Tomaattirisotto pistaasipähkinöillä ja mozzarellalla

Kesämökkiinsä linnouttautuneet etätyötekijät alkavat käydä levottomiksi. Pirtinpöydän penkki nitisee ja natisee, kun he huokailevat kilvan ja vilkuilevat kelloa. Näppäimistöltä kuuluu tasainen naputus ja puhelin piipittää vähän väliä viestien merkiksi. Vielä pitäisi jaksaa hetki, vaikka keskittymiskyky onkin koetuksella. Ulkona paistaa aurinko ja laineet liplattavat laiturin kylkeen. Otsat rypyssä he miettivät, eikö tämä työpäivä koskaan pääty?

tomaattirisotto pistaaspähkinöillä

Sitten kun läppärin kannet sulkeutuvat ja hanskat ripustetaan hetkeksi naulaan, alkavat mahat murista. Murua rinnan alle, täytettä vatsalle, se huutaa hoilottaa. Vilkaisu jääkaappiin ei tuota tuloksia. Edellisestä kauppareissusta on melkein viikko, viime päivät on syöty tähteitä tai pärjätty hedelmillä ja voileivillä. Jääkaappi näyttää uhkaavan tyhjältä, mutta kuivakaapissa on edelleen täyttä. Tiskipöydälle kasataan aineksia. Tölkillinen tomaattimurskaa ja pieni purkillinen pyrettä, risottoriisiä, öljyä, väljähtyneen valkoviinin jämät, kasvisliemikuutioita, sipulia ja pistaasipussin pohjat. Vesi kohoaa kielelle, sillä kohta kattilassa tekeytyy tomaattirisotto pistaasipähkinöillä!

Risotto on turhaan hankalan ruuan maineessa. Se onnistuu kotikokiltakin ja syntyy melkein mistä tahansa aineksista. Kunhan kuivakaapista löytyy riisiä (puuroriisikin kelpaa, jos muuta ei ole), öljyä ja/tai voita, mausteita sekä jotain nestettä, mieluiten kasvis- tai kanalientä, ovat perusrisoton ainekset kasassa. Täytteeksi tai pitäisikö sanoa mausteeksi. voi lisätä sieniä, fenkolia, parsaa, kesäkurpitsaa, kukkakaalia, purjoa, herneitä, sitruunaa, mereneläviä, juustoa, viinirypäleitä, veriappelsiinia, kurpitsaa, kurkkua.. ja niin edelleen. Lista on päättymätön.

tomaattirisotto pistaaspähkinöillä

tomaattirisotto pistaaspähkinöillä

tomaattirisotto pistaaspähkinöillä

Tällä kertaa makumaailma on tomaattinen. Loppuvaiheessa mukaan sekoitetaan pistaasipussin pohjat. Tomaattirisotto pistaasipähkinöillä ja mozzarellalla syntyy 25 minuutissa, reseptistä riittää kahdelle kevyeksi ateriaksi ja neljälle lisukkeeksi.

Tomaattirisotto pistaasipähkinöillä

2 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
1–2 salottisipulia
2 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä tai vermuttia
5 dl kasvislientä
3 dl paseerattua tomaattia
2 rkl tomaattipyrettä
1 iso tomaatti
1 pallo mozzarellaa
tilkka sitruunamehua
sokeria tai hunajaa
suolaa, pippuria ja valkosipulirouhetta
reilu kourallinen kuorittuja pistaasipähkinöitä
parmesaania

Ihan ensimmäiseksi lämmitä kasvisliemi lähes kiehuvaksi. Kuullota silputut salottisipulit voissa ja öljyssä ja lisää sitten risottoriisi. Pyörittele pari minuuttia, kunnes riisi on pinnaltaan läpikuultavaa. Holauta kattilaan desi valkoviiniä tai vermuttia ja anna sen imeytyä riisiin. Ala sitten lisäilemään kasvislientä ja paseerattua tomaattia vuorotellen, noin desi kerrallaan. Lisää seuraava loraus vasta, kun edellinen on lähes kokonaan imeytynyt riisiin. Muista sekoittaa kunnolla. Mitä enemmän heiluttelet kapustalla, sitä samettisempaa tomaattirisottoa saat, kun tärkkelys irtoaa riisinjyvien pinnasta. Pidä jossain välissä muutama pieni tauko, että voit kuutioida tomaatin ja murskata pistaasipähkinät morttelissa tai leikkuulaudalla.

Kun riisit ovat lähes kypsiä, lisää tomaattipyre, kuutioiksi pilkottu tomaatti, puolet pienityistä pistaasipähkinöistä, reilu teelusikallinen hunajaa ja sitruunamehu. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lusikoi tomaattirisotto lautasille, revi päälle yksi pallero mozzarellaa ja ripottele koristeeksi loput pistaasipähkinät. Rouhaise vielä vähän mustapippuria ja raasta parmesaania, jos niitä kaipaat. Nauti heti, sillä tämäkään risotto ei odota!

tomaattirisotto pistaaspähkinöillä

Tomaattirisotto pistaasipähkinöillä on pelastanut nälkäiset mökkiläiset jo kolme kertaa, ehkäpä seuraavalla kerralla vaihdamme taas täytteitä. Miltä kuulostaisi fenkoli-sitruunarisotto tai kenties risotto kyssäkaalista?

Halloumi-hasselbacka – mitä parhainta mökkiruokaa!

Jo ennen kauppakirjojen allekirjoittamista käänsin muistikirjastani esiin uuden aukeaman ja aloitin mökkireseptien listaamisen. Koko kesää tuskin uusilla perunoilla, savustetulla kalalla, makkaralla ja mansikoilla pärjättäisiin. Aina, kun törmäsin vinkeältä vaikuttavaan reseptiin, kirjasin sen ylös. Selailin hyllyyni kerääntyneitä kymmeniä keittokirjoja, pläräsin läpi vanhat ruokalehtien vuosikerrat ja tallentelin instagramin ihmeellisestä maailmasta herkullisen oloisia ohjeita. Kun vastaan tuli Kokkipottilan ihana halloumi-hasselbacka, se raivasi tiensä välittömästi kokkauslistan kärkeen.

halloumi-hasselbacka

Kesäkuisena lauantaina meitä laiskotti niin, että päätimme hypätä autoon, kurvata paikalliseen ja istua valmiiseen pöytään. Mies mietti matkalla, että olisikohan pitänyt varata pöytä. Minä naurahdin, että ei kai nyt tällaisessa pikkukylässä mitään pöytävarauksia tarvita. Olin väärässä. Emme mahtuneet syömään, eikä pöytävaraus onnistunut seuraavallekaan päivälle. Ilmeisesti seuraavatkin viikonloput oli jo buukattu. Piti keksiä nopeasti varasuunnitelma, sillä nälkä nakersi jo mökkiläistä. Lähikauppa oli jo kiinni ja mökin jääkaappikin puoliksi tyhjillään. Jostain aivojeni sopukoista mieleeni tulvahti halloumi-hasselbacka, jonka valmistamine vaikutti nopealta ja helpolta, joten kyliltä palattuamme kävelimme suoraan jääkaapille ja ryhdyimme toimeen.

Alkuperäisessä reseptissä halloumi-hasselbacka kypsennetään uunissa. Helleaalto oli lämmittänyt tuvan 27-asteiseksi, joten uunin lämmittäminen ei innostanut. Niinpä laitoimme grillin tulille. Kirpparilta löytynyt Sorsakosken soikea metallivuoka oli omiaan halloumi-hasselbackan kypsentämiseen. Sekoitimme siis tomaattisoosin, viipaloimme halloumin ja tyrkkäsimme koko höskän kaasugrillin alemmalle tasolle puoleksi tunniksi. Kaveriksi lämmitimme edelliseltä päivältä jääneet kanavartaan jämät.

halloumi-hasselbacka

Nuolimme lautaset, niin hyvää halloumi-hasselbacka oli. Sopivasti potkua, kivasti happoa ja mukavasti grilliaromia. Halloumi ei ehkä paahtunut niin kullanruskeaksi kuin se uunissa olisi tehnyt, mutta ihanaa se oli vähän kalpeampanakin. Kehuimme kilpaa syömäämme ruokaa ja olimme yhtä mieltä siitä, että mökkikeittiössä syötiin todennäköisesti parempi ateria kuin mitä valmiissa pöydässä olisi tarjoiltu. Onni onnettomuudessa siis!

halloumi-hasselbacka

Muutamassa kohtaa sovelsimme: punaviinietikan sijaan lisäsimme omenasiiderietikkaa ja balsamicosiirappia, ja tuoreen valkosipulin lisäksi pinnalle rouhaistiin kuivattua. Ruoka valmistuu yhdessä astiassa, ja reseptistä riittää sellaisenaan syötäväksi kahdelle, lisukkeena halloumi-hasselbackalla herkuttelee neljä. Ja kuten Kokkipottilan Hannelekin ohjeistaa, sama tomaattisoosi sopii niin pastakastikkeeksi tai levitettäväksi pizzapohjan päälle. Tee siis suosiolla suurempi annos!

Halloumi-hasselbacka – täydellinen mökkiruoka

200 g halloumia
1 prk tomaattimurskaa
Vettä tomaattipurkin huuhteluun
1/2 tl suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 rkl balsamico- tai punaviinietikkaa 
1 tl sokeria tai hunajaa
Sopivasti tuoretta chiliä tai chilirouhetta
2 rkl oliiviöljyä
(tuoreita yrttejä)

Sekoita tomaattisoosin ainekset eli tomaattimurska, vesi, silputtu valkosipuli, etikka, sokeri tai hunaja, öljy ja mausteet pienessä uunivuoassa. Halkaise sitten halloumipötkylä pitkittäin puoliksi. Leikkaa puolikkaat viipaleiksi niin, että ne jäävät alalaidastaan toisiinsa kiinni. Upota halloumit kastikkeeseen niin, että sentti pari jää näkyviin. Valuta sitten vielä vähän oliiviöljyä juuston ja kastikkeen päälle ja rouhi halutessasi vielä vähän chiliä tai mustapippuria.

Paista 200-asteisessa uunissa tai kuumassa grillissä grillin kansi suljettuna n. 30 minuuttia. Jos käytät uunia, halloumi-hasselbacka on valmis, kun halloumi on saanut reilusti väriä. Jos ikkunalaudalla tai keittiöpuutarhassa on tuoreita yrttejä, riivi muutama lehti koristeeksi. Syö leivän tai vaikkapa riisin kera. Ja nuole lautanen, jos kehtaat!

halloumi-hasselbacka

Halloumi-hasselbacka nousi saman tien mökkiruokien kärkikolmikkoon. Postauksen kuvat onkin otettu seuraavalla viikolla, kun kokkasimme herkkua lounaalle täysjyväkuskusin ja nyhtökaurapyöryköiden kaveriksi. Nam!

Lempeän tulinen linssikeitto – kattilallinen soppaa koko viikoksi!

Viikottaiset työtunnit voi laskea tällä hetkellä kahden käden sormilla. Aikaa siis olisi, mutta energiaa kovin suuriin saavutuksiin ei edelleenkään ole. Sen verran olen kuitenkin saanut aikaiseksi, että selasin läpi ensimmäisien blogivuosien reseptipostaukset ja muut tekeleet. Tekstit ovat edelleen ensiluokkaisia, mutta ne kuvat – voi hyvänen aika! Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta jos artikkelin aiheena on lempeän tulinen linssikeitto, olettaisi, että kuvituksena olisi jotain muuta kuin lumihangessa möyriviä ihmisiä ja otoksia pimeistä pakkaspäivistä.

lempeän tulinen linssikeitto

Lempireseptit ansaitsevat parempaa, ja siksi päätinkin julkaista niistä toisen painoksen. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee juurikin tuo surullisen kuuluisa lempeän tulinen linssikeitto – tällä kertaa kuvien kera. Hellalla hitaasti hautunut keittokattilallinen on edelleen parasta pakkasruokaa ikinä, mutta se sopii yhtä hyvin esimerkiksi koronakevään keskelle. Ohjeesta riittää jopa kahdeksalle, joten yksin siitä syö kokonaisen viikon ajan. Ohjeen voi toki puolittaa tai pakastaa loput annosrasioihin, joissa keitto on helppo sulattaa nälkäkiukun tehdessä tuloaan. Yleensä en halua syödä samaa ruokaa päivästä toiseen, mutta tämä soppa tekee poikkeuksen. Täyttävää, terveellistä ja samalla supermaukasta!

lempeän tulinen linssikeitto

Alkuperäinen resepti on lainattu vuosia sitten Pastanjauhantaa-blogista. Sävellän soppaa sekoitellessani ja saatan sujauttaa sinne vihanneslaatikkoni uumenista paprikaa, munakoisoa tai kesäkurpitsaa. Kaalikin toimii, samoin lanttu raastettuna. Joskus pilkon sekaan myös tuoretta tomaattia. Korianterikammoisille kerrottakoon vielä, että korianterinsiemenet eivät maistu tuoreelle korianterille. Kehoitan siis kokeilemaan, vaikka tuore yrttipuska toisikin suuhusi saippuan maun.

lempeän tulinen linssikeitto

lempeän tulinen linssikeitto

Lempeän tulinen linssikeitto

3 rkl oliiviöljyä
1 iso sipuli
2–3 valkosipulinkynttä
2 tl kuminansiemeniä
2 tl korianterin siemeniä
1 tl chililastuja tai sopiva määrä tuoretta chiliä
1 prk tomaattimurskaa tai säilöttyjä kokonaisia tomaatteja
400 g punaisia linssejä
2 keskikokoista porkkanaa
2 l kasvislientä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria

Viimeistelyyn: tuoretta korianteria, tuoretta tomaattia & maustamatonta jugurttia tai kaurafraichea

Lempeän tulinen linssikeitto valmistuu reilussa puolessa tunnissa. Kuumenna öljy 5 litran kattilassa ja kuullota silputtua sipulia, kunnes se pehmenee. Lisää hienonnettu valkosipuli sekä morttelissa kevyesti murskatut kuminan- ja korianterinsiemenet. Heitä sekaan chililastut tai tuore, silputtu chili. Chilin voi jättää poiskin, vähentää tai lisätä oman maun mukaisesti. Heiluttele aineksia pannulla hetken aikaa.

Huuhtele linssit siivilässä ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Lisää sitten tomaattimurska, huuhdellut linssit, porkkanaraaste ja kuuma kasvisliemi. Kiehauta soppa, pienennä lämpoä ja anna hautua noin puolen tunnin ajan tai kun linssit alkavat hajoilla. Hämmennä sekaan vielä puolen sitruunan mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos keitto tuntuu liian paksulta, voit laimentaa sitä vedellä. Kauho syvälle lautaselle, taita tulisuutta lusikallisella luonnonjugurttia tai kaurafraichea ja lisää koristeeksi kuutioitua tomaattia sekä silputtua korianteria, jos siitä pidät.

lempeän tulinen linssikeitto

Lempeän tulinen linssikeitto pelastaa pakkaspäivän, sopii tuplattuna mökkiviikonlopun lounaaksi isommallekin porukalle, uppoaa ravintolapäivän ruokavieraille ja maistuu myös gluteenitonta ja vegaaniruokavaliota noudattaville. Arki-, juhla- ja lohturuoka samassa kattilallisessa!