Kohti kestävämpää elämäntapaa: vaatelainaamo Vaatepuu

Kaupallinen yhteistyö: Vaatepuu 

Loppukeväästä 2018 olin pienoisessa paniikissa. Uusi työprojekti oli aluillaan, ja 11 kolumnin sarja odotti kirjoittamistaan. Ei siinä vielä mitään, sillä tiesin tekstien valmistuvan luvatussa aikataulussa, latelisin lauseita peräkanaa vaikka silmät ummessa. Unettomia öitä aiheutti pressitilaisuus, jossa minunkin piti astua lavalle ja kertoa muutamalla lauseella kuka olen, ja mitä projektissa teen. Parin minuutin puheenvuoro kasvoi kroonisen jännittäjän mielessä kohtuuttoman suuriin mittasuhteisiin. Eniten jännitti esiintyminen, toiseksi eniten pukeutuminen, sillä en todellakaan tiennyt, mitä vetäisin ylleni. Onneksi apuun riensivät Vaatepuu ja sen avuliaat ja ammattitaitoiset vaatepuutarhurit!

vaatepuu

vaatepuu

Olen huono shoppailemaan, enkä erityisesti nauti kaupoissa kuljeskelemisesta tai vaatteiden valitsemisesta varsinkaan silloin, kun on pakko löytää jotakin. Siksi kauppakeskuksien pikamuotikeitaissa kohkaamisen sijaan kävelin sisään vaatelainaamoon. Lainaamon toimintatapa oli kiehtonut minua jo pitkään, ja olin miettinyt liittymistä useiden kuukausien ajan, mutta kynnys kaupunkilaisten yhteisen vaatekaapin ovella oli osoittautunut toistaiseksi liian korkeaksi. Nyt kuitenkin oli tosi kyseessä, joten rohkaisin mieleni ja astuin Vaatepuun ovista sisään.

Vaatepuu – kaupunkilaisten yhteinen vaatekaappi

Vaatepuun Helsingin-toimipiste oli huhtikuussa 2018 vasta muutaman kuukauden ikäinen. Lainaamon tilatkin olivat yhteiset toisen kruununhakalaisen yrityksen kanssa. Vaaterekkejä oli vain muutama, mutta kaikki niissä esillä olleet vaatteet olivat suomalaista muotoilua. Minua tervehdittiin iloisesti heti ovesta astuttuani ja kysyttiin millaista vaatetta olin hakemassa. Siinä vaiheessa melkein käännyin kannoillani, sillä en todellakaan tiennyt, mitä etsin. Punastellen sain takelleltua, että jotain, josta saisin itsevarmuutta esiintymiseen. Vaatepuun perustaja Soile-Maria Linnemäki oli heti juonessa mukana ja lupasi auttaa oikeanlaisen vaatekappaleen etsimisessä.

vaatepuu

Sovittelin varmasti kymmeniä eri asukokonaisuuksia, ennen kuin se oikea tuli vastaan. Sanoin ei mekoille, joista tuli tätimäinen olo, hylkäsin myös ihoa myötäilevät Katri Niskasen luomukset ja paidat, joiden helma viipotti hädin tuskin vyötärön korkeudella. Lopulta ihastuin kittiläläisen haló-vaatemerkin suunnittelemaan, Reidar Särestöniemen maalauksen aihetta toistavaan toppiin. Punaisen sävyissä hehkuva toppi stailattiin istuvien nahkajäljitelmähousujen kanssa, ja asukokonaisuus oli valmis. Riittävän säpäkkä antamaan itsevarmuutta, mutta ei liian överi herättääkseen vääränlaista huomiota.

vaatepuu

vaatepuu

Vieläkin muistan sen helpotuksen tunteen, jonka Vaatepuun henkilökunta sai minussa aikaan. Kerrankin tuntui siltä, että minut otettiin asiakkaana aidosti huomioon ja tulin kuulluksi. Olin tutustunut vaatelainaamon erilaisiin jäsenyyksiin jo etukäteen ja pohtinut olisiko tässä ratkaisu oman vaatekaappini piristämiseen. Kertalainakin olisi ollut mahdollinen, mutta asiakaspalvelukokemus sinetöi varsin nopeasti ratkaisuni. Halusin osaksi Vaatepuun yhteisöä ja helsinkiläisten yhteistä vaatekaappia. Niinpä investoin puolen vuoden jäsenyyteen heti ensimmäisellä lainakerralla. 150 euron kertamaksulla saisin lainata uuden vaatteen tai asukokonaisuuden vaikka joka viikko, kunhan palautan edellisen ennen seuraavan valitsemisemista, puhtaana ja huollettuna.

vaatepuu

vaatepuu

Kun nyt reilun puolentoista vuoden jäsenyyden jälkeen mietin ratkaisuani, ymmärrän, että Vaatepuu ei ollut minulle missään vaiheessa kokeilu, vaan pysyvä ja tietoinen muutos elämäntapaan. Aikana jälkeen IPCC-raportin olen pyrkinyt muuttamaan tapojani ilmastokestävämpään suuntaan ja kirjoittanut aiheesta monet kerrat myös blogiini. Vaateteollisuus kuluttaa enemmän maapallomme varoja kuin lentomatkailu ja laivat yhteensä. Haluan tehdä osani ja elää kestävämpää elämää.

Miten vaatelainaamo Vaatepuu toimii?

Vaatepuusta on tullut minulle kantapaikka, jossa tuntee olonsa aina tervetulleeksi, ja josta löytyy joka kerta uutta lainattavaa. Enimmäkseen lainailen arkista työvaatetta ja korvakoruja, mutta lainahistoriasta löytyy ihan kaikkea kesäisistä hellemekoista ja sporttimallisista housuista näyttäviin haalareihin, huiveihin, riipuksiin ja aurinkolaseihin. Vaatepuu on tutustuttanut minut myös merkkeihin, malleihin ja väreihin, joihin en ikimaailmassa olisi vaatekaupan valikoimissa tarttunut. Kun vaatteen lainaa, sitä voi rauhassa fiilistellä parin viikon verran. Jos malli tai väri ei tunnukaan omalta, seuraavalla kerralla voi valita jotain muuta. Virheostoksille ja harmittaville hetken mielijohteille voit jäsenyyden hankittuasi heittää hellät hyvästit.

vaatepuu

vaatepuu

vaatepuu

Jäsenyyteni aikana Vaatepuu saanut uudet, tilavat liiketilat Mariankadulta ja vaatteiden määrä on silmämääräisesti ainakin nelinkertaistunut. Toistaiseksi kivijalkamyymälöissä voi piipahtaa Helsingin lisäksi Järvenpäässä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, mutta myös nettivaraussysteemi on kehitteillä ja käytettävissä viimeistään vuoden 2020 aikana. Lainaamojen valikoima vaihtuu jatkuvasti, kokoja on laidasta laitaan ja tuttu henkilökunta auttaa löytämään oikeanlaisen kokonaisuuden tilaisuuteen kuin tilaisuuteen.

vaatepuu

vaatepuu

Miten homma sitten käytännössä toimii? Siitä sinun kannattaa lukea tarkemmin Vaatepuun omilta nettisivuilta, sillä asiaa on paljon. En edes yritä tiivistää kaikkea tähän, mutta jäsenyyden pääperiaatteet ovat nämä:

  1. Valitse sinulle sopiva jäsenyys. Minä olen pärjännyt pienimmällä, 100 pisteen jäsenyystasolla 1,5 vuotta, mutta nyt harkitsen sen nostamista 150 pisteeseen. Tasoa voi nostaa myös kesken jäsenyyskauden.
  2. Lainaa vaatteita jäsenyytesi oikeuttamalla pistemäärällä vaikka viikoittain. Jos haluat lainata kallimman vaatteen kuin mihin pistemääräsi riittää, maksat kertamaksun 5 euroa per 25 pistettä. Jäsenille laina-aika on max. 2 viikkoa. Jos lainaat tänään tiistaina, palauta vaatteet huollettuina viimeistään kahden viikon kuluttua perjantaina. Viikko on siis enemmän kuin 7 päivää, pääasia että palautat kyseisen viikon aikana.
  3. Jos haluat lunastaa vaatteen tai asusteen omaksesi sekin useimmiten onnistuu. Minä olen lunastanut yhdet korvikset ja kaksi mekkoa, joita käytän jatkuvasti. Lunastushinta lasketaan vaatekohtaisesti sen käyttöasteen ja alkuperäisen hinnan perusteella.

Pienillä teoilla parempi maailma

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Maapallon kestokyvyllä on rajansa, eikä se todellakaan ole ehtymätön kaivo, josta voimme ammentaa loputtomasti luonnonvaroja käsittämättömiin kulutusjuhliimme. Shoppailetko huvin vuoksi vai käveletkö kauppaan vasta, kun oikeasti tarvitset jotain? Valitsetko kestävämmän tuotteen vai harrastatko kertakäyttökulttuuria? Tsekkaatko missä tuote on valmistettu ja mitä materiaaleja sen pesulappuun on merkitty? Haluatko välttämättä uuden vai kelpaisiko käytetty?

vaatepuu

vaatepuu

vaatepuu

Puolentoista vuoden aikana olen paitsi vähentänyt radikaalisti uusien vaatteiden ostamista, myös oppinut hurjasti vaatteiden materiaaleista ja niiden huoltamisesta. Suosin entistä enemmän kestäviä luonnonmateriaaleja kuten merinovillaa ja pidän omistakin vaatteistani parempaa huolta. Vaatteiden käyttöikä kasvaa, kun ne pesee nurinpäin käännettynä pesupussissa ja käyttää alhaisia pesulämpötiloja. Jos vaatteen alla käyttää aluspaitaa, ei pesua välttämättä edes tarvita, vaan tuuletus riittää.

vaatepuu

vaatepuu

vaatepuu

Vähemmän ympäristöä ja maapalloa  kuormittavien tuotteiden ja palveluiden valitseminen on ratkaisevan tärkeää, sillä muuten markkinat eivät reagoi ja tuota tarjolle lisää parempia vaihtoehtoja. Mitä hitaammin kulutustottumukset muuttuvat nyt, sitä radikaalimmin niitä on muutettava tulevaisuudessa. Maailma muuttuu yksi teko kerrallaan ja meidän kaikkien valinnoilla on tässä pikamuodin maailmassa väliä, vaikka välillä toisin väitetäänkin. Voisiko sinun seuravaa ekotekosi olla ostamatta vaatteita omaksi? Jospa uuden hankkimisen sijaan sijoittaisit rahasi yhteisen vaatekaapin jatkuvasti kasvavaan valikoimaan?

Kääräise kuusen alle Vaatepuun lahjakortti!

Lahjakortti Vaatepuuhun on ilmastoystävällinen ja varmasti mieluinen lahja laatutietoiselle kumppanille, ystävälle, äidille tai vaikka vanhemmalle kummilapselle. Varsinaista miesten mallistoa ei Vaatepuussa (ainakaan vielä) ole, mutta moni vaate ja asuste sopii kenelle tahansa sukupuoleen katsomatta. Lahjakortin voi lunastaa mille summalle tahansa ja sen voi käyttää jäsenyyden lisäksi kertalainaan tai myyntinurkkauksen ihanuuksiin, kuten koruihin ja asusteisiin. Hanki lahjakortti liikkeestä tai tilaa se yhteystietolomakkeella Vaatepuun nettisivujen kautta!

vaatepuu

vaatepuu

vaatepuu

Uskallan suositella täysin sydämin sekä jäsenyyttä että lahjakorttia. Korvaukseksi tästä blogipostauksesta olen saanut korotuksen jäsenyyteeni. Maksan siis edelleen itse yhteisestä vaatekaapistamme, mutta nyt minulla on mahdollisuus testata, tarvitsenko ylemmän tason jäsenyyttä vai riittääkö minulle jatkossakin perustaso.

vaatepuu

vaatepuu

ps. Keväällä järjestän yhteistyössä Vaatepuun kanssa Helsingissä lukijaillan, jonne sinäkin olet tervetullut. Pääset kuulemaan tarkemmin Vaatepuun syntyhistoriasta ja ideasta sen takana, selailemaan valikoimaa, sovittamaan vaatteita ja miettimään rauhassa voisiko kaupunkilaisten yhteisen vaatekaapin jäsenyys sopia sinullekin. Tarjolla on pientä suolapalaa ja kuohuvaa juhlajuomaa, ja tietenkin hyvää seuraa. Päivämäärä tarkentuu ensi vuoden puolella, joten pysythän kanavalla!

Parasta Jyväskylässä: Hotelli Yöpuu ja Ravintola Pöllöwaari

Kaupallinen yhteistyö: Hotelli Yöpuu & Ravintola Pöllöwaari

Saadessani kutsun Jyväskylään tuomaroimaan artesaaniruuan SM-kilpailuja tiesin heti, minkä hotellin tyynyyn haluan painaa pääni ja missä ravintolassa herkutella. Hotelli Yöpuu ja Ravintola Pöllöwaari olivat keikkuneet ämpärilistani kärjessä jo vuosikausia. Pääsisin vihdoinkin läiskäisemään molemmat kärpäset yhdellä iskulla ja viivaamaan ne yli listalta.

Ennen varauksen tekemistä tutkailin pitkään hotellin verkkosivuillaan tarjoamia paketteja. Ne tuntuivat paperilla erittäin edulliselta varsinkin, kun vertasi siihen, mitä paketteihin sisältyi. Pitkä viikonloppu -paketti, jonka aikana saisi herkutella peräti kahteen kertaan Pöllöwaarin legendaarisilla annoksilla, nautiskella kuohuviinillä, kietoutua kylpytakkeihin ja saunoa omassa rauhassa, näytti maksavan vain 250 € per henkilö. Hintaan sisältyi tietysti myös yöpyminen perjantaista sunnuntaihin.

hotelli yöpuu

Kun vesi kielellä tiedustelin paketin saatavuutta, kuulin harmikseni, että perjantain ja lauantain välisenä yönä hotelli oli täyteen buukattu. Paketin sijaan päätin majoittua ensimmäisen yön Yöpuun sisarhotellissa, Versossa ja kirjautua Pöllöwaarin yläkertaan vasta lauantaina päivällä.

Hotelli Yöpuun buukkaustilanne ei silti estänyt minua syömästä Pöllöwaarissa perjantaina. Kävelin muutaman korttelin matkan sateen tihuttaessa harmaalta taivaalta. Valot tuikkivat vuosikymmeniä vanhan kivitalon ikkunoista, ja Pöllöwaarin lämpö sulki minut välittömästi untuvaisten siipiensä syleilyyn niin, että henkilökunnan hämmennys ja varauskalenteriin väärälle päivälle tehty merkintäkään eivät onnistuneet latistamaan tunnelmaa.

Mielettömien makujen Pöllöwaari

Istahdin baarin puolelle odottelemaan pöydän kattomista. En oikein tiedä mitä tekisi mieli. Lopulta pyydän baarimikkoa valmistamaan minulle jonkin alkoholittoman drinkin. Saan maisteltavaksini alkoholittomasta ginistä, Seedlip Herbalista sekoitetun mocktailin. Vaikka ruokailun aloittaminen viivästyykin puolella tunnilla, en ole milläänsäkään. Viehättävässä baarissa on pehmeä tunnelma, nahkaiset nojatuolit ja hämyinen kynttilänvalo. Taustalla soi lempeä jazz. Mocktail on makuuni aavistuksen liian makea, mutta nautin silti jokaisesta siemauksesta tuossa tunnelmassa.

ravintola pöllöwaari

ravintola pöllöwaari

Pöytään päästyäni huomaan, että ravintolasalin muut seurueet olivat jo pääruoan kimpussa, eikä ihme onhan kello jo yli yhdeksän. Naureskelen itsekseni ja mietin käyköhän tässä taas niin, että istun viimeisenä tyhjässä ravintolasalissa. Ikkunalaudalla istuu pehmopöllö. Kuten myös Arabian Taika-lautasella ja vesipullon kyljessä. Ravintola Pöllöwaari on nimensä mukainen.

ravintola pöllöwaari

ravintola pöllöwaari

Ensin eteeni kannetaan hapanjuurileipää ja kuusenkerkkäsiirapilla makeutettua mallaslimppua. Kiitän onneani, etten ole vielä kyllästyttänyt makuaistejani tuomaroitavilla leipomotuotteilla, sillä leivät sulavat suuhun ja enteilevät erinomaista illallista.

Keittiön tervehdys maistuu mummolalta. Eikä miltä tahansa mummolalta vaan Sallan mummin keittiöltä, jonka hellalla porisee perunakattila. Vaikka annos onkin valmistettu pelkistä kasviksista, maa-artisokkasta perunasta ja lipstikasta, suljen silmät ja matkaan silmänräpäyksessä vuosikymmeniä taaksepäin. Istun mummolan pitkässä pöydässä ja haarukoin poronkäristystä ja voilla aateloitua puikulaperunamuusia.

ravintola pöllöwaari

Ensimmäiselle varsinaiselle alkuruualle lasiini kaadetaan hapokasta rieslingiä. Se solahtaa sopivasti kylmäsavustetun hauen, marinoitujen katkarapujen, lohen mädin, herukanlehtimajoneesin, kurkun ja ketunleivän lomaan. Annos on sellaisenaan ehkä aavistuksen liian suolainen, mutta toimii viinin kanssa hyvin.

Vaikka muitakin ravintolavieraita on, sommelierilla on aikaa jutella kanssani niitä näitä. Tuntuu mukavalta tulla huomioiduksi, sillä yksin syöminen on aika ajoin, no, niin, yksinäistä. Jatkuvasti ei viitsisi kännykkääkään vilkuilla saati sitten muita seurueita. Siksi on kiva, että ravintolahenkilökunnalta liikenee muutama minuutti ylimääräistä seurustella kanssani. Minä kerron, miksi olen Jyväskylässä ja kuinka parhaillaan opiskelen viinien kiemuroita Alkon järjestämässä Maistuvia sisältöjä -koulutuksessa. Hän kertoo työhistoriastaan ja siitä, että on suunnitellut perustavansa blogin.

ravintola pöllöwaari

Seuraavaa viiniä päivittelemme pitkään yhdessä. Jestas sentään mitkä aromit! Jos silmäni sidottaisiin ja pyydettäisiin tunnistamaan juoma sokkona, panisin pääni pantiksi että lasiin on lorautettu vahvempaa ainetta. Vaikka prosentteja on vain 13, tuoksu ja maku täsmäävät. Jos en tietäsi juovani valkoviiniä, olisin vahvasti vakuuttunut, että suussani pyörii siemaus sherryä. Juran alueella tuotettu Savagnin-Chardonnay lämmittää kurkkua sherryn lailla ja tuntuu, että hiprakka hyökkää kulman takaa yllättäen. Todella hämmentävää. Jään odottamaan innolla paritusta ruuan kanssa!

ravintola pöllöwaari

ravintola pöllöwaari

Kuumalle lautaselle on kauhottu spelttipuuroa, kanttarellikermaa, tattilientä ja ruskistettua voita, ne muodostavat yhdessä uhkean umamipommin. Alkoholi viinissä korostuu, mutta samalla se leikkaa ruuan runsasta täyteläisyyttä. Itse asiassa viini maistuu parhaimmalta viimeisten haarukallisten kohdalla Ehkä se on lämmennyt tarpeeksi, sillä oikea tarjoilulämpötila on 15–16 °C.

Viereisessä pöydässä mainitaan meditaatioviini. Termi on tuttu edelliseltä Alkon koulutuskerralta, joten yritän kiivaasti kuikuilla, mitä pullo pitää sisällään. En saa selkoa, mutta oletan, että samaa tarjoillaan myöhemmin myös minulle. On vain jaksettava odottaa.

ravintola pöllöwaari

Pääruoka on vasta tulossa ja vatsa on jo nyt täynnä. Edelliset päivät ovat kuluneet hyvin vähäkalorisissa merkeissä ja nyt elimistö ihmettelee, mitä oikein tapahtuu. Kyyhkynrintaa, omena-maa-artisokkapyreetä, karamellisoitua suippokaalia ja sipulia on paljon. En suoriudu kaikesta, sillä annos on todella suuri. Hävikki surettaa, mutta on pakko jättää tilaa jälkiruualle.

Tässä vaiheessa iltaa olemme tulleet sommelierin kanssa jo sinuiksi. Elisa kaataa lasiini vin santoa, sitä meditaatioviiniä, jota nautitaan useimmiten mantelisten cantuccini-keksien kanssa. Siemailen nestemäistä kultaa lusikoidessani suuhun jälkiruokaa, jonka ainesosia en ole kirjannut ylös. Ruokalistakin on ehtinyt vaihtua, joten sieltäkään en voi suloisen sokerista makuelämystä tarkistaa.

ravintola pöllöwaari

ravintola pöllöwaari

ravintola pöllöwaari

Kun nousen pöydästä, ravintolasaliin jää vielä yksi pariskunta – en ollutkaan tällä kertaa viimeinen! Kiitän ruuan valmistaneita kokkeja, toivotan Elisalle hyvää yötä, ojennan käyntikorttini ja pyydän olemaan yhteyksissä, jos hänellä on mitä tahansa kysyttävää blogimaailmasta. Astun ulos sateeseen, enkä malttaisi odottaa seuraavaa päivää, jolloin pääsen kurkistamaan, miltä yläkerrassa olevan Hotelli Yöpuun huoneet näyttävät.

Hotelli Yöpuu on työmatkalaisen (ja romantikon) unelmien täyttymys

Loputtoman pitkän tuomarointipäivän ja noin 25 leipäannoksen jälkeen haen laukkuni Versosta ja kävelen väsyneenä eilisiä jalanjälkiäni pitkin takaisin Hotelli Yöpuun ovelle. Jokainen hotellihuone on erilainen ja persoonallisesti sisustettu, ja minulle on varattu yhden hengen punasävyinen, jugend-tyylinen huone.

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

Työmatkalla haluan yöpyä ja syödä paikoissa, joissa tuntee olevansa kuin kotonaan. Työmatkat, vaikka niiden sisältö kuinka kiinnostava olisikin, ovat työtä. Pitkän duunirupeaman jälkeen ei todellakaan halua enää stressata mistään, vaan syödä hyvin ja nauttia siitä vähäisestä vapaa-ajasta esteettisessä ympäristössä. Siksi en silloinkaan, kun maksan hotellista itse, varaa sitä halvinta huonetta tai ravintolaa. Hotelli Yöpuu ja ravintola Pöllöwaari sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.

hotelli yöpuu

Heti kun olen heittäytynyt punaisiin kukkatapetein vuoratun huoneeni sängylle ja nostanut väsyneet jalkani ylös, alan haaveilla yhteisestä minilomasta samojen seinien sisäpuolella. Ehkä joulukuussa puolivuotispäivänä tai tammikuussa myöhästyneenä syntymäpäivälahjana? Tai miksei ihan muuten vaan, tarvitseeko sitä aina sen suurempaa syytä olla?

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

Huone ei ole suuren suuri, mutta se on niin kotoisa, että unohdan olevani hotellissa. Vanha tapetti, viherkasvit, portaikon koukeroinen metallikaide, ikkunasta avautuvat puistomaisemat, juuri sopivan pehmeä sänky ja muhkea, mutta riittävän viileä peitto, paksut seinät ja leveät ikkunalaudat – rakastan tällaisia vanhoja taloja, joilla on tarina. Huone on kuin varta vasten minulle tehty, ja olo kuin satujen kultakutrilla (ilman niitä karhuja).

Herään virkeänä ja istun aamiaisella ennätykselliset kaksi tuntia. Tunnelma Hotelli Yöpuun aamiaissalissa on rauhallisen seesteinen ja lämmin. Paikalla on lisäkseni vain muutama pariskunta  kahvikupit kädessään, kaukana ovat isompien hotellien härdelli ja hälinä.

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

Luen Hesarin ja Keskisuomalaisen. Syön pitkään haudutettua puuroa ja santsaan kuppikaupalla teetä. Pitkän senkin päälle on koottu paikallisia tuotteita, kylmäsavulohta, vihanneksia, leikkeleitä ja juustoja. Kaadan lasiin kuohuvaa, joka sekin kuuluu aamiaisen hintaan. Keittiöstä voisi tilata munakkaan tai vaikka vasta paistettua pekonia, mutta ne jätän tällä kertaa väliin, ja leikkaan kolmannen viipaleen talon omaa hapanjuurileipää. Täydellistä!

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

hotelli yöpuu

Unohdan ajankulun täysin, mutta eipä minulla kiire mihinkään olisikaan. Kello lähestyy kymmentä ja juna Helsinkiin lähtee vasta yhden jälkeen. Ehdin hyvin tehdä vielä pari tuntia töitä. Kiitos elämyksellisestä Hotelli Yöpuu ja ravintola Pöllöwaari!

Kaapit järjestykseen ja 8 muuta tapaa vähentää ruokahävikkiä

Kaupallinen yhteistyö: ESKIMO®

Lyödäänpä heti alkuun pöytään muutama fakta. Jokainen suomalainen heittää 20–25 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Se, jos mikä, vetää sanattomaksi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä määrä kertautuu miljooniksi, kun ynnätään yhteen jokainen tämän valtakunnan kotitalous. Mutta mitä sitten, eikö biojäte kuitenkin ole huolista pienin, sehän on luonnosta peräisin? Sehän maatuu nopeasti ja maan matosetkin saavat samalla möyhittävää.

Jätteeksi päätyvän ruoan raaka-aineiden viljelyyn, kasvattamiseen ja jalostukseen on kuitenkin käytetty rutkasti energiaa, ja logistiikkakin lyö oman lusikkansa soppaan. Jokainen vaihe aiheuttaa päästöjä, joten vaikka pilaantuneen ruuan lajittelisikin biojätteeseen, eivät sen ilmastovaikutukset nollaudu. Itse asiassa homehtunut leipäpalanen aiheuttaa isomman ympäristökuorman kuin sitä ympäröivä muovipussi.

kaapit järjestykseen eskimo®

Vuosittaisen hävikkiviikon kunniaksi päätin käydä läpi keittiöni kuiva-ainekaapin. Kun avasin kaappien ovet, tipahti sieltä samalla sekunnilla kulmastaan avoin tyrnirouhepussi, joka levisi pitkin pöytää ja lattioita. Huokaisin syvään ja saatoin päästää muutaman kirosanankin ilmoille.  Kunpa olisin heti pussin avaamisen jälkeen siirtänyt rouheen kannelliseen purkkiin tai tiiviiseen pussiin, niin puolet tuosta Ahvenanmaalta ostetusta tuliaisesta ei makaisi nyt lattialta lakaistuna biojäteastiassa.

hävikinvähentäjä eskimo®

kaapit järjestykseen eskimo®

Tutkaillessani kaapin sisältöä löysin taaimmaiseksi tungettuna kymmeniä nyssäköitä, puolikkaita paperipusseja ja hädin tuskin avattuja tuotepakkauksia, joiden olemassaolon olin tyystin ehtinyt unohtaa. Siltä seisomalta siirsin riisit, polentat, siemenet, linssit ja muut pussinpohjat ESKIMO®:n läpinäkyviin rasioihin ja pyyhin hyllyt puhtaiksi. Leikkasin paketeista ja pussukoista tuotteen nimen ja valmistusohjeen irti, ja sujautin ne sisään rasioihin.

Samalla siivosin pakastimen. Näivettyneitä purkinpohjia ja vuoden vanhoja kastikkeenjämiä ei oikein enää voinut pelastaa, mutta siivutetut leivät siirsin kahisevista, ja reikäisiksi kuluneista kaupan hedelmäpusseista uudelleensuljettaviin ESKIMO® Vetsku -pusseihin. Leivontahommat hoitava mieheni tykästyi etenkin suurempiin 3 litran Vetskuihin, johon mahtuu kokonainen hapanjuurileipä siivutettuna. Marjat olen jo muutaman vuoden ajan pakastanut pusseihin jo siitäkin syystä, että litteästi pakattuina ne jäätyvät nopeammin ja vievät tilaa huomattavasti vähemmän kuin kovamuoviset rasiat.

kaapit järjestykseen eskimo®

kaapit järjestykseen eskimo®

Sinäkin voit vähentää ruokahävikkiäsi, sillä pienillä peliliikkeillä pääsee jo pitkälle. Vaikka vinkkilista on pidemmänpuoleinen, en varmasti ole ymmärtänyt ottaa huomioon kaikkea, ja siksi olisikin kiinnostavaa kuulla, miten te siellä ruudun toisella puolella olette onnistuneet taklaamaan ruokahävikin? Kekseliäistä keinoista ja kullanarvoisista konsteista hyötyvät kaikki!

8 + 1 tapaa vähentää hävikkiä

  • Pidä keittiön kaapit järjestyksessä ja käy ne läpi parin kuukauden välein. Silloin pysyy näpeissä se, mitä aineksia kotoa löytyy, eikä kaappeihin kerry neljää pakettia kaurahiutaleita.

kaapit järjestykseen eskimo®

  • Siirrä avattujen pakkausten sisältö läpinäkyviin säilytysrasioihin, pusseihin tai purnukoihin, jotta voit yhdellä silmäyksellä nähdä, mitä ne sisältävät. Saksi irti alkuperäisen pakkauksen valmistusohje ja sujauta se samaan rasiaan. Pidä huolta, että avatut pakkaukset ja nopeasti vanhentuvat tuotteet ovat hyllyjen etualalla, jotta ne tulevat käytettyä.
  • Jos säilytät kuiva-aineita vetolaatikoissa, valitse sellaisia säilytysastioita, joiden kansi on läpinäkyvä. Isommat ESKIMO® pakastusrasiat toimivat tässä tarkoituksessa oikein hyvin.

kaapit järjestykseen eskimo®

  • Pakasta leipä siivuina. Jos leipä tuppaa kuivumaan ennen aikojaan, siivuta se heti tuoreeltaan, lado läpinäkyvään, uudelleensuljettavaan pussiin ja heitä pakastimeen. Ota sulamaan vain tarvittava määrä siivuja kerrallaan. ESKIMO® Vetsku -pussi on tässä hommassa lyömätön apuri.

marjat pakkaseen eskimo®

marjat pakkaseen eskimo®

  • Pakasta marjat läpinäkyvissä rasioissa tai uudelleensuljettavissa pusseissa. Näet heti, mitä pakastimessa on, ja voit sulattaa pienemmän määrän kerrallaan.
  • Jos ruokaa jää tähteeksi, lusikoi se läpinäkyvään astiaan, rasiaan tai pussiin ja jätä jääkaapin etualalle. Jos purkista ei näy läpi, unohtuu sen sisältö nopeasti, ruoka hautautuu jääkaapin uumeniin ja löytyy sieltä kuukauden kuluttua. Trust me, I know.

hävikinvähentäjä eskimo®

  • Säilytä juusto uudelleensuljettavassa pussissa (esim. ESKIMO® Vetsku tai Tuplis). Juusto ei kuivahda ja tulee todennäköisemmin käytettyä kokonaan.
  • Siirrä voimakastuoksuiset elintarvikkeet avaamisen jälkeen tiiviiseen muovipussiin. Tätä konstia hyödynnän erityisesti anjovisten ja muiden säilykepurkeissa myytävien ainesten kanssa, joita ei avaamisen jälkeen saisi myyntipakkauksessaan muutenkaan säilyttää.
  • Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä: suunnittele ostoslista etukäteen. Kurkkaa jääkaappiin ja pakastimeen, ja tee pikainventaario kuiva-aineille ennen kauppaan lähtöä. Näin vältyt kolmannelta paketilta tomusokeria ja ties monennelta pussukalta laakerinlehtiä.

kaapit järjestykseen eskimo®

Siivousurakan jälkeen ihailin tyytyväisenä työni tuloksia ja myhäilin mielissäni kaappien kaaoksen kesyyntyessä järjestykseksi. Aivotkin alkoivat välittömästi tuottaa ideoita jo unohtuneiden ainesten hyödyntämiseksi. Reseptejä on siis tulossa, pysykäähän kanavalla!

ps. Olen kirjoittanut ruokahävikin vähentämisestä ennenkin, jos aihe kiinnostaa, tsekkaa ainakin: Hävikkiviikon omena-salviapiirakka