Olen isäni puolelta lappilainen. Pohjoisesta periytyvät luonteenlaadun lisäksi myös monet joulupöytämme perinteet. Kinkun ja laatikoiden lisäksi meillä syödään poronkäristystä, pottumuusia ja puolukkaa. Leipäkoriin ladotaan karjalanpiirakoita, mallasleipää ja ohraleipää.
Eikä mitä tahansa ohraleipää, vaan mieluiten Kursulaista. Sallassa leivottua ohutta ohraleipää eli rieskaa, jossa ohrajauhojen osuus on 86,4 prosenttia.
Rieskan syömisessä on koulukuntaeroja. Välillä leipä syödään sellaisenaan, toisinaan halkaistuna. Pari päivää vanha leipä on parhaimmillaan, kun sen halkaisee ja lämmittää joko paahtimessa tai mikrossa ja sivelee päälle kylmää voita. Jos oikein haluaa pröystäillä, voi sipaista siihen päälle vielä juustoviipaleen. (Kuva on lainattu internetin syövereistä.)
Kursulaisen rieskaa ei tietääkseni etelän kaupoista saa, joten hamstraamme harvinaista herkkua kasseihimme aina kun Sallassa käymme. Kotona heitämme leipäpinon pakastimeen, jotta ne voi sulattaa pöytään, kun juhlahetki koittaa. Jos pakastimen varastot ovat ehtyneet, on minun ryhdyttävä hommiin. Aattoiltapäivänä etsin vanhempieni kuiva-ainekaapista luomuohrajauhot ja riittävän suuren kulhon ja pyöräytän rieskataikinan. Lopputulos ei tietenkään pärjää alkuperäiselle, mutta herkullista se on silti. Kokeile vaikka!
Helppo ja nopea ohrarieska
4 dl (luomu)ohrajauhoja
1 dl (luomu)vehnäjauhoja
1/2 dl (luomu)graham- eli täysjyvävehnäjauhoja
3 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Sekoita suola ja jauhot nopeasti mahdollisimman kylmään veteen (taikina nousee kuumassa uunissa aavistuksen lämpötilaeron vaikutuksesta). Taikinaa ei tarvitse vaivata yhtään ja se saa jäädä löysähköksi, mutta jos se tuntuu liian löysältä lisää hieman ohrajauhoja. Kumoa taikina leivinpaperille ja ripottele sen päälle reilusti ohrajauhoja. Painele käsin n. puolen sentin paksuiseksi pyöreähköksi leiväksi. Käytä jauhoja, jos taikina edelleen tarttuu käsiin. Paista uunissa 6 minuuttia, ota leipä pois, käännä se ylösalaisin ja paista toiset 6 minuuttia. Anna levätä liinan alla hetkinen. Ota jääkaapista kylmä voi, sipaise leivälle ja nautiskele lämpimäiset. Pilko sen jälkeen tuore leipä leipäkoriin ja vie joulupöytään.
Moikka! Kerropas nyt, mikä juttu tuo rieskankääntö on? Eräitäkin sämpylöitä paistaneena vähän mietin. Oikeassa olet, sitä en epäile, mutta miksi? Tuleeko siinä rapeampi pinta molemmin puolin vai mikä tuo juttu on? Jaa, mutta jos lepää liinan alla, pinta pehmenee… Jopas nyt? Vesi nousi kyllä kielelle, kun ajattelin voita ja lämmintä leipää. Se on herkkua!! ?
Olen kääntänyt rieskan, koska alkuperäinen, joskus 90-luvun loppupuolella talteen otettu resepti sanoo niin. 🙂 Oletan, että se liittyy siihen, että muuten ohut leipä ei kypsy tasaisesti kuumassa uunissa eli saattaa kärähtää toiselta puolelta. Rieskan pinnan ei kuulukaan olla rapea, joten ei haittaa, jos pinta pehmenee. 😉