Tähän aikaan viime vuonna olin kahteen kertaan jätetty, tuoreimmat arvet vielä vahvasti vereslihalla. Kaksi vuotta sitten tilanne oli vielä raastavampi. Ei riittänyt, että elämänpituiseksi luultu polku päättyi umpikujaan, myös puolivuotias laastarisuhde loppui kuin seinään, uudenvuodenaattona. Tänään kaikki on paremmin.

Vuosi 2015 on ollut kaikella tavalla erikoinen ja erityinen. Alkumetreillä tulin ulos alttarikaapista ja elin uudestaan edellisen kesän kokemukset, jännityksen ja pettymyksen hetket. Mediamyllytys jatkui kesän korville saakka. Ilman ystäviäni olisin tuskin pysynyt järjissäni. Uskollisesti nuo kerääntyivät sohvalleni joka ikinen tiistai.

Tätiydyin kolmannen kerran. Samaan aikaan minusta tuli sivilisäädyltäni eronnut. Onnekseni ex-siippani on loistotyyppi ja ystävyys kantaa edelleen. Rikoskumppanuus on ja pysyy.

Juoksin kaksi kertaa ExtremeRunin. Löysin Pyhältä uudelleen laskemisen riemun. Jäin koukkuun tanssitunteihin ja kiipeilypuistoihin. Ymmärsin kehittyneeni kuorossa laulamisessa ja nautin jokaisesta sekunnista alttoriveissä.

Perustin pitkään pinnan alla kyteneen blogin. Käyntejä blogissa on jo yli 170 000, ei mikään pieni luku vasta seitsemän kuukauden ikäiselle tulokkaalle. Kiitän nöyrimmin jokaista tekstieni pariin löytänyttä, olette blogielämäni suola ja sokeri!

Keväällä roikuin nettideittisivustoilla ja selasin varovasti Tinderiä. Kunnes tärppäsi. Ihastuin ja rakastuin. Edessä oli ensimmäisten kertojen kesä. Uusia ihmisiä, lämpimiä kohtaamisia, mieletöntä musiikkia, kauhunsekaisia melontareissuja, moottoripyöräretkiä, ruokaa, viiniä, kalliorantoja ja hikisiä öitä.

Syksy vei kesän mennessään, mutta lämpö jäi. Tein liikaa töitä, rytmihäiriöidenkin uhalla. Matkustin enemmän kuin pitkään aikaan, Pariisiin, Tukholmaan ja Istanbuliin. Yhteiselo oli tiivistä – lopulta niin tiivistä, että kahden osoitteen ylläpitäminen alkoi tuntua turhalta. Mies muutti luokseni.

Nyt talvi saa tulla, otan sen vastaan ilolla ja avosylin. Kynttilät ja sinisen hämärän. Sääennusteen lupaaman lumen ja pakkasen. Kainalo on lämmin ja hiuksia silittävä käsi hellä. Pohjoisen tyttö on sydän onnesta sykkyrällään.

Tänäänkin on aihetta juhlaan. Elämä on tässä, edessäsi kaikki mitä et uskonut ehkä koskaan kokevasi. Nostan kuplivan maljan ja haluan toivottaa parasta mahdollista uutta vuotta, tuokoon se tullessaan valoa ja iloa sinunkin sydämeesi!