Taivas on paksussa harmaassa pilvessä, loska ja lätäköt loiskuvat, kadut ja jalkakäytävät ovat kaljamalla. Vettä tihuuttaa ja jalka luistaa joka askeleella. Oi pakkaspäivät, tulkaa takasin!

Tunnen monia, joille talviaika on yhtä kärsimystä, mutta minä nautin. Ei haittaa, vaikka silmälasien linssit sumenevat bussiin astuessa, pipo valuu vuotaville silmille, paukkupakkanen hiipii iholle tai pukeutuminen ennen ulkoilua lähentelee urheilusuoritusta. Mittari näyttää kahtakymmentä miinusastetta, lumi narskuu huopatossujen alla, hengitys huurtuu hiuksiin, ikkunat ovat aamuisin kuurankukilla ja valo viipyy valkoisilla hangilla. Pulkkamäkeen uskaltautuvat vain rohkeimmat, viima on kylmä ja posket punaiset. Pohjoisen tyttö on tyytyväinen.

Kyllä minä kevättäkin odotan. Valon lisääntymistä, luonnon heräämistä ja uusia alkuja. Pidän silti talvesta kiinni vielä hetken. Lähden lappiin ja vähän myöhemmin isommille vuorille Andorraan. Hiihdän tunturin ympäri ja lasken reiteni hapoille. Repussa taukotakki, makkarapaketti, suklaata, termospullollinen kaakaota ja kaksi mukia.

ps. Jos normikaakao tuntuu liian makealta, lorauta joukkoon aavistus yhden tähden jalojuomaa. Se taittaa makeuden ja jäähdyttää kaakaon juotavaksi. Toimii!