratalla. Vadelma-tomaattikastike pantaisiin tulille ensi tilassa.

Vadelmien ja tomaattien yhdistäminen oli uutta ainakin minulle. Rakastan molempia raaka-aineita. Annoin vastikään itselleni luvan ostaa kasvatettuja vadelmia myös keskellä talvea, niin paljon iloa ne aamuihini tuovat. Nyt mehevät marjat pääsisivät myös pastalautaselle, jännittävää!

vadelma-tomaattikastike

vadelma-tomaattikastike

Alkuperäinen resepti Pasta pomodoro med hallon och burrata on yksinkertainen ja nopea. Lundgren hauduttelee soosia vain pastan keittämisen ajan. Kastike toimii varmasti niinkin, mutta koska tomaatti saa sitä syvempiä sävyjä mitä kauemmin sitä keittelee, minä suosittelen pidentämään kokkausaikaa vähintään 20 minuuttiin.

Kokeilin kokkaamista sekä tuoreilla että pakastevadelmilla ja molemmat maistuivat ihanilta! Uskon, että myös vadelmahillo toimii, jos marjoja ei pakastimestakaan löydy. Jos hillo on kovinkin sokerista, kannattanee hunajan määrää vähentää tai unohtaa se kokonaan. Burratan voit korvata tarvittaessa mozzarellalla, vaikka se ei ihan sama asia olekaan. Pastakastike tosin maistuu mainiolta myös ilman, joten juuston voi jättää poiskin. Sitruuna on pakollinen, ja mieluiten luomuna. Reseptistä riittää neljälle.

vadelma-tomaattikastike

Vadelma-tomaattikastike pastalle

2 valkosipulinkynttä
1/2 tl kuivattua chiliä
1 tölkki (400g) tomaattimurskaa
2 dl vadelmia, tuoreita tai pakastettuja
2 tl hunajaa
1/2 tl suolaa
1 sitruunan kuori ja mehu
mustapippuria

Lisäksi:
1 pallo burrataa
pastaa

Hienonna valkosipulinkynnet ja pyöräytä ne pannulla oliiviöljyssä yhdessä kuivatun chilin kanssa. Lisää vadelmat ja sekoita niin, että ne murskaantuvat pienemmäksi. Lisää tölkillinen tomaatteja, hunaja ja suola. Raasta hyvin pestyn sitruunankuoren keltainen osa varovasti kitkerää valkoista maltoa vältellen. Purista mehu ja lisää se kuoriraasteen kanssa kastikkeeseen. Anna hautua hiljalleen 20–30 minuuttia. Keitä pasta ja upota se kastikkeeseen. Annostele lautasille ja viimeistele pehmeällä burratalla. Annoksen päälle voit raastaa vielä vähän lisää sitruunankuorta ja rouhaista myllystä mustapippuria.

vadelma-tomaattikastike

Jälkikirjoitus:
Olen pantannut tämän reseptin julkaisemista kuukausitolkulla, sillä en ollut tyytyväinen kuviin ja suunnittelin ottavani uudet. Vadelma-tomaattikastike oli värjännyt tarjoiluastian reunat rumaksi, ja joku sommittelussakin mätti. Tänään blogin luonnoskansiota selatessani mietin, miksi tämä ihana resepti on edelleen julkaisematta. Kaiken ei tarvitse olla viimeiseen asti hiottua, sillä tahroja on elämä täynnä. Sitä paitsi tärkeintä on maku – ja sitä tässä ruoassa riittää!

Halloumi-hasselbacka – mitä parhainta mökkiruokaa!

Jo ennen kauppakirjojen allekirjoittamista käänsin muistikirjastani esiin uuden aukeaman ja aloitin mökkireseptien listaamisen. Koko kesää tuskin uusilla perunoilla, savustetulla kalalla, makkaralla ja mansikoilla pärjättäisiin. Aina, kun törmäsin vinkeältä vaikuttavaan reseptiin, kirjasin sen ylös. Selailin hyllyyni kerääntyneitä kymmeniä keittokirjoja, pläräsin läpi vanhat ruokalehtien vuosikerrat ja tallentelin instagramin ihmeellisestä maailmasta herkullisen oloisia ohjeita. Kun vastaan tuli Kokkipottilan ihana halloumi-hasselbacka, se raivasi tiensä välittömästi kokkauslistan kärkeen.

halloumi-hasselbacka

Kesäkuisena lauantaina meitä laiskotti niin, että päätimme hypätä autoon, kurvata paikalliseen ja istua valmiiseen pöytään. Mies mietti matkalla, että olisikohan pitänyt varata pöytä. Minä naurahdin, että ei kai nyt tällaisessa pikkukylässä mitään pöytävarauksia tarvita. Olin väärässä. Emme mahtuneet syömään, eikä pöytävaraus onnistunut seuraavallekaan päivälle. Ilmeisesti seuraavatkin viikonloput oli jo buukattu. Piti keksiä nopeasti varasuunnitelma, sillä nälkä nakersi jo mökkiläistä. Lähikauppa oli jo kiinni ja mökin jääkaappikin puoliksi tyhjillään. Jostain aivojeni sopukoista mieleeni tulvahti halloumi-hasselbacka, jonka valmistamine vaikutti nopealta ja helpolta, joten kyliltä palattuamme kävelimme suoraan jääkaapille ja ryhdyimme toimeen.

Alkuperäisessä reseptissä halloumi-hasselbacka kypsennetään uunissa. Helleaalto oli lämmittänyt tuvan 27-asteiseksi, joten uunin lämmittäminen ei innostanut. Niinpä laitoimme grillin tulille. Kirpparilta löytynyt Sorsakosken soikea metallivuoka oli omiaan halloumi-hasselbackan kypsentämiseen. Sekoitimme siis tomaattisoosin, viipaloimme halloumin ja tyrkkäsimme koko höskän kaasugrillin alemmalle tasolle puoleksi tunniksi. Kaveriksi lämmitimme edelliseltä päivältä jääneet kanavartaan jämät.

halloumi-hasselbacka

Nuolimme lautaset, niin hyvää halloumi-hasselbacka oli. Sopivasti potkua, kivasti happoa ja mukavasti grilliaromia. Halloumi ei ehkä paahtunut niin kullanruskeaksi kuin se uunissa olisi tehnyt, mutta ihanaa se oli vähän kalpeampanakin. Kehuimme kilpaa syömäämme ruokaa ja olimme yhtä mieltä siitä, että mökkikeittiössä syötiin todennäköisesti parempi ateria kuin mitä valmiissa pöydässä olisi tarjoiltu. Onni onnettomuudessa siis!

halloumi-hasselbacka

Muutamassa kohtaa sovelsimme: punaviinietikan sijaan lisäsimme omenasiiderietikkaa ja balsamicosiirappia, ja tuoreen valkosipulin lisäksi pinnalle rouhaistiin kuivattua. Ruoka valmistuu yhdessä astiassa, ja reseptistä riittää sellaisenaan syötäväksi kahdelle, lisukkeena halloumi-hasselbackalla herkuttelee neljä. Ja kuten Kokkipottilan Hannelekin ohjeistaa, sama tomaattisoosi sopii niin pastakastikkeeksi tai levitettäväksi pizzapohjan päälle. Tee siis suosiolla suurempi annos!

Halloumi-hasselbacka – täydellinen mökkiruoka

200 g halloumia
1 prk tomaattimurskaa
Vettä tomaattipurkin huuhteluun
1/2 tl suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 rkl balsamico- tai punaviinietikkaa 
1 tl sokeria tai hunajaa
Sopivasti tuoretta chiliä tai chilirouhetta
2 rkl oliiviöljyä
(tuoreita yrttejä)

Sekoita tomaattisoosin ainekset eli tomaattimurska, vesi, silputtu valkosipuli, etikka, sokeri tai hunaja, öljy ja mausteet pienessä uunivuoassa. Halkaise sitten halloumipötkylä pitkittäin puoliksi. Leikkaa puolikkaat viipaleiksi niin, että ne jäävät alalaidastaan toisiinsa kiinni. Upota halloumit kastikkeeseen niin, että sentti pari jää näkyviin. Valuta sitten vielä vähän oliiviöljyä juuston ja kastikkeen päälle ja rouhi halutessasi vielä vähän chiliä tai mustapippuria.

Paista 200-asteisessa uunissa tai kuumassa grillissä grillin kansi suljettuna n. 30 minuuttia. Jos käytät uunia, halloumi-hasselbacka on valmis, kun halloumi on saanut reilusti väriä. Jos ikkunalaudalla tai keittiöpuutarhassa on tuoreita yrttejä, riivi muutama lehti koristeeksi. Syö leivän tai vaikkapa riisin kera. Ja nuole lautanen, jos kehtaat!

halloumi-hasselbacka

Halloumi-hasselbacka nousi saman tien mökkiruokien kärkikolmikkoon. Postauksen kuvat onkin otettu seuraavalla viikolla, kun kokkasimme herkkua lounaalle täysjyväkuskusin ja nyhtökaurapyöryköiden kaveriksi. Nam!