Joulukalenteri – luukku 23: Joulupöydässä

Huomenna se on taas edessä – jouluähky. Ensin syödään vatsa täyteen riisipuuroa, sitten keitetään kahvit ja syödään vähän pullaa ja pipareita. Eipä aikaakaan kun glögihammasta jo kolottaa, pöytään katetaan samalla uunituoreita joulutorttuja. Sitten päästään varsinaiseen asiaan.

2015-12-24_17-42-15

Puuhella pöhisee ja poronkäristys tirisee padassa. Kattilassa kiehuvat puikulaperunat, uunissa paistuu ohrarieska. Laatikot lämmitetään juuri ennen illallisaikaa. Sinappihunnutettu kinkku haetaan lasiverannalta.

wp_20141224_18_28_23_pro

Pöytään kannetaan purkkia ja purnukkaa: puolukkaa, tintintaikaa, marinoituja porkkanoita, punajuuria, suolakurkkuja, sinappia, juustoa, voita. Leipäkori täytetään tuoreella rieskalla, mallasleivällä ja karjalanpiirakoilla.

2015-12-24_17-43-15

Huojuvaan kynttelikköön sytytetään elävä tuli. Kalapöytä notkuu. Kuohuviinipullo poksahtaa auki, lasit kilahtavat yhteen. Lapset eivät malta syödä, koska lahjavuori on ilmestynyt kuusen alle joulusaunan aikana. Pukki on tänä vuonna kiireisempi kuin koskaan ja tontut ovat jättäneet lahjasäkin oven pieleen.

2015-12-24_17-43-41

Aikuiset ovat vasta aloittamassa ruokailua, santsikierros kalapöydässä alkaa. Sitten pidetään hetki taukoa, maistetaan viiniä ja kotikaljaa, kunnes käristyksen tuoksu kutsuu keittiöön. Puuhellan lämpimillä levyillä ovat vieri vieressä laatikot, poronkäristys ja muusi. 13 kilon kinkulle on varattu oma pöytä. Ähky piileskelee jo nurkan takana, mutta ei välitetä siitä vielä tässä vaiheessa.

wp_20141224_18_29_16_pro

Lapset avaavat ensimmäiset lahjat, aikuiset jonottavat kolmatta kertaa käristyksen äärelle. Kohta on pakko aukaista nappi. Onneksi osaan jo varautua tähän, olen pukeutunut joustavaan mekkoon, joka ei kiristä tai purista. Jälkiruokavatsassa on vielä tilaa mustikkapannacotalle ja konvehdeille.

2015-12-25_20-14-26

Viisaammat ovat kertoneet, että kun ähky iskee, ei kannata jäädä aloilleen. Makaamalla olo vain pahenee. Liikkuminen auttaa, niinpä nousen rappuset yläkertaan ja palaan alas. Eiköhän tämä tästä.

2015-12-25_17-59-57

Jos haluat välttää jouluähkyn, keskity kevyempään kalapöytään. Syö sinappisilakoita, viivy valkosipulisilakoiden parissa, täytä lautanen graavilohella ja -siialla. Vältä perunaa ja leipää. Paitsi mallasleipää voit syödä, koska mikään muu ei kelpaa mädin ja smetanan kaveriksi. Punajuuret ja rosolli ovat nekin sallittujen listalla.

img_2875

Niin on myös meksikolainen joulusalaatti, jota sain maistaa ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten ruokapiiritapaamisessa. Uutta ja erilaista, mutta mainiosti joulupöytään sopivaa.

Meksikolainen joulusalaatti

2 punajuurta
1 porkkana
1 omena
1 päärynä
1 banaani
1 dl saksanpähkinöitä
1 granaattiomena
1 rkl sitruunamehua
3 rkl rypsiöljyä
0,5 tl sokeria
ripsaus suolaa

Keitä punajuuret ja porkkana kypsiksi. Irrota granaattiomenan siemenet, pilko kaikki hedelmät, punajuuret ja porkkana. Asettele ne vadille erikseen tai sikin sokin. Paahda pähkinöitä muutama minuutti uunissa, tee sillä aikaa kastike sitruunamehusta, rypsiöljystä, sokerista ja suolasta. Pirskota kastike salaatin päälle ja koristele paahdetuilla pähkinöillä.

Kestosuosikki: punajuuripesto

Rovaniemen maalaiskunta, Jaatilan ala-aste, yhdistetty 1.–2. luokka. Matala keltainen koulurakennus, kolme luokkahuonetta ja liikuntasali. Pihalla hiekkakenttä ja sellainen tolppakaruselli, jonka kyydissä roikutaan käsivoimin. Kengät ja ulkovaatteet riisutaan eteiseen.

Opin lukemaan jo viisivuotiaana, niinpä aakkosten tavaamisen sijaan istun puisessa pulpetissani ja ratkon Luko-pelejä. Oikeat vastaukset muodostavat mosaiikkikuvion, kun laatat käännetään ylösalaisin.

ekaluokkalainen

Vessaan päästäkseen täytyy viitata ja pyytää lupa. Pukea ulkovaatteet päälle ja vetää kengät jalkaan. Juosta ulkokautta rakennuksen päätyyn ja yrittää ehtiä ajoissa ovesta sisään. Ainakin kerran kävi niin, etten ehtinyt.

Luokan nurkassa on pitkä pöytä, penkit sen molemmin puolin. Lounasaikaan käymme pesemässä kädet ja asetumme pöydän ympärille. Meitä on kahdeksan plus opettaja. Kolme tokaluokkalaista ja viisi ekaluokkalaista. Keittäjä tuo koulun keittiössä valmistetun ruuan suoraan luokkaan. Kolmannella luokalla siirrytään syömään ylempien luokkien kanssa.

kolmasluokkalainen

Pöydästä ei nousta ennen kuin lautanen oli tyhjä. Kerran yksi luokkakavereista istui kylmän keittolautasen edessä koko iltapäivän. Onneksi minä olin jo silloin kaikkiruokainen.

Ruokien lisukkeena oli usein yhdessä koko koulun kanssa vastarannalta kerättyjä puolukoita ja tintin taikaa. Jälkimmäiseen ihastuin ikihyviksi. Omenaa ja punajuuria, sekoitettuna majoneesiin. Kaupassa kinusin tintin taikaa äidiltä, eikä hän ymmärtänyt mistä oli kyse.

punajuuret parvekkeella

Kaupan punajuurisalaatti ei maistunut samalta, siitä puuttui rapean omenan makeus. Lähimmäksi pääsi aikanaan Forssan versio, mutta myös sen resepti on muuttunut sittemmin.

Tuo makumuisto on kantanut tähän päivään saakka. Punajuuri on edelleen yksi lempiraaka-aineistani. Lindströmin pihvit, borssikeitto, paahdetut punajuuret, punajuuri-vuohenjuustokeitto, punajuuririsotto ja punajuuri-suklaakakku. Ehdoton suosikkini on kuitenkin punajuuripesto.

punajuuripesto lautasella

Resepti on käytännössä sama kuin tavallisen vihreän peston, mutta basilika korvataan keitetyillä punajuurilla. Paljon valkosipulia ja reilusti oliiviöljyä. Pikaruuaksi tämä muuntuu, jos käytät etikkapunajuuria, mutta suosittelen kuitenkin käyttämään tuoreita punajuuria. Ero on kuin yöllä ja päivällä.

Punajuuripesto

4 pienehköä raakaa punajuurta
1–2 valkosipulinkynttä
kourallinen pinjansiemeniä
n. 1 dl raastettua parmesaania
n. 1 dl hyvää oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa
mustapippuria

Keitä punajuuret kuorineen kypsiksi. Kaada keitinvesi pois ja valuta juurikkaiden päälle kylmää vettä. Kuori kuumat mukulat veden alla painamalla sormilla niin, että kuori irtoaa. Kypsästä punajuuresta sen pitäisi irrota helposti.

Lohko kulhoon punajuuret ja valkosipulinkynnet, lisää raastettu parmesaani ja pinjansiemenet ja surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Lisää oliiviöljyä vähitellen. Sekaan voit puristaa myös pienen sitruunanpuolikkaan mehun. Mausta punajuuripesto suolalla ja pippurilla. Keitä kaveriksi pastaa ja värjää se iloisen punaiseksi pestolla. Raasta päälle vielä parmesaania ja syö. Varo valkoisia vaatteita ja pöytäliinaa.

punajuuripesto haarukassa

En vieläkään tiedä, miksi lapsuuden punajuurisalaatilla oli tuo taianomainen nimi. Oliko se keittäjän itse keksimä vai oliko nimitys laajemminkin käytössä? Onko se omaa kuvitelmaani vai muistaako joku muu saman?