Puhutaanpa hetki rahasta. Olen kielen ammattilainen ja sisällöntuotannon sekatyöntekijä. Puolet viikosta tsemppaan kirjailijoita, vedän kirjaprojekteja, vahdin aikatauluja, editoin käsikirjoituksia, oikoluen taittoja, hanskaan painoliikenteen ja osallistun markkinointiin. Siinä sivussa kehitän kustantamon verkkokauppaa, suunnittelen tulevien kirjamessujen ohjelmaa ja päivitän somekanavia.
Viikon toinen puolisko kuluu blogitekstejä hahmotellen, asiakkaiden sisältöjä suunnitellen ja edellisiä toteuttaen. Kustannustoimittajan työstä saan kiinteää kuukausipalkkaa, freelance-peräisten tienestien summa taas vaihtelee kuukausittain. Toisinaan laskutan enemmän, mutta yleensä euroja ropisee tilille vähemmän.
Käteen jää kuukaudessa verojen jälkeen usein vain reilu tonni. Tuolla summalla maksan kahta asuntolainaa ja korkeahkon vastikkeen sekä siirrän pienen siivun rahastoon. Sen jälkeen tilille jää tyypillisesti korkeintaan 250 euroa, josta maksetaan vielä ruuat ja muut pakolliset kulut, kuten sähkö. Rahaa ei siis todellakaan ole roskaksi asti ja seuraavaan tilipussiin selviäminen on joskus sinnikkään sentinvenytyksen takana.
Silti matkustan paljon. Tänä vuonna reissuja on kalenterissa ennätysmäärä. Yksi piipahdus Lappiin on jo plakkarissa, ja keväälle on ostettu lennot Hollantiin, Portugaliin, Italiaan, Skotlantiin ja keväthangille pohjoiseen. Kesän alussa on tarkoitus ehtiä Saksaan ja Italian alpeille vaeltamaan. Elokuussa palaamme itikoiden syötäviksi Pyhätunturiin, syyskuussa vuorossa on Pariisi ja myöhemmin syksyllä Kanarian saaret, jonne matkustan ensimmäistä kertaa koskaan.
Miten ihmeessä tämä on mahdollista? Koska rakastan listoja, päätin kirjata ylös muutaman ranskalaisen viivan ja kertoa, miten säästää rahaa matkakassaan. Jospa joku teistä saisi sen avulla vinkin tai kaksi matkakassan kerryttämiseen. Nuukailun ei tarvitse olla tylsää tai ankeaa, järkevillä valinnoilla sukanvarteen on helppo sulloa ylimääräistä enemmän kuin tulee etukäteen edes ajatelleeksi.
Useimmat neuvoista pätevät myös kestävään elämään. Niitä noudattamalla saatat säästää luontoa ja ainutkertaista ympäristöä. Ojanpohjia ei kuitenkaan tarvitse lähteä koluamaan, kultaisella keskitiellä on hyvin tilaa. Älä siis ruoski itseäsi, jos välillä tuleekin tuhlattua. Disclaimerina mainittakoon vielä, että nämä neuvot on kirjoittanut lapseton nelikymppinen nainen, joka elää kahden aikuisen taloudessa.
1. Mieti mitä syöt
Jos oikeasti haluat säästää, opettele kokkaamaan. Huippukokiksi ei tarvitse ryhtyä, perustaidoillakin pärjää pitkälle. Osta sesongin mukaisia raaka-aineita. Jätä kalliit einekset ja pitkälle prosessoitu ruoka hyllyyn ja hamstraa satokauden kasviksia ja hedelmiä. Leipä on kallista, mutta jauhot halpoja – leivo siis leivät ja sämpylät itse. Kerää kesä talteen pakastimeen. Sienet, marjat ja (villi)yrtit ovat kaupasta ostettuina arvokkaita, mutta metsästä noukittuna ilmaisia.
Tsekkaa prosenttialennuksilla tarroitetut tuotteet, etenkin hapanmaitotuotteet säilyvät pitkään parasta ennen -päivän jälkeenkin. Vältä hävikkiä, älä heitä ruokaa roskiin. Supersäästäjä kurkistaa myös kauppojen biojäteastioihin, sieltä löytyy usein syötäväksi kelpaavia, vain hiukan lommoilla olevia hevi-osaston aarteita. Samalla kompensoit matkustamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
Perusta ruokatili, jonne siirrät palkkapäivänä tietyn summan rahaa. Maksa kaikki ruokaostokset tiliin liitetyllä kortilla. Halutessasi voit laajentaa tilin kattamaan myös muut kuukausittaiset kulut kuten sähkön, netin ja puhelinlaskut. Kun rahaa on käytettävissä rajallinen määrä, sen kuluttamiseen suhtautuu suunnitelmallisemmin.
Edullinen syöminen ei todellakaan tarkoita nahistuneen porkkanan järsimistä keittiön pimeimmässä nurkassa. Perusta illalliskerho tai kutsu ystäviä syömään. Yhdessä kokkaaminen ja syöminen on parasta mitä tiedän. Yksi hoitaa alkuruuan, toinen pääruuan ja kolmas jälkkärin. Neljäs ja viides tuovat viinit ja kuudes kukkia koristamaan yhteistä pöytää. Kustannuksetkin tasaantuvat huomaamatta.
Tee ruokaa kerralla niin paljon, että siitä riittää lounaseväiksi. Ravintolassa syödystä lounaasta syntyy kuukaudessa yllättävän suuri potti. Kaksikymmentä kertaa kymmenen euroa on kaksisataa euroa. Sillä saa lennot melkein mihin tahansa Euroopan kaupunkiin.
Valitse välillä etätyöpisteeksi kahvilan sijaan kirjasto tai muu yhteisen työskentelyn tila. Yksi lattekahvi tai trendismoothie köyhdyttää matkakassaa vain muutaman euron, mutta viikossa niistäkin kertyy sievoinen summa. Jos kaipaat työtä tehdessä ihmisiä ympärillesi perusta duunirinki, joka kokoontuu vuorotellen kunkin kotona. Keittiönpöydän äärelle mahtuu helposti kuusi läppärityöntekijää ja kahviakin voi keitellä täysiä pannullisia.
2. Unohda shoppailu
Älä hassaa rahojasi halpatyövoimalla tuotettuihin kertakäyttörätteihin, jotka joudut pian korvaamaan uusilla. Jätä mikromuovia ympäristöön levittävät fleecet ja muut muovikuiduista muovatut asusteet kauppaan. Osta harvoin ja laadukasta. Vähän hintavampi ja paremmasta materiaalista valmistettu vaate tai asuste voi kestää jopa vuosikymmeniä, ja jos ostat suomalaista muotoilua, tuet samalla nuorien yrittäjien uraa. Mieti tarvitsetko todella uuden topin, kun kaapissasi on vino pino vanhojakin.
Suosi kierrätettyä ja vintage-muotia. Jos vaatekappale on kestänyt hyvänä 50 vuotta, se todennäköisesti pitää pintansa vielä sinunkin käytössäsi. Aina vaatteitakaan ei tarvitse ostaa omaksi, vaatelainaamot yleistyvät koko ajan. Pidä vaatteistasi huolta: tuuleta, huolla, tsekkaa pesuohjeet, parsi ja paikkaa pienet reiät, lankkaa kengät.
Älä sorru ”ihan kivojen” tavaroiden haalimiseen. Osta uusi lamppu, keittiökone tai kiva kulho vain jos todella tarvitset sen. Turhat tavarat vievät tilaa ja keräävät pölyä. Harkitse myös kosmetiikan kuluttamista ja jätä hyllyyn ainakin ne, jotka sisältävät vesistöihin leviäviä mikromuoveja.
3. Hyödynnä ilmaiset ja halvat harrastukset
Salikortin sijaan astu ulos ja tee lenkki keskuspuistossa tai Töölönlahdella, treenaa kehonpainolla kotona ja hikoile rapputreeni vaikka senaatintorin kirkon rappusilla. Vieraile divarissa ja kaiva pölyttynyt kirjastokortti lipaston laatikossa. Ilmoittaudu hiusmalliksi, pidä leffailtoja kavereiden kanssa kotisohvalla, käy museoissa maksuttomina päivinä. Varsinkin kesäaikaan Helsinki on täynnä ilmaisia tai hyvin halpoja huvituksia: konsertteja, puistojumppia, avoimia ovia ja ravintolapäiviä.
Liiku omin voimin pyörällä, kävellen, suksilla tai rullaluistimilla. Lumettomina talvina on helppo pyöräillä läpi vuoden. Hankkimatta jääneen HSL:n kausilipun hinnalla matkustat kaupunkilomalle ja käyttörahaakin jää lompakon pohjalle.
4. Matkusta lähelle
Kun tilille on kertynyt sopiva summa, mieti minne haluat matkustaa. Suomessa on mielettömän paljon nähtävää. Tuhannet järvet ja meri, miljoonia hehtaareja metsää, huikeita vaaramaisemia, tuntureita, jänkiä ja tykkylumipuita. Kansallispuistoja on eteläisimmässäkin Suomessa, jotkut niistä ovat julkisilla kulkuvälineilläkin saavutettavissa, eikä yöpyminen teltassa maksa mitään. Neljä vuodenaikaa maalaavat maisemat taideteoksiksi, joiden vertaista saa kaukomailta hakea.
Jos haluat matkustaa ulkomaille, matkusta Eurooppaan. Vaihtoehtoja on rajattomasti ja lomalle voi pyrähtää vaikka vain viikonlopuksi. Tarjouslennot kuljettavat Välimeren rantaan saakka muutamalla kymmennellä eurolla, etenkin, jos voit valita ajankohdan joustavasti.
5. Vuokraa airbnb-asunto tai yövy ystävien luona
Vertaismajoitus on usein halvempaa kuin hotellissa asuminen. Jos uskaltaudut buukkaamaan yksittäisen airbnb-huoneen, saatat selvitä jopa 20 eurolla per yö. Bonuksena saatat kohdata aamiaispöydässä uusia ystäviä tai ainakin kuulla ekslusiivisia matkavinkkejä. Jos vuokraat koko huoneiston, saat nukkua juuri niin pitkään kuin haluat, hakea tuoreet croissantit lähileipomosta ja nauttia ne omalla parvekkeella katsellen kaupunkin vilinää tai kuunnellen meren kohinaa. Osta jääkaappiin drinkkitarpeet ja nauti aperitiivit pimentynyttä iltaa ihaillen. Vuokraa kotisi Suomeen matkustaville turisteille oman lomasi ajaksi. Airbnb-hostiksi ryhtyminen ei vaadi paljoa, ihan tavallinen asunto riittää.
Ulkomailla asuvilta ystäviltäkin voi tiedustella halukkuutta majoittamiseen. Tarjoudu kuitenkin osallistumaan kustannuksiin, silloin saatat päästä toistekin kylään. Paikallisopas on korvaamaton tuntemattomassa kaupungissa.
Pienistä puroista kasvaa kohiseva joki, joka vie matkakohteesta toiseen ja kaupungista kolmanteen. Ehkä joskus vielä koittaa se päivä, kun matkabudjettia ei tarvitse enää puristaa kokoon kotijumpalla tai tarkan markan kauppalistoilla. Se päivä ei kuitenkaan ole tänään eikä huomennakaan, joten näillä mennään. Toistaiseksi.