Nopea ja helppo äitienpäiväherkku – pippuriananasta ja jäätelöä

Aikuisena voi aloittaa aamunsa aivan hyvin jäätelöllä. Kun siihen kylkeen vielä karamellisoi vähän ananasta ja antaa jäätelön pehmetä lämpimän kastikkeen alla, kalpenee rinnalla parempikin aamupala. Unohda siis croissantit, avokadoleivät, smoothiet ja tuorepuristetut mehut ja keskity olennaiseen. Pippuriananasta ja pari kauhallista lempijäätelöä ja jokainen aamu on pelastettu.

Pippuriananas sopii myös äitienpäivän aamiaiselle. Jospa tänä vuonna kakkupohjien ja täytteiden kanssa säätämisen sijaan kokeilisitkin vartissa valmistuvaa pippuriananasta ja sankarittaren suosikkijätskiä? Helppoa kuin heinänteko! (Mistäköhän muuten tuokin sanonta on lähtöisin, eikö heinän nostaminen seipäille ollut nimenomaan taitolaji?)

pippuriananasta

Suomalaisten markettien hedelmätiskeillä myytävät ananakset ovat usein vähän mauttoman puoleisia, etenkin jos erehtyy ostamaan vielä viheriöivän yksilön. Ananas on kuitenkin nyt sesongissa, ja kun sitä lämmittää pannulla yhdessä sokerin kanssa, alkaa puisevinkin hedelmä maistua herkulta. Vaniljasokeri lisää annokseen mukavasti eksotiikkaa ja pippuri potkua, jota kylmä jäätelö ihanasti pehmentää.

pippuriananasta

Resepti on alunperin repäisty talteen Hesarin kuukausiliitteestä. Pippuriananas pääsi kerrasta kestosuosikkilistalle ja sitä on sittemmin kokattu kymmeniä kertoja. Jo ensimmäinen lusikallinen upottaa suoraan makumuistoihin. Ensimmäisen mieleen pulpahtaa ruokatätien (tosin silloin taisimme vielä olla nuoria neitosia) kokoontuminen vanhempieni luona vuosia sitten, kun he asustelivat Inkoossa, läntisellä Uudellamaalla. Seuraavaksi aikahyppy heittää minut Leppävaaran kupeeseen, kuorokaverieni keittiöön, jonne olin tarjoutunut tekemään illallista syöpähoitojen vuoksi heikossa hapessa olevalle ystävälle.

pippuriananasta

Ajan saatossa hellan ääressä tahmaantunut paperi on hävinnyt teille tietämättömille, mutta onneksi Google hoitaa hommansa hyvin ja ohjaa minut muutamassa sekunnissa kadonneen lampaan luo, Tasty Travelissimo-blogiin. Vaniljatankoa en maustelaatikostani tällä kertaa löytänyt, joten korvasin sen vaniljasokerilla. Jäätelöksi valikoitui pakastimeen unohtunut lemon curd -jätski, joka oli aika vinkeä valinta ananaksen seuraneidiksi.

Reseptistä riittää helposti neljälle, paitsi jos joukossa on sokerihiiriä, jotka ahmivat ananakset suoraan pannulta alta aikayksikön. Uskallatko kokeilla kuinka käy?

pippuriananas

Pippuriananasta ja jäätelöä

1/2 ananas
1/2 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
mustapippuria
20 g voita
Jäätelöä

Kuori ja pilko puolet ananaksesta noin sentti kertaa sentti kuutioiksi. Voit pilkkoa samalla myös toisen puolen, lusikoida kuutiot rasiaan ja syödä ne myöhemmin sellaisenaan tai vaikka maustamattoman jugurtin kaverina.

pippuriananas

Heilauta pannulle sokerit ja ananaskuutiot. Anna paahtua ja kääntele kunnes sokeri sulaa ja ananas karamellisoituu. Rouhaise sekaan kunnon tujaus mustapippuria suoraan myllystä. Kun alkaa näyttää ja maistua valmiilta, lisää vielä reilu ruokalusikallinen voita. Anna voin sulaa ja sekoita pannulle syntyneen liemen joukkoon. Tarkista vielä maku, voi nimittäin olla, että haluat vielä lisätä mustapippuria. Anna jäähtyä hetki ja tarjoile sitten kylmän jäätelön kera. Nuole kursailematta myös lautanen, sillä tätä herkkua et halua heittää hukkaan pisaraakaan!

pippuriananas

Jos pippuriananas ei sytytyä ja pakastimessa on vielä viime vuoden puolukoita, kaapin perällä pussi kookoshiutaleita ja jääkaapissa purkki kermaa, tsekkaa tämä makeankirpeä kookos-puolukkapiiraan resepti!

Kaksi vuotta sitten äitienpäivinä liikuttiin vähän syvemmillä vesillä. Jos sinulla on hetki aikaa, lue myös tämä: Vapaaehtoisesti lapseton vai itsekäs nautiskelija?

Appelsiinisalaatti, jugurttimoussea ja Campari-siirappia – jälkiruoka aikuisten pääsiäispöytään

Lokakuisten kirjamessujen jälkeen keittokirjahyllyymme ilmestyi uusi opus. Mies oli napannut tarjouksesta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen tiiliskiven – Peppi Aralehdon ja Ari Ruohon reseptejä pullollaan olevan kokoomateoksen. Olin innoissani, sillä olin haaveillut kirjasta jo jonkin aikaa. Ei enää kuukausiliitteestä repäistyjä ruokaohjeita, vaan kunnon kahvipöytäkirja, josta reseptit kätevästi löytyvät.

appelsiinisalaatti

Sittemmin on käynyt ilmi, että päältä kaunis kirja on silkkoa sisältä. Reseptit ovat taatusti olleet alun perin toimivia, mutta jossain kirjan tuotantovaiheessa on tapahtunut jotain kummallista. Kirjallisista ohjeista puuttuu raaka-aineita, lauseet katkeavat kesken, kirjoitusvirheitä vilisee, välilyöntejä uupuu, mitat eivät täsmää ja hakemisto on vajavainen. Olemme kokanneet kirjasta useasti, sillä kuvat ovat erityisen houkuttelevia. Jokaisen reseptin kohdalla olemme kuitenkin joutuneet säätämään maalaisjärjellä raaka-aineiden ja mausteiden, kuten suolan määrää pienemmäksi (kolme teelusikkaa neljän hengen muusiin, jonka perunoiden keitinveteen suolaa on lisätty jo saman verran, on taatusti liikaa).

jugurttimousse

Tämän pääsiäisen jälkiruuaksi valikoitunut appelsiinisalaatti vaati sekin yhden testikerran, sillä reseptin ohjeella moussesta ei tullut moussea, vaikka yritys oli kova. Lisäksi ohjetta seuraamalla valmista vaahtoa tulee järjetön määrä. Pari päivää jaksoimme sekoittaa sitä aamurahkan joukkoon, mutta loput oli pakko heittää menemään. Turhauttavaa, mutta nyt ainakin tiedämme, että kirjan resepteihin tulee suhtautua varauksella. Että tiedoksi vain Hesarille, täällä olisi yksi supertarkka kustannustoimittaja, joka tosi mielellään auttaa keittokirjojen toimittamisessa!

appelsiinisalaatti

Olen auttamattoman myöhässä pääsiäisen jälkkärivinkkini kanssa, mutta tässä se nyt kuitenkin tulee: appelsiinisalaatti höystettynä jugurtilla ja Camparilla. Resepti on yksinkertainen ja syntyy muutamasta raaka-aineesta, mutta vaatii jugurtin valutuksen vuoksi vähän enemmän aikaa. Jos Camparia ei satu kotoa löytymään, eikä Alko ole auki, voi siirapin keitellä (veri)appelsiini- tai greippimehusta. Samoin voit toimia, jos pöydässä istuu myös nuorempia illallisseuralaisia. Aikuisten kesken Camparista voi taiteilla jälkiruoan kaveriksi vaikka negronit. Reseptistä riittää 4–6 herkuttelijalle. Voit käyttää mitä tahansa sitruksia, mutta veriappelsiinista tai -greipistä saat lautaselle hehkuvaa lisäväriä.

appelsiinisalaatti

Appelsiinisalaatti, jogurttimoussea ja Campari-siirappia

2 appelsiinia
TAI
1 appelsiini
1 veriappelsiini tai verigreippi

Mousse:
2,5 dl turkkilaista jugurttia
1 dl kuohukermaa
1/2 dl tomusokeria
1/4 appelsiinin kuori raastettuna

Campari-siirappi:
3 rkl sokeria
1 rkl Camparia
Sitrusten kuoriin jääneen hedelmälihan mehu

Valuta jugurtti esimerkiksi suodatinpussissa kahvinsuodattimessa. Parhaan tuloksen saat, kun maltat valuttaa vähintään 6 tuntia tai yön yli. Raasta pestyn appelsiinin kuori varoen, ettei mukaan tule kitkerää valkoista osaa. Vatkaa sitten kerma kestäväksi vaahdoksi ja sekoita se valutetun jugurtin, kuoriraasteen ja tomusokerin kanssa. Anna jähmettyä jääkaapissa tunnin verran.

appelsiinisalaatti

Kuori sillä aikaa sitrushedelmät terävällä veitsellä, poista sillä myös kaikki kuoren valkoinen osa. Irrota sitten sitruksen lohkot leikkaamalla ne veitsellä varovasti irti kalvojen välistä. Laita irrotetut lohkot pieneen kulhoon odottamaan ja keitä siirappi. Purista kuorienn hedelmälihasta mehu kattilaan, lisää sokeri ja Campari. Kiehauta ja anna jäähtyä hetki. Kaada siirappi sitten lohkojen päälle kulhoon ja anna maustua, kunnes mousse on jähmettynyt.

Muotoile pikkulusikoilla muutama kvenelli lautaselle tai jälkiruokakulhoon. Voit myös jättää hifistelyn sikseen ja lusikoida moussea kippoihin reilusti sellaisenaan. Asettele päälle siirapissa maustuneet sitruslohkot. Jos haluat, voit kaataa kulhon pohjalle jääneen siirapin annoksen päälle. Nauti appelsiinisalaatti negronin kanssa tai ilman.

Iloista ja valoisaa pääsiäistä!

Ps. Lisää pääsiäisen jälkiruokaideoita löydät täältä: Pääsiäisen jälkiruokia – kolmen kärjessä keikauskakku!

Jälkiruokamatka Intiaan – ruusujugurtti ja paahdetut mantelit

Terveisiä Utrechtistä! Takana on kaksi päivää ja 65 kilometriä fillarin selässä. Kaupunki on kauniimpi kuin odotin ja sääkin siedettävä, vaikka välillä ripotteleekin vettä. Kokemuksista Hollannissa kuulette huomenna lisää, mutta sitä ennen laitetaan bollywood-musiikkia soittimeen ja annostellaan ruusujugurttia kulhoihin. Kiinnittäkää nojatuolienne turvavyöt, edessä on makumatka Intiaan!

Ennen matkalle lähtöä on tehtävä suunnitelma. Alussa on raaka-aine, jota tekee mieli. Hirvenjauhelihakimpale pakkasessa, kalakauppiaan suosittelema haukifilee tai pussillinen jääkaapin vihanneslokeroon unohtuneita punajuuria. Sitten heitellään ideoita. Ehkä hirvenlihalasagne tai pitkään haudutettu italialainen ragukastike? Raikas sitruunarisotto ja paistettu hauki vai kenties perinteiset haukipullat? Punainen borssikeitto tai josko sittenkin pehmeä punajuuripesto? Tai hetkinen, oliko tämä se viikonloppu, jolloin kotiin kannetaan lähimaastosta metsästetty jänöjussi?

ruusujugurtti

Kun pääruuasta päästään yhteisymmärrykseen siirrytään alkuruokaan. Halutaanko seurata jotakin teemaa? Keksitäänkö aineksia, jotka kulkevat läpi kolmen ruokalajin, alkuruuasta pääruuan kautta jälkkärilautaselle? Jos pääruokana on lihaa, kuuluuko alkupalojen olla kalaa? Onko keitto liian tuhti alkuun, pitäisikö kuitenkin olla jotain raikkaampaa ja hapokasta, joka herättää ruokahalun? Entä keittiön tervehdykset, ehditäänkö väkertämään sellaiset?

Entä sitten jälkiruoka? Jos pääruoka on tuhtia, on jälkkärin oltava kevyttä ja toisinpäin. Posset, pannacotta ja semifreddo ovat helppoja, sillä ne voi väsätä etukäteen. Suklaakakku rakastaa jäätelöä ja syömävieraat klassikkoyhdistelmää. Voisiko jälkiruuan korvata drinkillä vai tyydymmekö kuppiin kahvia?

Ruusujugurtti

Pääruoka määrittelee makumatkan teeman tai teemattomuuden. Huhtikuulle on kutsuttu ruokavieraita kahteen kattaukseen. On siitä harvinainen tilanne, että tiedämme jo nyt mitä on tarjolla ja mihin makumatka suuntautuu. Hirvenliha päätyy burgereihin ja niiden molemmille puolille kehitellään katuruokahenkiset annokset. Katuruoka on universaali ilmiö, joten lisukkeet ratkaisevat – niitä pitää vielä miettiä. Toisella kerralla kokoonnumme sushiainesten ääreen, kohteena on siis Japani.

Viime viikonloppuna pääsimme intialaiseen pöytään. Eteemme kannettiin samosapiiraita ja kuohuviiniä, hartaudella haudutettua intialaisilla mausteilla ryyditettyä pitkäkorvaa ja ruusuvedellä maustettua jugurttia. Istumme käpyläläisen puutalon keittiössä, mutta jokainen haarukallinen vie meidät intiaan. Lautasella on simppeliä ja autenttista intialaista, sellaista, mitä voisin kuvitella syöväni paikallisten kodissa. Herkullinen makumatka ilman pelkoa vatsataudista ja muista matkalaisia piinaavista vastoinkäymisistä – kätevää!

paahdetut mantelit

Vaikka et jaksaisi toteuttaa makumatkaa pitkän kaavan mukaan, voit kokeilla pikamatkaa jälkiruoan muodossa. Jugurtin valuttamisen jälkeen tämän jälkkärin valmistaa viidessä minuutissa. Halpa ja erittäin nopea reissu Intiaan! Reseptistä on kiittäminen illan isäntää, Tarea. Aineksista riittää reilusti neljälle tai pienemmät annokset kuudelle.

Ruusujugurtti ja paahdetut mantelit

700 g turkkilaista jugurttia
2–3 rkl tomusokeria
n. 1,5 rkl ruusuvettä
Mantelilastuja

Valuta jugurttia pari tuntia. Säästä hera ja käytä se vaikka osana sämpylätaikinan nestettä tai lisää smoothien sekaan. Makeuta tomusokerilla ja mausta ruusuvedellä. Ruusuveden maku on voimakas, joten lisää sitä teelusikallinen kerrallaan ja maistele. Paahda mantelilastuja kuivalla pannulla, kunnes ne saavat väriä. Annostele jugurtti jälkiruokakulhoihin, ripottele päälle mantelilastut ja koristele tomusokerilla. Helppoa ja taivaallisen hyvää.