On maaliskuinen viikonloppu Utrechtissa, Hollannissa. Yksivaihteiset vuokrapyörät rullaavat yliopistolta kohti kaupungin vanhinta panimoa. Sieltä alkaa 15 kilometrin ja viiden pienpanimon kierros, jonka reitin on suunnitellut aiemmin samana vuonna kaupunkiin muuttanut ystäväni. Paikallisen tavan mukaan kypärää ei käytetä ja pienessä sievässäkin on sopivaa tankotissutella takaisin kotiin. Liitymme pyöräkaistalle pukumiesten ja opiskelijoiden tasaisen jatkuvaan virtaan ja nautimme kevätauringon lempeästä lämmöstä.
Oudaen – kaupungin vanhin pienpanimo
Historiallisessa kivitalossa sijaitseva Oudaen on perustettu 1990. Kahdenkymmenenviiden vuoden iällä ansaitaan siis kaupungin vanhimman pienpanimon titteli. Isäntämme mukaan Oudaen on lämmittelyä. Oluet eivät kuulemma ole kummoisia, mutta ruoka on kohtuullista. Tilaamme paikalliseen tapaan täytetyt leivät ja tuopilliset mallasjuomaa.
En löydä listalta yhtään hapanolutta muistuttavaakaan vaihtoehtoa, joten lasiini kaadetaan epäortodoksisesti roseviiniä. Seuralaisenikaan eivät vakuutu juomavalikoimasta, mutta lasit tyhjennetään silti viimeiseen pisaraan asti. Kolmen vartin kuluttua vatsat ovat täynnä ja valmiina vastaanottamaan kierroksen seuraavan pienpanimon tuotoksia.
Oudaen
Oudegracht 99
De Leckere – hipsterifiilistä rahtilaivojen reitillä
Ajamme fillareilla rinkiä teollisuusalueella, sillä De Leckeren edellisenä syksynä perustettu panimobaari on piilotettu ison messuhallin taakse, pienen kujan päähän. Terassi on vielä sisustamatta ja sisälläkin näyttää keskeneräiseltä, mutta palvelu pelaa senkin edestä. Tilaamme maistelusetin, johon saamme valita oluet itse. Pulitamme neljästä oluesta ja kulhollisesta sipsejä 10 euroa.
Burgereita ja muuta tuopin kylkeen sopivia ruokia olisi ollut tarjolla koko listallinen, mutta tässä vaiheessa Oudaenin leivät pitävät meidät vielä kylläisinä. De Leckeren oluet ovat hyviä, lista on pitkä ja sieltä löytyi maisteltavaa myös tällaiselle nirsolle oluen ystävälle. Tänne pitää päästä uudestaan kesällä, kun aurinko helottaa puiselle terassille, rahtilaivat seilaavat kanavaa pitkin ja olut helmeilee kylmänä lasissa.
Werkspoor Café De Leckere
Tractieweg 43
Oproer – olutta ja kasvisruokaa vanhassa teollisuushallissa
De Leckere ja Oproer sijaitsevat vajaan kilometrin kävelymatkan päässä toisistaan, joten jos haluat piipahtaa vain parissa pienpanimossa, tässä on varteenotettava vaihtoehto. Samalla voit nauttia vaikka kolmen ruokalajin vegeillallisen, mutta sitä varten kannattaa ehdottomasti varata pöytä. Vaikka tämänkin ravintolan ympäristö on kaikkea muuta kuin kaunis, ruoka ja juoma ovat vahvan suosituksen arvoisia.
Paikka on omaleimainen vessoja myöten. Pöntön vieressä kohoaa kasa halkoja, joita poltetaan ravintolan hiiligrillissä. Savuinen Gose todella on savuinen ja muutenkin oluet ovat seurueen mieleen. Harmillisesti meillä on jo kiire seuraavaan paikkaan, emmekä ehdi testaamaan kasvisruuastaan kuuluisan keittiön antimia. Tummat pilvet taivaanrannassa enteilevät sadetta, ja meillä on vielä kaksi paikkaa koluttavana.
Oproer Brouwerij
CAB-Rondom 90A
Maximus – lämmin keidas keskellä peltoa
Seuraava stoppi yllättää. Pienpanimoravintola on pellon laidassa ja se näyttää ulkopuolelta hiljaiselta. Mieleen nousee pienen paikkakunnan ABC jossain kylän laitamilla. Epäilyttää. Sisällä tunnelma on täysin toisenlainen, sillä paikka on ääriään myöten täynnä. Puheensorina, taustamusiikki, kynttilät ja lämmin valaistus tekevät Maximuksesta kovin kotoisan. Yhtään pöytää ei ole vapaana, mutta henkilökunta taikoo meille nopeasti takahuoneesta pystypöydän ja neljä baarijakkaraa. Tilaamme pikkupurtavaa ja neljä tuoppia olutta, hinta on kierroksen kallein. Ihastumme hedelmäiseen Pandoraan, Dutch Pale Aleen, joka sopii jopa minun suuhuni hyvin. Otamme vielä toiset, vaikka sadetutka kertoo tihkusateen alkavan kymmenen minuutin sisään.
Brouwerij Maximus
Pratumplaats 2A
De Kromme Haring – oluella kierossa silakassa
Pienpanimokierroksen viimeinen kohde on yhtä hankala löytää kuin edeltäjänsäkin. Pimeässä ja märässä illassa ajamme pari kertaa oikean kadunkulman ohi. Pieni ja huomaamaton kyltti ohjaa kohti bussivarikkoa, metalliaidan vierellä kulkee jalkakäytävä, joka koukkaa hetken kuluttua tiilirakennusten keskelle. Sisäpihan perällä ikkunoista loistaa valo, De Kromme Haring eli kiero silakka kavereineen odottaa jo meitä.
Olutvalikoima on mahtava ja vielä mahtavampi on ruokalista. Vai mitä sanotte burgereista, pientuottajan makkaroista ja itse leivotusta hapanjuurileivästä? Kiero silakka kietoo meidät pyrstönsä ympärille, ja tarjoaa ehdottomasti kierroksen parhaat oluet ja asiallisimmat eväät. Tuoppiini hanasta laskettu vadelmainen sour Lactic Fantastic jättää kielelleni pitkän makumuiston. Jos oikein pinnistelen, maistan sen happamuuden suussani etäisesti edelleen.
De Kromme Haring
Europalaan 2C
Lopuksi vielä asiaankuuluvat kiitokset. Kaikki kunnia pienpanimokierroksen suunnittelusta ja varsin viihdyttävästä seurasta kuuluu paikallisoppaille, siis suurkiitos T & A! Ja koska tässä ollaan insinöörejä melkein koko sakki, ei panimokierros tietenkään ole mitään ilman karttaa. Reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa, koko kierrokselle kannattaa varata aikaa ainakin kuusi tuntia. Jos oikein innostuu, rundia voi jouhevasti jatkaa Utrechtin keskustan lukuisissa olutravintoloissa. Tervemenoa Hollantiin!
Lue myös:
Hollannin pettämätön pyörätieverkosto – fillarin selässä Utrechtin ympäri
Utrecht – ensivaikutelmia ja ihmetyksen aiheita
