Joka vuosi kuulen ihmisten huokailevan, kuinka joulu tuodaan kauppojen hyllyille aina vaan aiemmin. Ensimmäiset joulumainokset jaetaan koteihin lokakuussa ja jouluvalot ilmestyvät ikkunoihin viimeistään marraskuun puolessa välissä. Kuorolaisen joulu alkaa kuitenkin jo syyskuussa ja jatkuu koko syksyn. Repikääpä siitä.
Arkihuolet heitetään, kun maass’ on hanki ja maa on niin kaunis. Varpuset lentelevät ja härkien heinät pöllyävät. Kulkuset helkkäleivät ja joulunkellot kajahtelevat hiljaa, Juhani ja Liisi säntäilevät hangessa korkeiden nietoksien keskellä, löihän kellokin jo viisi. Jokohan joulupuu on rakennettu ja kesä tullut talven keskelle?
Kuorolaisen joulu on tunnelmallisia, mutta kylmiä kirkkoja ja ahtaita takatiloja, joissa keikkavaatteet vaihdetaan ilman yksityisyyttä. Kuorolaisen joulu on liikuttavia vanhainkotivisiittejä, joiden aikana muistisairaatkin yhtyvät silmät loistaen lauluun. Kuorolaisen joulu on myös säntillistä harjoittlua, käsiohjelmien taittelemista, puutuneita varpaita ja hengästyttäviä kantaesityksiä, aplodeja, kumarruksia ja kukituksia.
Joulun alla riittää konsertteja, joista valita. Niihin kuitenkin ehtii harvoin, kun valmistautuminen omiin keikkoihin on samaan aikaan kuumimmillaan. Jos rehellisiä ollaan, en jaksaisi mennä, vaikka ehtisinkin. Neljän kuukauden harjoittelun jälkeen pää on niin täynnä jouluista kuoromusiikkia, että sinne ei mahdu enää yhtään kulkusta, jeesuslasta, joulupuuta tai enkeliä.
Parhaimmillaan kuorolaisen joulu on silloin, kun hiljaa leijaa maahan hiutaleet, kirkon penkit ovat täynnä ja yleisön joukossa istuu tuttuja kasvoja. Silloin, kun kolmannessa rivissä istuu pieni lapsi, joka herkeämättä kuuntelee kaikki kappaleet ja keskittyy niiden vaikeampienkin kohdalla. Silloin, kun penkkirivien puolivälissä joku sulkee silmänsä ja antaa kyynelten tulla tai silloin, kun etupenkissä hymyillään ja vaaditaan yhtä ylimääräistä.
Viimeisen biisin jälkeen kuorolainen kumartaa ja kiittää. Laulaa ehkä ylimääräisen, jos johtaja niin suo. Kävelee kirkon käytävää pitkin hymyillen, kansio vasemmassa kädessä ja huokaisee helpottuneena: selvittiin! Vaihtaa sitten vaatteet ja astelee lähimpään soittoravintolaan nauttimaan jotakin nestemäistä ja analysoimaan missä voisi vielä parantaa.
Tämän kuorolaisen joulu jatkuu tällä kertaa kevääseen saakka, sillä joululevyn viimeiset kappaleet äänitetään toukokuussa. Kesätauon jälkeen joululaulut kaivetaan taas esiin, onhan jouluun enää neljä kuukautta!
ps. Jos jouluinen kuoromusiikki kiinnostaa, tule Töölöön Olaus Petrin kirkkoon sunnuntaina 18.12. klo 16. Luvassa on arkihuolien heittämisen lisäksi muumien kuorsausta ja muita uusia joululauluja, lauteilla kamarikuoro Audite eli minä ja 30 kuorokaveria. Tervetuloa!