Olen monena jouluna miettinyt, miksi jotkut joululaulut koskettavat ja toiset eivät. Miksi tietyt kappaleet läikähtelevät lämpimänä rinnassa, toisten biisien valuessa kuin vesi hanhen selästä, vaikka sanat ja sävel olisivat kuinka tutut, melankoliset ja sielua riipivät?
Luulen ratkaisseeni mysteerin. Kun ryhdyin etsimään YouTubesta ja Spotifysta suosikkijoululaulujani tätä blogipostausta varten, yllätyin itsekin. Kaikki ne löytyvät kahdelta 1970-luvulla julkaistulta vinyylilevyltä: Soiva joulumaa ja Soiva joulukalenteri. Ratkaisun ydin taitaa olla tässä.
Levyt ovat tulleet myyntiin vuonna 1978. Olen syntynyt 1976, joten taitaapa olla niin, että nämä ovat niitä joululauluja, jotka rahisivat levysoittimessa ja raikasivat radiossa koko lapsuuteni ajan. Kaiken lisäksi Soiva joulukalenteri oli omassa levyhyllyssämme. Levynkannessa oli 24 luukkua, joita muistan lapsena availleeni.
Virve Rostin Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan, Ragni Malmstenin Metsän joulu ja Brita Koivusen Siitä tuntee joulun vievät siis minut takaisin lapsuuteen. Kun joulupukki vielä oli olemassa ja jokainen joulu oli valkoinen. Kun neljä alle kouluikäistä lasta pyörivät jaloissa ja jouluaatot vietettiin Sallan mummolassa.
Samaan kategoriaan kuuluvat Taiskan Kukkurinmäen joulupolkka, Irwinin Jos joulupukki pikkuveljen tuo ja Dannyn ja Armin Joulu ainainen. Miten suuren muistijäljen lapsuuden jouluhitit jättävätkään mieleen ja kehoon! Kun kuulen Erkki Liikasen Joulu metsämaille saapui-kappaleen ensimmäiset tahdit radiosta jotain lämmintä sisälläni liikahtaa, kylmät väreet kulkevat selkäpiitä pitkin ja pala nousee kurkkuun. Viimeistään silloin joulu tuntuu joululta.
Kaikki kappaleet ovat suomalaista laatutyötä, mm. Junnu Vainion sanoja ja Veikko Samulin säveliä, jotka pyörivät edelleen radioiden soittolistoilta lähes 40 vuoden jälkeen. Yllätyksekseni löysin molemmat levyt myös Spotifysta. Enää ei siis tarvitse odottaa milloin toimittaja ymmärtää soittaa minun joululauluklassikkoni, voin soittaa Eila Pienimäkeä ja Sing Song Sistersiä juuri silloin kun haluan!
On meidän perheellä toki tuoreempiakin suosikkeja. Yksi niistä on New Kids on the Blockin joululevy etäisenä kaikuna ysäriltä, kun isosiskojen huone oli tapetoitu Joen ja Jordanin kuvilla. Sanat osaamme edelleen ulkoa, mitenköhän senkin muistikapasiteetin saisi varattua jollekin tärkeämmälle toiminnalle?
Yksi rakkaimmista nykyjoululauluista, sellainen johon kyllästyn tuskin koskaan, on Rajattoman Ketun joululaulu. Hoilaamme siskojen kanssa kuorossa tenorisooloa, jossa kettu kysyy paimenelta Miiiiiistä meille tähti syntyi? Kun kappale soi kolmannen kerran putkeen, siipat pyörittelevät silmiään ja katoavat takavasemmalle puuhommiin.
Voi tätä nostalgisten muistojen määrää!
