Helpotusta hellepäiviin: Gazpacho eli ihanan kylmä tomaattikeitto

Esitän heti aluksi epäsuositun mielipiteen. Rakastan kesää, lempeän lämpimiä aamuja ja pitkiä valoisia iltoja, mutta helteestä en perusta. Kun helleraja, joka Suomessa on +25 astetta, paukkuu, oloni muuttuu tukalaksi. Vaellan varjosta toiseen, sillä auringon polttavat säteet tuntuvat iholla epämiellyttäviltä. Minua ei kuuna päivänä saisi rannalle palvomaan aurinkoa, istun mielummin puiden katveessa lukemassa tai pelaamassa vaikka korttia.

kylmä gazpacho

Kuumalla yritän parhaani mukaan keksiä viilennyskeinoja. Käyn uimassa ohuesta kankaasta tehty mekko päällä (vilvoittaa muuten ihanasti kuivuessaan!), imeskelen jääpaloja ja pidän päässäni vilpoisaa olkihattua. Yöt nukun pelkällä lakanalla ja ennen nukkumaanmenoa pesen jalat jääkylmällä vedellä. Olen kuullut sanottavan, että kuumalla pitäisi syödä kuumaa ja kylmällä kylmää. Näin kroppa ei kuumalla tuottaisi kylmää ruokaa lämmittäessään energiaa, mikä talvella saattaisi olla erittäinkin tarpeellista.

kylmä gazpacho

Kuulostaa loogiselta, mutta ei toimi käytännössä. Kun mittari paukkuu 30 asteessa, ei todellakaan tulee mieleen juoda kupillista kuumaa tai hörppiä kielen polttavaa keittoa. Silloin haalitaan pakkasesta jäätelöä, kaadetaan laseihin huurteisia juomia, herkutellaan jääpalojen viilentämällä vedellä ja ahmitaan vatikaupalla vesimelonia.

kylmä gazpacho

Siksi gazpacho on yksi lempiruoistani kesällä. Tomaattia kulutan sen kaikissa muodoissaan, siis myös kylmänä ja keitossa. Gazpacho oli pelastus heinäkuun paahtavassa helteessä keskellä Andaluciaa, Ubedan pikkukaupungissa vuorten välissä, siellä missä järjestettiin legendaarinen elokuvamusiikkifestari. Asteita oli varjossa yli 40 ja niitä varjoja oli keskipäivällä yhtä vähän kuin keskellä Saimaata kello 12. Ravintolan terassilta löytyi pieni viileämpi kulmaus. Olimme ainoat asiakkaat, sillä kuka hullu liikkuu ulkona pahimman paahteen aikaan.

Gazpacho palveli eväänä myös Hietsun kirppiksellä, kun hiki valui ja lentomuurahaiset jäivät kiinni nihkeään ihoon. Termariin sitä on kaadettu myös puistossa loikoilua varten. Mikään ei virkistä paremmin, ja kun kaupan päälle saa vielä vitamiinit ja kivennäisaineet helteessä haihtuneiden tilalle, on kylmä tomaattikeitto täydellinen helleherkku.

kylmä gazpachoo

Reseptistä riittää kahdelle kunnon kulhollinen, ja vähintään neljälle alkupalakeitto. Käytä niitä tomaatteja mitä kaapissa tai kaupassa sattuu olemaan. Mitä kypsempiä ja makeampia, sen parempi. Maistele ja lisää öljyä, etikkaa ja mausteita mielesi mukaan. Yrttejäkin voit silputa mukaan, basilika toimii tomaatin kanssa aina. Gazpachon kanssa voi leikkiä ja olla luova. Ota mallia vaikka Vaimomatskuu-blogin nektariiniversiosta!

Gazpacho eli ihanan kylmä tomaattikeitto

500 g tomaatteja
2 valkosipulinkynttä
1 oranssi paprika
1/2 kurkku
1 pieni sipuli
1 viipale vaaleaa leipää
1 rkl sherryviinietikkaa
1,5 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
jääpaloja

Resepti on hyvin yksinkertainen. Pilko ja heitä kaikki ainekset mausteita ja jääpaloja lukuunottamatta korkeareunaiseen kulhoon, jos käytät sauvasekoitinta, tai suoraan tehosekoittimeen jos sinulla sellainen on. Lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Plumpsauta kulhoon reilusti jääpaloja ja siirrä gazpacho jääkaappiin viilentymään pariksi tunniksi. Voit lisätä jääpalat vasta tarjoiluvaiheessakin, ideana joka tapauksessa on se, että ne ohentavat keiton suuhun sopivaksi. Jääpaloilla voit siis säädellä gazpachon paksuutta.

Kaada tai lusikoi ihanan viileä gazpacho laseihin, kuppeihin tai kulhoihin ja koristele halutessasi yrteillä ja makusuolalla. Gazpacho on myös erinomainen eväs piknikille tai vaikka rantapäivää viilentämään. Silloin se kannattaa lorauttaa termospulloon tai -mukiin.

kylmä gazpacho

Nautitaan hellepäivistä ja auringosta kohtuudella. Muistetaan juoda vettä ja peittää iho ohuella vaatekerroksella pahimman paahteen ajaksi. Pelkkä aurinkorasva ei nimittäin keskipäivällä riitä, vaikka kertoimia olisi 50. Iho on ihmisen suurin elin, hoidetaan sitä sen mukaisesti!

Kestosuosikki: helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Kysyin männäviikolla, mitä haluaisitte blogista lukea. Ylivoimaisesti eniten kaipailitte tavallisia, satokauden mukaisia reseptejä ja kasvisruokaa. Vaikka olemmekin molemmat sekasyöjä, suositaan tässä taloudessa yhä enemmän kasviksia. Siksi vegeohjeita piisaa jatkossakin, sen lupaan, ensimmäisenä kestosuosikkiresepteistä jaettakoon tämä helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto.

Yritän muuten myös muistaa erikseen vinkata, miten ruuasta saa vegaanisen tai gluteenittoman, sillä tiedän, että näitä ruokavalioita noudattavia on siellä ruudun toisella puolella enemmän kuin muutama.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Matkakertomusten ja ruokatarinoiden ystävät, olkaa huoleti, teitäkin on tarkoitus muistaa. Ruokamaailman ilmiöt pääsevät niin ikään käsittelyyni, kuten myös kiinnostavat (keitto)kirjat. Aion avata sanaisen arkkuni ja kertoa rehellisen mielipiteeni rennoista ravintoloista, kivoista kahviloista ja kutkuttavista kuppiloista, kuten tähänkin asti olen tehnyt. Persoonaanikaan en piilottele ja saatanpa sepitellä silloin tällöin juttuja myös jokapäiväisestä elämästäni, kun sitä kerran kovasti toivotte.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Tämän postauksen sankari on kuitenkin punajuuri. Helppo ja halpa, mutta mielettömän monipuolinen raaka-aine. Punajuuri loistaa niin suolaisten kuin makeidenkin ruokien supertähtenä ja taipuu piirakkaan, pastaan, soppaan, salaattiin ja säilykkeeksi. Se rakastaa fetaa, auraa ja vuohenjuustoa. Punajuuren voi paahtaa, keittää, paistaa, raastaa, pikkelöidä, soseuttaa, kuivata tai syödä sellaisenaan. Se sopii jopa sherryyn, suklaakakkuun ja kinuskikastikkeeseen.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto on kulkenut reseptikansioni välissä ainakin kymmenen vuotta. Ohje on repäisty joskus Hesarista, ajan saatossa se on rypistynyt ja punajuurimehun täplittämä. On siis aika kirjata resepti blogiin ja päästää paperinpala vaivoistaan. Jos hyvin käy, se kiertää keräysastian kautta jonkin uuden ja trendikkään ruokapalstan tai keittokirjan painopaperiksi. Reseptistä riittää neljälle pääruuaksi ja jopa kahdeksalle alkukeitoksi.

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

500 g punajuuria
1 iso punasipuli
loraus oliivi- tai rypsiöljyä
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 dl luomukermaa
200 g pehmeää vuohenjuustoa
mustapippuria ja suolaa
pinnalle basilikaa tai rucolaa

Vegaanisen annoksesta saat, kun korvaat kerman kaurakermalla ja vuohenjuuston vegaanisella tuorejuustolla.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Suojaa itsesi essulla ja keittiöhanskoilla ja aloita. Kuori punajuuret, pilko ne pienemmiksi palasiksi ja jätä odottamaan. Pese leikkuulauta ja punajuuriroiskeet pinnoilta saman tien, ettei punajuurimehu ehdi imeytyä ikuisiksi tahroiksi. Silppua punasipuli ja kuullota sitä hetki öljyssä. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, kiehauta. Lisää sitten punajuuret ja anna porista kannen alla, kunnes juurikaspalat ovat kypsiä.

Soseuta sauvasekoittimella sileäksi, lisää vuohenjuusto ja anna sen sulaa. Kaada joukkoon kerma. Jos soppa tuntuu liian paksulta, lisää vettä tai kermaa. Kuumenna keitto uudelleen, tarkista suola, mausta mustapippurilla, kauho lautasille ja koristele suikaloiduilla yrteillä.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Punajuurien ja muiden kotimaisten juureksien sesonki kestää elokuusta lokakuuhun, mutta oikein varastoituna ne säilyvät jopa huhtikuulle saakka. Juurikkaita saa siis kaupoista koko pitkän talven ajan. Niitä kannattaa popsia pimeimpään aikaan, sillä mehevä punajuuri on oikea terveyspommi. Se nimittäin sisältää runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, rautaa ja sinkkiä sekä A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Erityisen paljon pienessä punaisessa ihmeessä on folaattia, jota elimistö tarvitsee punasolujen tuotantoon, solujen jakautumiseen ja aineenvaihduntaan. Kaiken kukkuraksi punajuuressa on energiaa vain 30 kilokaloria sadassa grammassa. Ja tämä kaikki alle kahden euron kilohintaan – hinta-laatusuhde ei voisi paremmin kohdallaan olla!

ps. Tarkempia ravintokoostumustiedot voit tarkistaa vaikkapa Finelistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden kansallisesta koostumustietopankista.