Raparperi-savusiikasalaatti – Tie miehen sydämeen käy piknik-eväiden kautta

Helle vyöryy Helsinkiin. Näin toitottavat iltapäivälehdet. Tulossa on siis erinomainen pikniköintiviikonloppu! Aurinko, meri, viltti, muutama tyyny, raparperi-savusiikasalaatti ja ehkä pullo kuplivaa. Täydellinen resepti täydellisille treffeille. Kun vielä kaivat repustasi kristalliset viinilasit, posliinilautaset ja kunnon aterimet, teet takuulla vaikutuksen ja deittikumppani on taatusti myyty.

raparperi-savusiikasalaatti

Viime kesänä kahdenkeskinen aika oli kiven alla, mutta kun kameravapaa lomapäivä viimein koitti, pakkasimme kasseihin kaiken yllä olevan, hyppäsimme Merisatamassa veneeseen ja puksutimme tyrskyjen läpi Pihlajasaareen. Tuuli oli kylmä, mutta suojaiset kalliot auringon lämmittämiä. Nostelin korista ruudulliselle liinalle astioita, aamulla valmisteltuja ruokia ja toriostoksia ja mietin, että tässä on nyt jotain todella tuttua. Sitten muistin, että olin edellisenä kesänä ollut lähes päivälleen samaan aikaan samassa paikassa täysin samojen safkojen kanssa, vain mies oli toinen. Hupsis. Huvitti, ja vähän nolottikin. Mutta toisaalta, miksipä toimivaa konseptia muuttamaan. Raparperi-savusiikasalaatti on siis testattu useaan otteeseen, hyvin tuloksin. 😉

Joka kerta, kun olen aikeissa raparperi-savusiikasalaattia tehdä, huomaan reseptin olevan hukassa. Eipä ole enää, sillä kirjaan sen tähän alle yhtä paljon itseäni kuin teitä varten.

Raparperi-savusiikasalaatti (Glorian Ruoka ja Viini 04/2009)

Pieni savusiika (n. 600–700 g)
2 kypsää avokadoa
1 rkl sitruunamehua
omaan suuhun sopivia salaatinlehtiä, esim. romainea
kaksi vartta raparperia
1 pieni punasipuli
1 dl omenasiideriä
¾ dl ruokokidesokeria
1 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä
¼ tl jauhettua neilikkaa
suolaa
pippuria

Jos aiot syödä tätä piknikillä, pakkaa jokainen raaka-aine erikseen ja kokoa raparperi-savusiikasalaatti vasta paikan päällä suoraan lautasille. Kastikkeenkin keittely onnistuu trangialla, jos leirinuotiolla kokkaus ei ole vierasta. Minä keitän sen kuitenkin etukäteen. Pilko raparperi ja sipuli. Kiehauta ne yhdessä siiderin, sokerin, inkiväärin ja neilikan kanssa ja anna porista, kunnes raparperi ja sipuli ovat vähän pehmenneet. Siivilöi sattumat ja lisää liemeen suolaa ja pippuria. Keittele vielä hetki, että liemi tiivistyy siirappimaiseksi.

Ruodi savusiika suupaloiksi, revi salaatinlehdet ja pilko avokado. Jos et tarjoile salaattia heti, purista avokadon päälle sitruunamehua, ettei se tummu. Lado lautaselle alimmaiseksi salaatti, siihen päälle avokado ja savusiika sekä raparperi- ja sipulisattumat. Valuta päälle siirappia. Syö sellaisenaan tai rapsakan maalaisleivän kanssa.

ps. Videosta ja kuvasta krediitit Jussille. Liikkuvan kuvan lopussa myös viinisuositus!

Mittumaarin mansikkainen halloumisalaatti

Tällä hetkellä putsaan ja puunaan kotikoloa vimmattuna. Aion viettää keskikesäistä valon juhlaa keskellä kivikaupunkia hyvässä seurassa omassa kotona. Jännittää niin vietävästi, sillä olemme tavanneet toisemme vasta kolme kertaa. Neljänsien treffien ohjelmassa on torikahvit Hakaniemessä, rupatteluhetki kalakauppiaan kanssa, juhannussauna (iik!), erinomaista yhdessä kokattua ruokaa, muutama lasi viiniä ja kokkotuleen tuijottelua, jos maltamme ihmisten ilmoille lähteä.

Juuri nyt imuri odottaa malttamattomana keskellä olohuoneen lattiaa, mutta odottakoon. Jos uusi tuttavuus pelästyy sohvan alla asustavia pölykoiria, ei meitä todennäköisesti ole luotu toisillemme. Unohdan imurin, kaadan itselleni pikkuisen kaadon viiniä ja istun hetkeksi läppärin ääreen. Tässä tulee suosikkikesäsalaattini, nappaa resepti talteen ja hurmaa itsesi tai ystäväsi kesän pisimpänä yönä.

mansikkainen halloumisalaatti

Mittumaarin mansikkainen halloumisalaatti (ainakin neljälle grillimätön kylkeen)

1 paketti halloumia
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 rasia mansikoita
1–2 avokadoa
mitä tahansa vihreää salaattia
loraus balsamicosiirappia

Viipaloi halloumi ja paista viipaleet grillissä tai kuivalla pannulla. Huuhdo salaatti, jos pelkäät etanoita, hämähäkkejä tai muuta proteiinilisää, ja revi se kulhoon. Minä en huuhdo, paitsi jos salaatti on kovin multaisaa. Lismaiset osat kannattaa jättää käyttämättä, revi kulhoon siis vain rapeat salaatinlehdet. 😉 Puolita kirsikkatomaatit ja mansikat, pilko avokado(t) ja lisää paistettu ja suupaloiksi pienitty halloumi. Sekoita koko hoito ja valele päälle balsamicosiirappia ja oliiviöljyä, jos siitä tykkäät. Basilikaa tai vaikka tuoretta minttua voi heitellä päällimmäiseksi, jos yrttipuskia sattuu tontilla, parvekkeella tai ikkunalaudalla kasvamaan.

Jos satut olemaan sekasyöjä, suosittelen grillaamaan salaatin kylkeen vielä kunnon entrecôte-pihvin. Kasvissyöjä herkuttelee vaikkapa marinoidulla munakoisolla tai grillatulla tofulla. Salaatin ja entrecoten rouhea kombo herätti ihastusta ja maistui mainiolta myös tasan vuosi sitten, prejuhannusta juhliessa, kun tämä tuore vaimo keräsi pisteitä lautasen kokoisilla lihakimpaleilla hämärtyvässä Haarajoen illassa. Varsinaista juhannusta vietettiinkin sitten Eiffelin kupeessa ranskalaisessa ruokataivaassa.

Kun mansikkainen halloumisalaatti kylkiäisineen on viimeistä salaatinlehteä ja balsamicon tippaa myöten syöty, kääriydy vilttiin tai untuvamakuupussiin, valele itsesi hyttyskarkoitteella, kaada itsellesi vielä yksi lasi kuohuvaa ja ihaile hiipuvaa kokkoa tai nousevaa aurinkoa. Nauti valoisasta taivaanrannasta, parhaasta seurasta ja lintujen kosikonserttia. Suomen kesä, se on täällä nyt!

Kokko kipinöi

Aikuiset ystäväni eli kuhaa ja sitruunaperunoita, avokadojäätelöä ja suklaamuffineja

Minä en ole mistään kotoisin. Olen käynyt neljää eri ala-astetta ja asunut kahdeksalla eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Ei siis ihme, että välillä on vähän juureton olo, vaikka samaistunkin vahvasti vanhempien kotiseutujen ihmisiin, savolaiseen mielenlaatuun ja lapinmiesten hiljaiseen jurouteen. Siksi olen aina ollut vähän kateellinen kavereille, jotka ovat kasvaneet yhdessä ja samassa naapurustossa, jossa leikkiseura on yhden ovikellonsoiton päässä. Minulta nämä lapsuudenystävät uupuvat, mutta onneksi tätä tyhjiötä paikkaavat kolme sitäkin rakkaampaa pikkusiskoa.

Aikuisena ystävystyminen on monimutkaista. Enää ei riitä, että ollaan samanikäisiä, samalla luokalla, törmätään yhteisellä kerrostalopihalla tai että äidit ovat keskenään kavereita. Yhdistävät tekijät ovat ihan eri tasolla: sama elämäntilanne, yhteiset kokemukset, mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, samankaltaiset arvot. Sitten tarvitaan vielä sitä mannapuuroa ja mansikkaa. Minun maailmassani kestävän ystävyyden siemen kylvetään kohtaamisen ensiminuuteilla. Jotenkin tiedän saman tien, että tämä tyyppi tässä, se on mun ihminen. Ystävyyden alkumetrit ovat siis lähes täysin verrattavissa parisuhteen haparoiviin ensiaskeliin.

Olen onnekas, sillä olen törmännyt käsittämättömän mahtaviin tyyppeihin myös aikuisiällä. Opiskelijariennoissa, työpaikan kahvipöydässä ja osakuntakuoron riveissä, mutta myös sinkkuelämän pyörteissä, juhannustansseissa, kauhojen ja kattiloiden äärellä ja jopa tv-kameroiden edessä. Elämän koettelemusten lisäksi aikuisia ystäviä yhdistävät oikeanlainen kemia, huumori ja loputon luottamus siihen, että heikkoinakin hetkinä ystävyyden turvaverkko kantaa.

Aikuiset ystävät tietävät, että voivat kutsua itsensä kylään. Tai kuten eilen, ruokapöytään asti. Tuovat tullessaan viinipullon, istuvat sohvalle ja viihdyttävät jutuillaan, kun emäntä heiluu kauhan varressa ja kokkaa kuhaa ja sitruunaperunoita. Eikä ketään haittaa, vaikka edellisestä imuroinnista on kolme viikkoa tai pyykkivuori vyöryy kylppärissä pitkin lattioita.

”Kokkaisitko mulle jotain hyvää?” eli kuhaa ja sitruunaperunoita

Sopiva määrä kuhafileitä tai muuta vaaleaa kalaa
nippu retiisejä
n. 100 g voita
kevätsipulia
(luomu)sitruuna
400 g pottuja
suolaa

Keitä perunat suolatussa vedessä. Ruskista voi (jätä vähän kalojen paistamiseen), raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Silppua kevätsipulien varret. Kuori kypsät perunat ja pilko ne vähän pienemmiksi. Lisää perunoiden sekaan puolet ruskistetusta voista, puolet sitruunankuoriraasteesta ja ruokalusikallinen mehua. Heitä päälle vielä puolet sipulinvarsisilpusta. Paista sitten suolalla maustetut kuhafileet voissa kuumalla pannulla. Puolita huuhdotut retiisit ja heitä nekin hetkeksi pannulle. Yhdistä jäljelle jääneet ruskistettu voi, sitruunankuoriraaste, mehu ja kevätsipulinvarret kastikkeeksi ja lämmitä se pienessä kattiassa.

kuhaa ja sitruunaperunoita

Jälkkäriksi tehtiin avokadojäätelöä ja suklaamuffineja, kuten ruokapiiripostauksessa lupasin. Nykyään osaan tehdä jäätelön alusta alkaen itse, mutta tässä reseptissä kuitenkin kurvataan hieman suorempaa oikotietä.

Avokadojäätelö

1 litra vaniljajäätelöä
2 kypsää avokadoa
2 tl vaniljasokeria
2 rkl tomusokeria
sitruunamehua

Paloittele jätski isoon kulhoon pehmenemään. Kuori avokadot ja purista päälle sitruunamehua. Surauta avokadot sokerien kanssa soseeksi ja lisää se jätskin kanssa samaan kulhoon. Sekoita sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi ja laita pakkaseen pariksi tunniksi. Tee sillä aikaa muffinit.

Suklaamuffinit (12 kpl)

200 g tummaa suklaata
150 g voita
2 dl (tummaa) sokeria
4 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Sulata voi kattilassa, heitä sekaan paloiteltu suklaa ja anna sen sulaa. Jäähdyttele. Vatkaa sokeri ja munat pehmeäksi vaahdoksi. Kuivat aineet kannattaa lisätä siivilän läpi, jotta taikinaan ei jää jauhopaakkuja, kuten minulle kävi. Kääntele mukaan sulanut suklaa. Kaada taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 12 minuuttia. Tein nämä kahdessa erässä ja oman uunin optimipaistoajaksi arvioin jälkikäteen 13 minuuttia. Silloin muffinssin reunat ovat rapsakan kypsät, mutta sisus ihanan valuvaa!

WP_20150606_21_47_48_Pro

ps. Ihan kaikkea ei jaksettu kaksistaan syödä, joten näitä herkkuja on nyt pakkanen pullollaan. Tervetuloa jälkkärille, aikuiset ystäväni!