Päärynäinen tarte tatin – herkkujen herkku!

Juuri nyt eletään niitä aikoja, jolloin minun pitää jatkuvasti hokea itselleni, että kulje siitä, mistä aita on matalin. Kaivaudu vaikka aidan ali ja huitaise välillä vasemmalla kädellä valmista. Anna ravan roiskua ja siivoa jäljet sitten myöhemmin. Vuosi 2020 alkaa käydä hermoille ja kiristää vain otettaan. Vielä on kuusitoista päivää jäljellä, neljä päivää töitä ja 12 vapaata. Niistä olen päättänyt selviytyä vaikka päälläni seisten. Sillä nurkan takana odottaa jo uusi, valoisampi vuosi nimeltään 2021. Sen ensimmäisenä päivän aamuna aion istua keittiön lattialla ja katsella, kuinka tahmea sokeri kuplii ja voitaikina repeilee liitoksistaan. Uunissa paistuu päärynäinen tarte tatin.

päärynäinen tarte tatin

Ai miksikö? Siksi, että vuodesta on pakko tulla parempi, kun sen aloittaa ihanan tahmaisella, kunnolla karamellisoituneella päärynäpiirakalla. Rasvainen ja päärynäinen tarte tatin aateloidaan reilulla jäätelökauhallisella vanhan ajan vaniljaa ja syödään kokonaan yksin. Koska aikuinen voi tehdä niin.

Matkani tarte tatinien maailmassa ei ole ollut helppo. Syömäkelpoista on tullut aina, silmänruoasta sen sijaan on pitänyt tinkiä. Edellisellä kerralla metsästyksen kohteena oli täydellinen tarte tatin. Se syntyi herrojen Wirgentius ja Välimäki vinkeillä. Lopputulos oli kaukana täydellisestä, vaikka maku menettelikin. Omenat tarrautuivat kiinni hiiliteräspannuun ja taikina jäi sisältä raa’aksi. Siitäkin huolimatta tai ehkä juuri siksi en aikonut luovuttaa.

päärynäinen tarte tatin

päärynäinen tarte tatin

Joskus männävuonna hairahduin osallistumaan kansainväliseen ruokakuvaushaasteeseen, jota pyöritettiin Instagramissa. Tekemistä riitti, sillä teeman sanelema kuva piti postata parin päivän välein kolmen viikon ajan. Taisin uupua joka kerta alkuunsa. Kuvia kyllä syntyi, mutta vähän väkipakolla. Opin paljon uutta, mutta silti projekti ei tuntunut vaivan väärtiltä. Kun sitten tänä syksynä törmäsin vastaavaan kuukausihaasteeseen, halusin kokeilla, sopisiko tämä hitaampi tahti minulle paremmin. Marraskuun haasteen aiheensa oli lämmin jälkiruoka. Ensimmäisenä tuli mieleen tarte tatin ja tässä sitä nyt sitten ollaan.

Ehdin tällä kertaa testaamaan reseptiä, ennen kuin kaivoin kameran esiin – ennenkuulumatonta! Tämä on siis poikkeuksellisesti toinen yritelmä. Ja tiedättekö mitä, se onnistui! Okei, karamellisointi saattoi mennä aavistuksen liian pitkälle, mutta maku, voi taivas sentään!

päärynäinen tarte tatin

päärynäinen tarte tatin

Perinteinen tarte tatin tehdään omenasta, mutta minusta päärynä sopii torttuun mahdollisesti jopa paremmin. Erilaisia päärynälajikkeita on muuten kaupassa yllättävän monta, taisin laskea supermarketin heviosastolta yhteensä seitsemän. Valitsemani lajike oli keltaisen ja punaisen kirjava ja siihen oli liimattu tarra “extrasweet”. Nimeä en tietenkään painanut mieleeni, mutta voin sen vielä editoida juttuun, jos muistan tarkistaa lajikkeen lapun seuraavalla kauppakerralla.

päärynäinen tarte tatin

Ripsautin sokerin ja voin sekaan pikkuisen kanelia, sillä halusin piiraaseen aavistuksen jouluista makua. Muuten mentiin edellisellä kokkauskerralla hyväksi havaittuun. Paras lopputulos saavutetaan, kun kokkaat tortun pannussa, jonka voi nostaa hellalta suoraan uuniin. Reseptistä valmistuu yksi pieni blinipannun kokoinen tarte tatin. Jos sinulla kaksi blinipannua tuplaa resepti, jos haluat kokata kerralla ison pannullisen suussa sulavaa herkkua, triplaa se.

Päärynäinen tarte tatin

35 g voita
1/2 dl sokeria
Ripaus kanelia
1–2 päärynää, riippuen koosta
1 ohut pakastevoitaikinalevy
Tomusokeria ja jäätelöä koristeluun

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Anna voin sulaa hitaasti pannulla hiljaisella lämmöllä ja ripottele sokeri tasaisesti sen päälle. Lisää ripaus kanelia. Lohko päärynät ohuehkoiksi lohkoiksi ja asettele lohkot voin, sokerin ja kanelin päälle. Kaulitse voitaikina sopivaan muotoon ja painele se tiiviihkösti päärynöiden päälle.

Nosta lämpötilaa kunnolla (noin 2/3 maksimista) ja annan sokerin karamellisoitua taikinakuoren alla 5–8 minuuttia. Jos taikina meinaa heittäytyä villiksi ja pursuilee ympäriinsä, painele siitä rauhallisesti ilmat pihalle. Viiden minuutin kohdalla pannun laidoilla pitäisi alkaa näkyä vaaleanruskeaksi karamellisoitunutta voi-sokeriseosta. Vie karamellisointi niin pitkälle kuin uskallat ja nosta sitten pannu uuniin jatkamaan kypsennystä. Anna paistua n. 15 minuutin ajan.

Kumoa valmis päärynäinen tarte tatin isolle lautaselle tai vaikka puiselle leikkuulaudalle. Jos keittiöstäsi löytyy toinen samankokoinen pannu, hyödynnä sitä. Anna vetäytyä hetkisen, jos vaan maltat ja tupsauta sitten koko komeuden päälle hieman tomusokeria. Jaa paloiksi tai nauti kokonaisena vaniljajäätelön kanssa. Lupaan, että jäät janoamaan lisää!

päärynäinen tarte tatin

Kuvista tuli minusta ihan kelpoisia, vaikka valo meinasikin kadota kesken kaiken. Joulukuun teemana on lomaherkut tai jotain sinnepäin. Postauspäivä siintää jo viikon päästä, eikä minulla ole aavistustakaan, millainen minun kuvastani tulee. Ehtiihän tässä.

Tuliaisia Ranskasta: Sinappinen sieni-sipulipiirakka

Kaikki viinit eivät matkusta hyvin. Näin minua neuvottiin, kun muutama vuosi sitten vietin lomaa viiniköynnösten keskellä viinitalolta toiselle vaeltaen. Tottahan tuo taitaa olla. Vihreiden kukkuloiden kupeessa, Välimeren auringon viimeisissä säteissä, lasin hikoillessa helteisessä illassa viini maistuu taatusti erilaiselta kuin kotisohvalla television ääressä. Vaikka viinipullo kulkeekin matkalaukussa kätevästi kotiin saakka, tunnelmaa ei pysty pakkaamaan kookkaimpaankaan kapsäkkiin.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Asettuminen arkeen ja palaaminen perustekemiseen ranskalaisten maalaismaisemien ja riemukkaan ruokakuvausretriitin jälkeen on ollut ymmärrettävästi vähän vaikeaa. Onneksi muistoja voi elvyttää myös kylmänkolean kivikaupungin keittiössä, vaikka eihän se tietenkään sama ole, ei lähellekään.

Pohjolan kylmässä valossa kasvaneista ja kaukaa maailmalta roudatuista raaka-aineista puuttuu se jokin. Tomaatit ovat vetisiä, persikat mauttomia ja vaisut viikunat kalpenevat suoraan puusta poimittujen rinnalla. Jotkut makumuistot kuitenkin kantavat kielelle saakka.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Siksi pari päivää sitten, kun isä toi kotiinkuljetuksena puoli ämpärillistä itse poimimiaan kantarelleja, päätin leipoa lautaselleni ranskalaisen maalaismaiseman. Sinappinen sieni-sipulipiirakka valmistui versiona, joka tuskin veti vertoja alkuperäiselle, Happy Hamletin vierastalon terassilla, kaislakaton alla nautitulle taideteokselle, mutta herkullista se silti oli. Ranskassa kokatun piirakan resepti oli Teresa Välimäen käsialaa, alla olevan ohjeen olen muokannut sen pohjalta.

Koska salvia rönsyilee mökin keittiöpuutarhassa niin, että timjamiraasu meinaa peittyä sen alle, ja koska isäni sieniämpärin kyljessä keittiööni kulkeutui myös säkillinen omenoita, päätin lisätä molempia piirakan pohjataikinaan. Niin olen tehnyt ennenkin, joten taikinasta tuli loppujen lopuksi toisinto vanhan suosikkini salottisipulipiirakan pohjasta.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Kaikkea ei todellakaan tehdä itse alusta asti, leivontaan voi hyvin käyttää vaikka kaupan valmista lehtitaikinaa. Tässä kohtaa voit siis hyvin oikoa. Sienet voit valita mielesi mukaan, myös herkkusienet maistuvat piirakassa mainioilta. Sipuliksi sopii se, mitä kaapista löytyy, mutta sinapin olisi hyvä olla dijonia. Ja sitten kokkaushommiin!

Sinappinen sieni-sipulipiirakka

Pohja:
150 g voita kuutioituna
1,5 dl grahamjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
2–3 rkl silputtua salviaa
1 omena raastettuna
1 rkl (sherry)viinietikkaa

Täyte:
2 sipulia
2–3 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä paistamiseen
Reilu litra tuoreita sieniä
Purkillinen maustamatonta tuorejuustoa tai mascarponea
1 dl turkkilaista jugurttia
2 rkl dijonsinappia
(loraus valkoviiniä tai sherryä)
Suolaa ja pippuria
Päälle juustoraastetta, jos siltä tuntuu

Raasta omena ja silppua salvia. Kaikki taikinan ainekset kulhoon ja nypi voi niiden joukkoon. Lisää tilkka viinietikkaa ja sekoita tasaiseksi. Kääri taikina sitten elmukelmuun ja siirrä jääkaappiin lepäämään täytteen valmistuksen ajaksi.

Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi, silppua valkosipulinkynnet ja pieni sienet sopiviksi suupaloiksi. Hauduta sipuleita öljyssä 10-15 minuuttia. Lisää pannulle sitten sienet ja paista kunnes suurin osa nesteestä ehtii haihtua. Mausta suolalla ja pippurilla.

Pane viimeistään tässä vaiheessa uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita tuorejuusto ja turkkilainen jugurtti ja lisää seokseen pari ruokalusikallista dijon-sinappia sekä loraus valkoviiniä tai sherryä. Mausta suolalla.

Painele levännyt taikina käsin pyöreän taikinavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä tuorejuusto-jugurtti alimmaiseksi ja lisää sienet ja sipulit sen päälle. Lisää päällimmäiseksi juustoraastetta, jos haluat. Paista uunissa 25–40 minuuttia, paistoaika riippuu uunista ja pohjataikinan koostumuksesta. Ylläolevalla kombolla taikina kypsyi meidän normiuunissa reilussa 30 minuutissa.

sinappinen sieni-sipulipiirakka

Nauti sinappinen sieni-sipulipiirakka vähän jäähtyneenä sellaisenaan tai vihreän salaatin kanssa!

Klara Vappen!

Tänä vuonna vappu todella on selvä. Sokeri ja alkoholi ovat periaatteessa pannassa kesäkuun alkuun saakka, mutta juhlan kunniaksi aion silti nostaa kuplivan maljan neiti keväälle. Yhden aattona ja ehkä toisen vapunpäivänä Ullanlinnanmäellä. Sokerin kanssa onkin sitten vaikeampaa, ainakaan minä en voi vastustaa noita itse tehtyjä, sokerilla vuorattuja ja rasvassa keitettyjä muhkeita munkkirinkilöitä.

Joskus vappu on hytisemistä villapaidoissa, pipo päässä ja tumput käsissä raekuurojen ropistessa niskaan. Joskus se taas on hikoilemista paahtavassa auringonpaisteessa farkunlahkeet käärittyinä polvitaipeisiin saakka, kasvot ravunpunaisina, koska kukaan ei tajunnut pakata mukaan aurinkovoidetta. Vapun sää on kuin Suomen kesä, aina yhtä arvaamaton.

IMG_1934

Parinkymmenen vuoden ajan minun vappuni on toistanut rutinoitunutta kaavaa. Mökki tai ystävien punainen tupa ja grillikauden avaus, satoi tai paistoi. Keittiöbileitä, grillausvuoron odottelua ja iltakuudelta emannan lakitus. Kuohuviinin ja samppanjan vertailua, laulua ja soittoa. Yhteistä ilonpitoa ja laatuaikaa.

image

Vapunpäivänä lojumme Ulliksella keltamustan lipun alla. Osakunnan emännistö tarjoaa silliaamiaista ja isännät kuohujuomaa. Jättimäisellä viltillä opiskelijahaalarit ja lastenvaunut ovat sopuisasti sekaisin. Torvisoitto soi ja sitsilaulu raikaa. Päivä kääntyy iltaan, seura vaihtuu, mutta vappufiilis ei ota ehtyäkseen.

IMG_0953

Poikkeuksellisiakin vuosia on ollut. Silloin on pyörähdelty vapputansseissa Vallilassa tai Korjaamolla, vietetty kaupunkivappua lähipuiston nurmikolla, syöty hyvin ravintolassa tai notkuttu lempiartistin keikalla Nosturissa.

Huomenna vappua vietetään Töölössä. Luvassa on gourmethodareita, ystäviä, sokerimunkkeja, tippaleipiä ja simaa. Serpentiiniä, ilmapalloja, kukkamekkoja ja kuplivia ihmisiä. Yhden perinteen tuon mukanani näihinkin valpurin juhlallisuuksiin. En itse asiassa muista, kuka tämän aikoinaan oivalsi, mutta laitetaan mainio idea kiertämään. Kun kello lyö kuusi, poksautetaan kuohujuoma ja lakitetaan illan emanta. Jos hyvin käy, paikalle osuu muutama merileijona suihkuttamaan vettä kiveen veistettyjen esikuviensa lailla.

kirkas perunasalaatti

Vapunpäivän piknikkiä varten sulatan pakkasesta tupareihin leivottua wasabilohi-avokadopiirasta. Pakkaan mukaan myös makeaa, mikäli anoppiehdokkaan vierailusta jäljelle jotain jää. Perunasalaatin tekee tällä kertaa joku muu, mutta jos se olisi minun kontollani, väsäisin sen ehdottomasti entisen kuorokaverini reseptillä.

Ohje on säilössä ircistä printatulla paperilla, joten lienee aika kirjata keskustelu vähän modernimpaan mediaan. Kiitokset Iidalle Ruotsinmaalle! Ja erinomaisen hauskaa vappua kaikille, nauttikaahan kohtuudella!

Iidan kirkas perunasalaatti (10-12 juhlijalle)

[10:22] <piapa> moikka iida
[10:22] <piapa> oon sollilaisia, en tiedä muistatko
[10:22] <piapa> mutta nyt tarvitsisin sun superhyvän perunasalaatin ohjeen
[10:23] <piapa> sen mihin tulee pottuja, punasipulia, kapriksia ym
[10:23] <piapa> oon joskus saanut ohjeen, mut hukannut sen sitten
[10:26] <iida> sori, en huomannut sun viestiä kun puuhailin muuta
[10:27] <iida> käyn etsimässä reseptin
[10:27] <piapa> kiitos 🙂
[10:27] <piapa> ei kiirettä
[10:28] <iida> tässäpä tämä: 2 kg perunoita, punasipulia
[10:29] <iida> kastike:
[10:30] <iida> 1 dl oliiviöljyä, 1-2 tl suolaa, 1-2 valkosipulinkynttä, 3 tl oreganoa, 3 rkl viinietikkaa, hunajaa, 1 rkl kaprista
[10:30] <iida> marinoi sipulia muutama tunti kastikkeessa, sekoita keitetyt ja pilkotut perunat ja kastike. Siinäpä se!
[10:30] <piapa> monelleko hengelle tuo määrä on?
[10:31] <iida> en osaa sanoa, kun en ole pitkään aikaan tehnyt, mutta kaksi kiloa perunoita on kuitenkin aika paljon
[10:31] <piapa> niin on
[10:32] <piapa> noh, pääasia että suhteet on oikein
[10:32] <piapa> kiitos paljon!
[10:32] <iida> aivan, perunoitahan voi ottaa niin paljon kuin arvelee tarvitsevansa
[10:33] <iida> eipä kestä! 🙂

Edit: Sittemmin olen kirjaillut reseptin tarkemmin ylös, kurkkaa siis tämä, jos kaipaat tarkempia mittoja ja parempia kuvia, jossa näkyy juhlijoiden lisäksi ruokakin:
Vappubrunssin peruspilari – kirkas perunasalaatti luottoreseptillä