Pari päivää sitten kuuntelin radiosta, kuinka toimittajat hehkuttivat miten mahtavan lämmin heinäkuu meillä olikaan. Minun muistini mukaan heinäkuu oli sangen epävakainen, vaikka viimeinen viikko olikin aurinkoa ja lämpöä täynnä.
Onneksi grillikesä voi olla pitkä ja kuuma, vaikka päivät olisivatkin koleita ja pilvisiä. Grillin ääressä on aina lämmin. Ainakin, jos seisoo tarpeeksi lähellä hehkuvaa hiillosta.
Minulla on tunnustus: en ole koskaan omistanut minkään valtakunnan grilliä. En edes sellaista huoltoasemaversiota, jolla kokkaaminen on kiinni tähtien asennosta ja tuulen suunnasta. Olen siis lokkeillut ja lämmitellyt kylmänkalseina kesäpäivinä toisten ihmisten hiilloksilla.
Ehkä aukko grillisivistyksessä on johtunut asumismuodosta. Keskustan ja Kallion kerrostaloissa oma parveke on luksusvaruste, eikä puistogrillailua varten viitsinyt kertakäyttögrilliä kummempaa hankkia. Rivitaloasumistakin kokeiltiin sillä seurauksella, että ero tuli ja uudenkarheat eksoottisten maiden puista veistetyt pihakalusteet menivät jakoon jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Grilliä ei ehditty hankkia. Kymmenisen vuotta myöhemmin muutin nykyiseen kaksiooni, jossa on hulppea yli kuuden neliön lasitettu parveke, jota kesähuoneeksikin kutsutaan.
En osannut vieläkään kaivata omaa grilliä, eikä miehelläkään sellaista ollut. Vapun jälkeen huomasimme naapuriin ilmestyneen kaasugrillin. Parvekeaamiaisella päähän pälkähtänyt mielijohde ajoi nettiin etsimään tietoa parvekkeella grillaamisesta. Miten määritellään avotuli ja minkälaista grilliä omalla parvekkeella saa käyttää? Kävi ilmi, että sähkö-, kaasu- ja jopa hiiligrillit sallitaan, jos ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille. Vain kertakäyttögrilli tulkitaan avotuleksi.
Pian google tarjoili meille suomalaista designia – hiiligrilliä, jonka luvattiin olevan savuton ja sopivan parvekkeelle erinomaisesti. Siis savuton grilli? Kiinnostus heräsi ja parin tunnin päästä olimme tilanneet Harri Paakkasen muotoileman oranssikuorisen LotusGrillin verkkokaupasta. Sitten alkoi kärsimätön odotus.
Grilli saapui viikkoa myöhemmin ja lunasti lupaamansa, se ei savuta ja hiillos riittää erinomaisesti kahden henkilön herkutteluun. Jutun juju on tiheäverkkoinen lieriö, jossa sytytysgeelillä kostutetut hiilet hehkuvat patterikäyttöisen säädettävän puhaltimen voimalla. En saa näistä kehuista pennin hyrrää, mutta hehkutan silti hieman lisää. Grillin ulkokuori ei kuumene, joten sen voi nostaa vaikka parvekkeen pöydälle tai siirtää paikasta toiseen jopa grillauksen aikana. Eikä haittaa, vaikka kömpelöisi koko höskän nurin, hiilet eivät karkaa säiliöstään mihinkään. Lisäksi kaikki osat voi pestä tiskikoneessa. Mukana tuli myös kantokassi, jossa grilli on roudattu lähikallioille kerran jos toisenkin. Aukko grillisivistyksessäni on paikattu.
Grilliin on tänä kesänä heitelty jos jonkinlaista sorttimenttiä. Vihreää parsaa ja ulkoministerimme suosikkia, rehellistä suomalaista kassleria. Kanavartaita ja nieriää. Jauhelihapihvejä burgereihin ja raakamakkaroita hodareihin. Kokonaisia sipuleita, paprikoita ja tomaatteja. Valko-, parsa- ja kukkakaalia, fenkolia, kesäkurpitsaa, vesimelonia, ananasta, nektariineja ja leipää.
Ja tietysti suklaabanaaneita, maailman helpointa jälkiruokaa: leikkaa viilto kuorimattomaan banaaniin, painele paloiteltu (tumma) suklaa viiltoon, grillaa kunnes kuoret tummuvat ja suklaa sulaa. Lusikoi lopputulos suuhusi suoraan kuoresta – jätskin kanssa tai ilman.
Vielä ehtii! Sen pallogrillinkin voi ottaa mukaan – laiturille, rantakalliolle, vaikka kerrostalon yhteiselle pihalle, jos naapurit on kivoja. Useimmiten isommassa kaasugrillissäkin on pyörät alla, mikä estää rullailemasta sitä omasta rivaripihasta vaikka lähibiitsille tai puistoon? Viranomaiset eivät ainakaan Helsingissä ala ryppyilemään, kun noudatat muutamaa sääntöä: sijoita grilli palamattomalle alustalle, älä kaada kuumia hiiliä jäteastiaan ja siivoa roskasi. Ny rillaamaan!
Mistä verkkokaupasta ostitte grillin? Ostitteko muita tykötarpeita, joita Lotus-grilliin näyttää olevan myynnissä?
Taisi olla Veikon koneen verkkokaupassa toukokuussa tarjouksessa. Hiiliä ja sytytysgeeliä lukuunottamatta muita tilpehöörejä ei ostettu. Periaatteessa grilliin käyvät myös ihan normihiilet, kunhan eivät ole jättikokoisia ja voihan niitäkin pilkkoa. Kansi voisi tuulisella ilmalla olla ihan hyödyllinen, se saattaa päätyä hankintalistalle myöhemmin.
Moikka!
Tilasin samanlaisen LotusGrillin itselleni, sillä on pakko päästä grillaamaan, vaikka kerrostalossa asunkin. 🙂
Olisin halunnut kysyä, hankitteko lopulta kantta grillille? En vielä tilannut sitä itse, kun ajattelin kokeilla tuntuuko se tarpeelliselta. Lisäksi, oletteko käyttäneet vain LotusGrillin omia hiiliä tai sytytysgeeliä, vai myös muita merkkejä mitä kaupoista on saanut? Onko mahdolliset muut merkit vaikuttanut savunmuodostukseen?
Tuntuu, että ei hirveästi löydy netistä käyttökokemuksia tästä grillistä, vaikka kaikkialla mainostetaankin savuttomuutta, siksi kyselen siltä ainoalta ihmiseltä, jonka tiedän omistavan tällaisen. 🙂 Taloyhtiössämme oli kirjattu sääntöihin, että kaasu- ja sähkögrillien käyttö on ok, mutta hiiligrillien käyttöäkään ei kielletty. Koitetaan onnea, josko tämä on niin hyvä, mitä mainostetaan ja josko naapurit ovat myötämielisiä.
Kevätterkuin,
Anu
Moikka Anu! Me olemme olleet varsin tyytyväisiä grilliin, eikä naapureiltakaan ole kuulunut valituksen sanaa. Kantta emme lopulta hankkineet, vaikka siitä varmasti olisi apua, jos grillaa esim. rantakallioilla tuulisena päivänä. Tuulensuojaa grilli nimittäin kaipaa, muuten se ei jaksa töhöttää vähänkään paksumpia lihakimpaleita kypsiksi. Meillä tuulensuojaksi on riittänyt se, että mies istuu tuulen puolella grillin edessä ja hoitaa samalla kokkaamisen. 😀
Tuo geeli on tosi riittoisaa, ostimme grillitilauksen yhteydessä yhden putelin ja sitä on vieläkin jäljellä. Kokemusta ei siis muista sytytysgeeleistä ainakaan vielä ole. Kokeiltiin myös muita hiiliä, mutta suurin osa niistä on niin suuria, että eivät oikein sovellu grillin tulipesään. Mitkä tahansa pienemmät hiilet kyllä varmasti toimivat. Savunmuodostukseen en usko muiden hiilien vaikuttavan, sillä savuttomuus perustuu mahdollisimman kuumina hehkuviin hiiliin ja puhaltimen voimakkuutta säätelemällä ne todella hehkuvat alusta alkaen hyvin, eivätkä savuta. Kipinöitä välillä lentelee, joten herkästi syttyvien materiaalien kanssa kannattaa parvekkeella olla tarkkana.
Hyvän ostoksen olette tehneet. Grilli soveltuu ainakin meidän mielestä todella hyvin parvekegrillaukseen. Savua ei synny, mutta tietysti ruoan paistamisesta syntyy käryä, kuten millä tahansa menetelmällä kokatessa. Jos siitä joku valittaa, se on kateellisten panettelua. 😉 Olisi hauska kuulla kokemuksia sitten, kun saatte grillin käyttöönne. Aurinkoisia kevätpäiviä ja hyviä grillauksia!