Jokin aika sitten istuin ravintola Espan aamiaispöydässä ja kuuntelin, kun Saku Tuominen kertoi uutuuskirjastaan Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta. Opus on kaukana keittokirjasta, se on ennemminkin ylistys yksinkertaiselle ruokafilosofialle, joka perustuu parhaisiin raaka-aineisiin ja satokauden mukaiseen ajatteluun. Reseptejä kirjassa ei ole, Tuominen vannoi ja vakuutti.

Paitsi että on. Vaikka ruokaohjeita ei olekaan painettu reseptimuotoon, ne on kursivoitu kovien kansien väliin, keskelle kertomuksia ja ruokaan liittyviä tarinoita. Oivallusten lomassa Tuominen kertoo, miten hän keittää munat, millainen on hänen aamiaisensa ja mistä peruspilareista hänen keittiönsä rakentuu. Lisäkesalaatiksi valmistuu kuulemma usein sitruunainen kesäkurpitsasalaatti.

Mittoja ei ehkä kerrota, eikä valmistustapoja yksityiskohtaisesti selitetä, mutta ainekset luetellaan ja niiden käsittelyä kommentoidaan. Selatessani kirjaa julkkareissa arvasin, että mieheni ihastuu kirjaan ikihyviksi. Enkä ollut väärässä.

Kahden päivän kuluttua hän oli jo selannut kirjan kannesta kanteen, luukuttanut stereoista Saku Tuomisen kokkaukseen käyttämää soittolistaa ja kokeillut muutamaa konkreettista vinkkiä käytännössä. Sunnuntain illalliseksi valmistamansa karitsanpotkan kylkeen hän pyöräytti tuon kuuluisan sitruunaisen kesäkurpitsasalaatin. Se vei kielen mennessään.

Ymmärrän hyvin, miksi sitruunainen kesäkurpitsasalaatti on Tuomisen perheen vakiokalustoa. Avainsanoja ovat raikas hapokkuus, rapsakka rakenne ja hullun hyvin toimiva kokonaisuus. Rakkautta ensipuraisulla, sanoisin. Siksi halusin valmistaa sitä illallispöytään myös Happy Hamletissa.

Happy Hamletin konseptiin kuuluu täysihoito. Residenssiviikon hintaan sisältyy aterioiden lisäksi kaikki juomat. Vieraat ovat silti tervetulleita keittiöön, apukädet ovat aina tarpeen. Minä halusin kuvata uuden suosikkisalaattini residenssin mielettömissä maisemissa ja siksi tarjouduin tekemään lisukkeen isännän savustamalle paikalliselle ankalle.

Jestas, kuinka ihanasti sitruunainen kesäkurpitsasalaatti asettui lautaselle kermaperunoiden, vihreän salaatin ja savustetun ankan viereen. Siksi haluan jakaa oman versioni reseptistä myös teidän kanssa. Siitä riittää pieneksi lisukkeeksi neljälle nälkäiselle. Huomioi, että kesäkurpitsaa seisotetaan sitruunamehussa tunnin verran, eli supernopeasti tätä salaattia ei lautasille saa. Testiryhmä rakastui, vaikka kertoi etukäteen karttavansa kesäkurpitsaa kaikissa muodoissaan.

Sitruunainen kesäkurpitsasalaatti

1 keskikokoinen kesäkurpitsa tai kaksi pientä
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
Reilu kourallinen pähkinöitä
Loraus oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria
(pecorinoa tai parmesania)
(Yrttejä)

Suikaloi kesäkurpitsa pitkittäin ohuiksi siivuiksi perunankuorijalla, juustohöylällä tai mandoliinilla. Raasta sitruunan kuori ja purista siitä mehu. Sekoita kesäkurpitsasiivut, sitruunamehu, sitruunankuori ja vähän öljyä. Lisää suolaa ja pippuria, ja anna maustua tunnin ajan.

Ennen ruokailua paahda pähkinät pikaisesti kuumalla pannulla ja rouhi niitä vähän pienemmäksi. Nostele salaatti pieneen laakeaan vuokaan, marinadin voit käyttää myöhemmin vaikka pastakastikkeeseen. Kaada kesäkurpitsoille oliiviöljyä ohuena nauhana ja heitä päällimmäiseksi paahdetut pähkinät. Rouhaise vähän mustapippuria ja ripottele päälle vielä pecorinoa tai parmesania ja tuoreita yrttejä, jos sellaisia kotoasi löytyy, vaikka ilmankin pärjäät kyllä.

Sulje silmät, kuvittele itsesi Italiaan tai Lounais-Ranskan maaseudulle ja rouskuta menemään!

ps. Sitruunassa marinointi teki kesäkurpitsalle niin suuria ihmeitä, että taidanpa jatkossa käsitellä myös keittiöni vakiorepertuaariin kuuluvan kesäkurpitsatagliatellen samalla tapaa!