Täytettä piknik-koriin

Sain synttärilahjaksi piknik-korin. Ja nyt en tarkoita mitä tahansa koria täynnä ruokaa – sekin olisi ollut jees – vaan sellaista isoa rottinkista, kankaalla vuorattua, kannettavaa, sisältääkaikentarpeellisen-koria, jossa on punaiset somisteet.

Mies oli juoninut idean yhdessä siskojeni kanssa. Taas ropisi saavillinen pisteitä hänen tililleen. Lahja, jonka eteen on nähty vaivaa, tuntuu aina arvokkaammalta, vaikka se ei rahassa mitattuna sitä olisikaan.

kori sisältöineen

Juhannusviikon sunnuntaina kori sai tulikasteensa. Korin mukana tulleita astioita ja aterimia emme tietenkään olleet muistaneet tiskata, joten niiden testaaminen jäi seuraavaan kertaan. Tilalle vaihdettiin posliinia ja lasia. Kannettaessa kori asettui mukavasti lanteille ja kulki ketterästi myös pyörän tarakalla. Ei mikään turha kapine.

Tämä kesä olkoon siis piknikkejä pullollaan. Vähintään kerta viikkoon, parhaana kaksi. Ja koska kelit ovat juuri nyt parhaimmillaan ja viimeisetkin raskaan työn raatajat laskeutumassa lomilleen, on aika tarjoilla täytettä piknik-koriin.

kattaus

Alkuruuaksi lohipastramia, avokado-wasabitahnaa, ruisleipää, melonia ja parmankinkkua. Pääruuaksi kurkku-retiisilohta ja perunasalaattia salsa verdellä. Ja tietysti makkaraa, jos grillaaminen on mahdollista. Jälkiruuaksi suklaakakkua, valkosuklaalla, raparperilla ja mansikoilla höystettynä. Kylkeen kuohuvaa, roseeta tai vaikka raparperimehua.

Viimeksi päästin itseni helpolla ja linkkailin juhannusherkkujen ohjeita pitkin poikin ruokablogosfääriä. Tällä kertaa naputan kaiken omin sormin, sillä yksikään oheista ei ole yksi yhteen inspiraatioreseptin kanssa. Joten täältä pesee, härifrån tvättas! Ohjeet ovat 4–6 nälkäiselle.

Lohipastramiin ihastuin viime jouluna, kun tein sitä ensimmäistä kertaan meidän perheen kalapöytään. Resepti on simppeli ja sitä voi muunnella vapaasti omien makumieltymysten mukaan vaihtamalla mausteita. Pastrami tarvitsee useamman tunnin maustuakseen, joten spontaaniin piknikiin se ei sovi. Avokadotahnan bongasin Liemessä-blogista, mutta koska alkuperäisessä postauksessa ei mainita määriä, kirjoitan oman versioni ohjeesta tänne.

Lohipastrami ruisleivällä

Pastrami:
Mahdollisimman tuore ja paksu lohifile
suolaa
2 tl fenkolinsiemeniä
1/2 tl kuminansiemeniä
2 tl sumakkia
1/2 tl chilihiutaleita
kuorettomia seesaminsiemeniä

Avokado-wasabitahna:
2 pientä avokadoa
1 limen mehu
1 valkosipulinkynsi
1,5 tl valmista wasabitahnaa
suolaa ja pippuria suoraan myllystä

Leikkaa ruodottoman lohifileen paksuimmasta kohdasta yhtä leveä pala, kuin mitä fileen paksuus on. Leikkaa pala 8–10 sentin pätkiksi ja kieritä palaset suolassa. Kääri ne sen jälkeen yksitellen elmukelmuun ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunti. Tee mausteseos valmiiksi ja rouhi se morttelissa hienommaksi. Avaa sen jälkeen paketit ja huuhtele suolat pois. Kuivaa palat ja pyörittele mausteissa. Paahda sen jälkeen kuivalla pannulla seesaminsiemeniä ja paista pastramipalat paahdettujen siemenien päällä. Paista palat tasaisesti, noin 30 sekuntia per puoli eli yhteensä 2 min. Kalan on tarkoitus kypsyä vain muutaman millin pinnasta. Kääri sen jälkeen palaset yksittäin puhtaaseen elmukelmuun. Kiristä molemmista päistä tiukaksi karkkipaperin tapaan, jotta saat aikaiseksi napakan pyöreän pötkylän. Siirrä palat jääkaappiin ja anna levätä pari tuntia. Sen jälkeen laita ne vielä tunniksi pakastimeen. Leikkaa kohmeiset pötkylät noin puolen sentin kiekoiksi ja pakkaa ne erilliseen rasiaan.

pastramit rasiassa

Soseuta avokadot, limemehu, valkosipuli ja wasabi tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää suolaa ja pippuria muutama rouhaisu. Ota tahna mukaan omassa rasiassaan. Leikkaa ruisleivistä vähän pastramikiekkoja isompia palasia, voit myös painaa pyöreitä leipäsiä muotilla tai vaikka pienen lasin reunalla. Myös ruisnapit tai -sipsit käyvät tähän tarkoitukseen mainiosti. Kasaa annokset vasta piknikillä, muista ottaa mukaan muutama lusikka ja haarukka tätä varten.

pastrami kivellä

Melonin ja ilmakuivatun kinkun yhdistelmä ei paljon selittelyjä kaipaa. Hunajameloni makeana toimii parhaiten, mutta myös cantaloupe menettelee. Pilko meloni lohkoiksi, poista kuori ja kääräise ympärille kinkkuviipale.

melonipalat

Perunasalaatti ja savulohi salaatteineen valikoituivat piknikille ystäväni Marian ruokapöydän kautta. Pettämättömän kesäinen yhdistelmä tarjoiltiin eteeni parin tunnin kitkemisurakan jälkeen. Alkuperäiset ohjeet ovat Kodin kuvalehden, mutta näitäkin olen muokannut omaan suuhuni sopivammiksi. Älä pelästy anjovista, kastike ei maistu millään muotoa kalalle!

Uudet perunat ja salsa verde

750 g uusia perunoita
4 kananmunaa
3 valkosipulinkynttä
1/2 dl persiljaa
1/2 dl basilikaa, meillä tavallista ja thai-basilikaa
1/2 dl voimakasta minttua
5 anjovisfileetä
2 rkl kapriksia
2 tl vahvaa sinappia
2 rkl sitruunamehua
mustapippuria myllystä
n. 1 dl hyvää oliiviöljyä

Keitä uudet potut ja kananmunat kypsiksi. Hienonna valkosipulit ja yrtit ja soseuta ne sauvasekoittimella tahnaksi yhdessä anjovisten, kapristen, sinapin ja sitruunamehun kanssa. Lisää oliiviöljyä tahnaan sekoittaen samalla, kunnes tahnasta tulee lusikoitavaa. Lisää pippuria, tarkista maku ja lisää suolaa, jos siltä tuntuu. Sekoita kastike perunoiden joukkoon ja koristele kananmunalohkoilla.

perunasalaatti

Savulohi ja kurkku-retiisisalaatti

1 filee lämminsavulohta, savusiika toimii varmasti myös
1 kurkku
1 retiisinippu
1,5 dl tuoreita herneitä
2 kesäsipulia varsineen
1/2 sitruunan mehu
2 tl ruskeaa sokeria
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
sopivasti tilliä

Ota esiin tarpeeksi suuri kannellinen astia. Höylää kippoon kurkusta suikaleita kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Pese ja viipaloi retiisit, perkaa herneet. Hienonna tilli ja sipulit varsineen. Purista kaiken päälle sitruunamehu ja lisää sokeri, suola ja mustapippuri. Sulje kansi ja hölskyttele kaikki sekaisin. Nauti savulohen yhdessä tai erikseen.

salaatti pöydässä

Suklaakakun piti alunperin olla tavallinen sokerikakkupohjainen rahkakääretorttu. Normaalia leveämpi uunipelti olisi kuitenkin vaatinut normaalia leveämmän leivinpaperin, jota ei lähikaupan valikoimista löytynyt eikä kauemmas ollut aikaa lähteä. Lisäsin alkuperäiseen ohjeeseen kaakaota ja paistoin taikinan pienemmässä vuoassa, leikkasin sen kahtia ja pinosin palat päällekkäin. Rahkatäytteeseen lisäsin valkosuklaata, joka jäähtyessään jähmettyi ja piti kakun hyvin koossa kilometrienkin kantomatkan ajan. Juhannuspiknikille oli tulossa myös yksi keliaakikko, joten vehnäjauhojen sijaan käytin kaurajauhoja.

Gluteeniton suklaakakku raparperi-valkosuklaatäytteellä

Pohja (jos haluat oikaista, osta kaupasta valmis kakkupohja!):
4 munaa
1 dl valkoista tai ruskeaa sokeria
1,5 dl kaurajauhoja
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte ja kuorrute:
140 g valkosuklaata
200 g rahkaa
200 g raparperia (5 pienempää vartta)
pieni pala tuoretta inkivääriä
1 rkl sokeria
1/2 dl vettä
tuoreita mansikoita

Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. Minä tykkään käyttää ruskeaa sokeria, mutta valkoinen on hienompaa ja vatkautuu paremmin, joten laitoin puoli desiä molempia. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vähitellen siivilän läpi. Sekoittele varovasti vaikka nuolijalla, niin muna-sokerivaahto ei laskeudu liikaa.

vatkattu

Kaada taikina n. 20 x 30 cm leivinpaperoituun vuokaan ja paista 200 asteessa n. 20 min. Testaa kypsyyttä upottamalla tulitikku tai cocktailtikku kakun paksuimpaan kohtaan. Jos tikkuun tarttuu taikinaa, kakku ei vielä ole kypsä. Leikkaa kakkupohja kahtia, anna sen jäähtyä ja tee sillä aikaa täyte.

leikkaamaton kakku

Pilko ja kiehuttele raparperia, inkivääriä ja sokeria, kunnes raparperi hajoaa. Poimi inkivääripalat pois ja jäähdytä. Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja sekoita sen joukkoon rahka. Levitä toisen kakkulevyn päälle ensin raparperihilloketta ja sitten osa valkosuklaa-rahkasta. Paina toinen kakkulevy päälle ja levitä sille loput valkosuklaa-rahkasta. Voit koristella kakun saman tien tai ottaa mansikat mukaan piknikille ja viimeistellä kakun siellä. Kakku paranee vanhetessaan, eli voit tehdä sen jo edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin.

kakkupalat

Myönnetään, että nämä eväät vaativat vähän viitseliäisyyttä. Voin kuitenkin taata, että vaivannäkö palkitaan ihailevin katsein ja tyytyväisin huokauksin. Saattaa myös olla, että naapuriviltillä iskee annoskateus.

ps. Muista pakata mukaan myös aurinkorasva!

Vappuviikonlopun väsyttämä

Olipahan viikonloppu! Kylppärin peilistä katsoi tänä aamuna tyyppi, jolla oli mustat silmänaluset ja mojovat silmäpussit. Oli pakko siirtää iltapäiväksi sovittu valokuvaussessio tuonnemmaksi. Nyt viimeistään on hyväksyttävä se fakta, että kuutta viikkoa vajaa nelikymppinen ei enää toivu iltakukkumisista entiseen malliin. Etenkään silloin kun kukkumisiltoja on peräjälkeen useampi. Toisaalta, jälkiviisaanakaan en olisi näitä rientoja väliin jättänyt.

Kuvitelkaa seuraava tilanne. Myöhäinen ilta ja tunnelmallinen vanhan ajan leffateatteri punaisine samettipenkkeineen. Projektorissa filmiversio yhdestä ehdottomista lempileffoistasi ja koko sali täynnä ihmisiä, jotka ajattelevat samoin. Valot sammuvat ja kela pyörähtää käyntiin. Heti elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa salillinen teeman mukaan pukeutuneita faneja puhkeaa lauluun. Welcome to Moulin Rouge!

image

Ajatus leffan mukana laulamisesta pimeässä elokuvateatterissa tuntui ensin hassulta, mutta tunnelma tempaisi meidät mukaansa ensi tahdeista alkaen. Perjantai-ilta Ewan McGregorin kanssa duettoa laulaen, ahhh. Sing-along-näytöksiä järjestetään KAVIn omassa teatterissa Orionissa silloin tällöin, jos musikaalit on sun juttu, suosittelen todella lämpimästi. Tulevassa ohjelmistossa on ainakin Rocky Horror Show ja Hair.

WP_20160430_18_00_24_Pro

Vappuaattona kello soi puoli yhdeksältä, sillä anoppiehdokas oli tulossa ensivisiitille Kalasatamaan. Kun kaksi huoletonta siivoajaa asuu samassa asunnossa, järjesteltävää riittää useaksi tunniksi. Leipoakin piti, onneksi suolapalaa sentään oli valmiina pakastimessa. Pienet makeat pyöräytin kaverin minileivonnaiskirjasta näppäämäni reseptikuvan perusteella. Näppärästi olin rajannut foton niin, ettei ohjeen nimeä näkynyt. Internetin ihmemaailmasta voi kuitenkin selvittää ihan mitä vaan, niin myös näiden herkkujen nimen. Taikinantekoon tarvittiin tälläkin kertaa kaksi insinööriä, kun ensimmäinen (lue: minä) ei ymmärtänyt vatkata sokerista ja voista riittävän valkoista vaahtoa ennen kananmunan lisäämistä. Sen sijaan elämäni ensimmäinen praliini onnistui täydellisesti. Tai no, ensi kerralla luen reseptin tarkemmin ja jäähdytän praliinin suoraan pellillä, ilman leivinpaperia. Sillä tavoin praliinin molemmat puolet saavat kauniin kiillon. Olisin tietysti voinut leipoa jotain yksinkertaisempaa, mutta halusin kokeilla jotain ihan uutta. Pikkuvioista huolimatta piiraat katosivat parempiin suihin.

Hunaja-ricottapiiraat (24 minikokoista tai 12 suurempaa)

Murotaikina:
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
60 g paahdettuja pähkinöitä
250 g pehmeää ricottaa
2 keltuaista
4 rkl (appelsiininkukka)hunajaa
iso hyppysellinen kanelia

Praliini:
115 g (reilu 1 dl) valkoista sokeria
1 rkl vettä
1 rkl (appelsiininkukka)hunajaa
60 g pähkinöitä

Tarjoiluun turkkilaista jogurttia

WP_20160430_13_57_39_Pro

Vatkaa murotaikinan voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Vatkaa siis kunnolla, älä jätä puolitiehen, ettet joudu aloittamaan alusta, kuten minulle kävi. Vatkaa vaahdon sekaan muna. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja kääntele ne sokeri-voi-munavaahtoon. Jos on aikaa, laita taikina hetkeksi jääkaappiin jähmettymään, sitä on sen jälkeen helpompi käsitellä. Sekoittele seuraavaksi täyte. Vatkaa kevyesti sekaisin ricotta, keltuaiset ja hunaja. Lisää kaneli ja rouhitut pähkinät. Voit käyttää mitä tahansa pähkinöitä (tai manteleita), vaikka alkuperäisessä ohjeessa suositeltiinkin saksanpähkinöitä. Minä lisäsin sekaan myös cashewpähkinöitä. Ota sitten valmiista ohueksi kaulitusta taikinasta muotilla sopivan kokoisia pyörylöitä tai painele taikinaa suoraan voidellun (mini)muffinssipellin koloihin. Älä jätä liian paksuksi. Lusikoi täytettä taikinan päälle ja heitä hela hoito uuniin 180 asteeseen. Ohjeessa käskettiin paistaa 20 minuuttia tai kun täytteen pinta on kullanruskea. Voin kertoa, että siitä ei 40 minuutissakaan tullut kullanruskeaa, väri lähenteli lähinnä haaleaa kaakaota. Epäuskoisena katselin kirjan kuvaa, kunnes muistin ruokavalokuvauskurssin opit. Kuvattavat annokset eivät välttämättä ole syötäviä, sillä niiden ulkonäköä parannellaan usein syömäkelvottomin aineksin. Heti tuli parempi mieli.

WP_20160430_12_42_14_Pro

Paista lopuksi praliini. Kaada pannulle sokeri ja vesi sekä hunaja. Kallistele pannua, kunnes sokeri kostuu kauttaaltaan. Lämmitä sitten seosta sekoittamatta, kunnes sokeri on kokonaan sulanut. Ripottele sitten pähkinärouhe tasaisesti pannulle ja anna porista keskilämmöllä 5 minuuttia. Älä sekoita, äläkä poistu pannun ääreltä, sillä sokeri saattaa alkaa ruskistua ennen aikojaan ja palaa pohjaan. Kun seos on kullanruskeaa (tällä kertaa se todella oli!) kaada praliini öljytylle pellille jäähtymään. Se jähmettyy todella nopeasti, joten kannattaa olla vikkelä, jos haluaa levittää sitä ohuemmaksi. Koristele piiraat juuri ennen tarjoilua: lusikoi täytteen päälle jogurttia ja painele siihen kovettuneesta praliinista murrettuja paloja. Näitä piiraita on helppo muunnella, olennaista täytteessä ovat ricotta ja keltuaiset, mausteita voi vaihdella rajattomasti. Myös jogurtin voi piristää oman maun mukaiseksi.

WP_20160430_14_07_20_Pro

Vappuaattoillan emäntä ja isäntä olivat taas kerran panostaneet ja nähneet valtavasti vaivaa. Harvoissa kotibileissä on tarjolla tuunattavia gourmethodareita, purkitettua hattaraa, karkkibuffet, neljä leivoslaatikollista munkkeja ja mimosabaari. Kiitän, kumarran ja arvostan suuresti.

WP_20160430_18_22_03_Pro
WP_20160430_18_42_48_Pro
WP_20160430_18_42_35_Pro
WP_20160430_18_53_39_Pro

Tunnustan, että söin yhteensä neljä munkkia ja kolme hodaria. Skumppalasillisiakin taisi kulahtaa kurkusta alas vähintään kolme, mutta kerrankos sitä. Rääppiäisiä vietettiin viltillä aurinkoisessa Kaivopuistossa tuhansien muiden valkolakkisten seassa. Tällä kertaa aurinkovoide ei unohtunut kotiin!

WP_20160501_13_18_25_Pro
WP_20160501_14_20_59_Pro
WP_20160501_13_19_24_Pro

Onko siis ihme, että uuvuttaa. Eilisen piknikin jälkeen pötkähdimme päikkäreille, joilta heräsimme neljä tuntia myöhemmin. Siitä huolimatta unta riitti yöksikin. Osa väsymyksestä menee taatusti sokerin ja valkoisten höttöhiilarien piikkiin, siksipä tänään palataan ruotuun, sokerit nollaan ja täysjyväviljaa ääntä kohti.

Pääsiäispupuja, pajunkissoja ja passionhedelmäposset

Tiedän, että odotatte hikoilevin kämmenin miten jatkokertomus etenee, mutta jottei tämä nyt menisi täysin matkabloggaamiseksi, postataan tähän väliin jotain ajankohtaisempaa. Passionhedelmäposset on vähintäänkin yhtä kiinnosta asia kuin alpppimaisemiin suuntaunut hiihtomatka.

Pääsiäinen. Neljä päivää vapaata ja koko perhe saman ison pöydän ääressä, pöydän ympärillä 12 tuolia, yhdeksän aikuista ja kolme pientä. Pienet ovat nähneet ikkunasta vilauksen pääsiäispupusta ja yhtäkkiä nälkä on poissa. Suklaamunajahti odottaa.

passionhedelmäposset

passionhedelmäposset

Paitsi suklaata, meidän perhe rakastaa mämmiä. Jokainen nauttii sen tavallaan: pelkällä sokerilla, maidolla, kermalla tai vaniljajäätelöllä. Ihan Juha Miedon ahmimiin määriin ei päästä, mutta kyllä vähintään pari rovetta päivässä kuluu. Merkillä on väliä, Kymppi-mämmi on maukkainta. Muitakin on toki kokeiltu, mutta aina palattu samaan vanhaan suosikkiin, joka muuten valmistetaan parinkymmenen kilometrin päässä vanhempien asuinpaikasta. Oikeaa lähiruokaa!

passionhedelmäposset

passionhedelmäposset

Yhtenä iltana syömme aina vähän hienommin. Silloin lautasella on lammasta ja lasissa kuohuvaa. Pääruoka noudattaa joka vuosi samaa kaavaa, mutta herkut vaihtelevat. Ainakin mämmijäätelöä, juustokakkua, inkivääripannacottaa ja sitruunavanukasta on mahdutettu jälkkärivatsaan. Tällä kertaa jälkiruokanakki osui tähän talouteen ja hetken pähkäilyn jälkeen pääosaan valittiin sopivasti sesongissa oleva ja nimensäkin perusteella pääsiäiseen assosioituva passionhedelmä. Nappasin Satokausikalenterin nettisivuilta talteen Haarukkavatkaimen kehittelemän passionhedelmäpossetin reseptin ja marssin kauppaan. Passionhedelmäposset hävisi tarjoiluastioista salamannopeasti, joten lienee syytä jakaa hieman tuunattu ohje teillekin.

passionhedelmäposset

Passionhedelmäposset (10 hlölle)

Passionhedelmäcurd:
80 ml passionhedelmän siemeniä ja mehua (3-4 keskikokoista, kypsää hedelmää)
0,5 rkl sitruunamehua
80 g (suolatonta) voita
100 g ruokosokeria
3 keltuaista

Posset:
8 dl kuohukermaa
1,5 dl (ruoko)sokeria
1 vaniljatanko
1 dl sitruunamehua
(sitruunan kuorta)

Koristeluun:
3 passionhedelmää
rouhittuja pistaasipähkinöitä

Keittele ensin curd, jotta se ehtii vähän jäähtyä ennen annosten kokoamista. Mittaile pieneen kattilaan passionhedelmän siemenet ja hedelmästä irtoava mehu, voi ja sokeri. Itse käytin vähäsuolaista voita, sillä suolatonta ei kaupassa osunut silmiin. Ruokosokerin käyttäminen tekee curdista rusehtavaa, jos haluat kirkkaamman keltaisen värin, käytä normisokeria. Kuumenna, kunnes voi ja sokeri ovat sulaneet. Erottele sen jälkeen keltuaiset kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Kaada sen jälkeen koko ajan vatkaten lämmin passionhedelmäseos hissukseen keltuaisten joukkoon. Holauta seos sitten takaisin takaisin kattilaan ja sekoittele sitä miedolla lämmöllä, kunnes seos paksuuntuu (5-7 min). Jos curd ei tahdo paksuuntua, nosta varovasti lämpötilaa. Nosta sen jälkeen kattila liedeltä ja jäähdytä curd.

Alkuperäisessä reseptissä itse posset hyydytetään osittain passiohedelmämehulla. Kolmen kaupan hedelmäosaston tsekkaamisen jälkeen oli kuitenkin selvää, että parhaat eli ruttuisimmat oli viety päältä ja jäljellä oli vain niitä sileitä, kypsymättömiä yksilöitä. Ostin niitä ison pussillisen, mutta koska en uskaltanut ottaa riskiä, etten saa puristettua hedelmistä tarpeeksi mehua, päätin hyydyttää posset-osan tutulla ja turvallisella sitruunamehulla. Halutessasi voit raastaa sekaan myös sitruunan kuorta, lisää se kuumaan kermaan yhtä aikaa mehun kanssa. Myös tässä käytän ruokosokeria, siksi possetin väri taittuu ruskeaan. Jälleen normisokerilla korvaamalla saat valkoisemman lopputuloksen.

Mittaa paksupohjaiseen kattilaan sokeri, halkaistu vaniljatanko ja kerma ja kiehauta ne. Siirrä kattila pois liedeltä, ongi pois vaniljatangon rangat ja vatkaa joukkoon sitruunamehu.

Lusikoi passionhedelmäcurd tarjoilukippojen pohjalle ja kaada kermaseos varovasti päällä. Anna jälkiruokien jäähtyä ensin huoneenlämpöisiksi ja sen jälkeen tekeytyä jääkaapissa vähintään 3 tuntia. Posset hyytyy siis sitruunahapon voimalla, liivatteita tai muita hyytymisaineita ei tarvita ja hyydyttämiseen voi käyttää myös muita sitrushedelmiä. Hyytymisaste vaihtelee ja on joka kerta yllätys. Rakenteen ei ole tarkoitus olla yhtä tiukka kuin esim. pannacotassa, vaan samettisen pehmeä ja ennemmin löysä kuin lohkeavan jähmeä. Koristele ennen tarjoamista tuoreeella passionhedelmällä sekä pistaasipähkinärouheella.

passionhedelmäposset

Tänä vuonna pääsiäinen osui keskelle influenssa-aaltoa ja joka toinen kulki nenäliina taskussaan, köhi ja tuskaili tukkoista oloaan. Minäkin onnistuin nappaamaan flunssan sopivasti pyhiksi ja tätä kirjoittaessa makaan vällyjen välissä edelleen potilaana. Tänään kuume on onneksi pysytellyt maltillisissa lukemissa ja läppärin ruudunkaan tuijottaminen ei satu silmiin ihan niin paljon. Nyt kuitenkin suljen koneen, juon kupillisen kuumaa inkiväärijuomaa ja otan parantavat päiväunet.

Jos passionhedelmäposset ei ole sun juttu, löydät lisää pääsiäisherkkuja täältä:
Appelsiininmakuinen tuhatlehtitorttu
Pääsiäisen keikauskakku