Herkkujen herkku – pintapaistettu lohi ja wasabimajoneesi

Viimeinen vuosi oli sellaista haipakkaa, että meidän huushollissa ruokavastuu kaatui pääasiassa miehen harteille. Onneksi hartiat ovat leveät ja innostusta ruuanlaittoonkin löytyy riittämiin. Ja jos totta puhutaan, hän on taatusti nauttinut keittiön kuninkuudesta, sillä minä en ole ollut vieressä neuvomassa ja päsmäröimässä päälle.

Keittokirjatkin ovat nousseet uuteen arvoon. Niitä selataan (lue: mies selaa) tämän tästä ja kokeiluun päätyy kaikenlaista simppelistä kasvisruuasta molekyylikeittiön ihmeisiin. Lokakuussa, kun pressikappaleena saatu Hanna G kokkaa kolahti postiluukusta, en ehtinyt itse edes kirjaa avata, kun se oli jo luettu hiirenkorville. Ensimmäisen toteutetun reseptin pääosaa näytteli kirjassa vuolaasti kehuttu, pintapaistettu lohi. Se sulostutti erästä marraskuista iltaa ja teki meihin molempiin lähtömättömän vaikutuksen.

Tohottimella kevyesti käristettyä lohta on sittemmin syöty kaksi kertaa kotona ja kerran vieraissa. Joulupöytäänkin sen oli aikomus uida, mutta koska tunturijoulun ostokset tehtiin kolme päivää ennen pyhiä, oli osittain raa’aksi jätettävän kalan valmistus unohdettava. Pudasjärven tai Taivalkosken marketeista kun ei sushi-kelpoista kalaa taida löytyä normiarkenakaan.

Viime viikonloppuna, kun teki mieli jotain superhyvää, molemmat ehdottivat samaa ratkaisua. Entä jos haetaan Tukkutorin kalasta sopiva pala tuoretta lohta ja tohotetaan? Suuret mielet ajattelevat kaltaistensa lailla, niinhän sitä sanotaan.

pintapaistettu lohi

Mies lähti matkaan, minä jäin kaivelemaan kaappeja ja tarkistamaan onko meillä kaikki muu tarvittava. Pikkelöity inkivääri eli sushiravintoloissakin käytetty gari oli finito, mutta äkkiäkös pikapikkeli hellalla kiehahtaisi. Normaalisti annan garin tekeytyä useamman päivän, mutta tällä kertaa puoli purkkia syötiin heti tuoreeltaan. Inkiväärin kipaisin kulmakaupasta, muita aineksia kaapeissa jo olikin.

Kalakaupasta palasi mies, joka kantoi kassissaan melkein puolen kilon lohipalaa, iiihan vähän enemmän kuin tarkoitus oli. Kun kuiva-ainekaapissa tönötti avattu sushiriisipaketti päätimme samalla vaivalla pyöräyttää pari nigiriä. Siispä riisi kiehumaan, mirini-soijasoosi sekaisin ja wasabimajoneesi tekeille.

pintapaistettu lohi

Resepti vaatii muutaman teknisen vempeleen. Nestekaasupoltin eli tuttavallisemmin tohotin täytyy olla, ja sauvasekoittimestakin on suuri apu. Ensin mainittuja saa edullisesti esim. Clas Olsonilta. Sauvasekoitin sen sijaan taitaa olla jo joka kodin peruskalustoa. Ilmankin toki pärjää, kunhan vispaa niin maan vimmatusti. Wasabitahnaakin saa nykyään jopa lähi-Alepasta ainakin pääkaupunkiseudulla, mirinin vuoksi saattaa joutua piipahtamaan isommassa ruokakaupassa. Mustat seesaminsiemenet ovat lähinnä koristeita, mutta suosittelen silti ostamaan kotiin purkillisen. Niitä voi jatkossa ripotella mihin tahansa aasialaiseen ruokaan tai vaikka aamiaiskulhon koristeeksi. Siemenet tekevät hyvää, sillä niissä on terveellisiä öljyjä.

pintapaistettu lohi

Alkuperäisessä reseptissä kalaa on mitoitettu alkupalaksi 25 grammaa per ruokailija, mutta koska pintapaistettu lohi on vaan niin järkyttävän hyvää, suosittelen tuplaamaan määrän, kuten minäkin olen tehnyt. Minun versiostani riittää neljälle pieneksi suupalaksi, kahdelle kevyeksi lounaaksi tai ihanaksi iltapalaksi.

Pintapaistettu lohi ja wasabimajoneesi

200 g mahdollisimman tuoretta lohta (kerro kalakauppiaalle, että käytät kalan raakana)
3 rkl miriniä
3 rkl soijaa

1 kananmuna
2 dl öljyä
3 rkl wasabitahnaa tuubista
2 tl sitruunamehua
pikkuisen suolaa

lisäksi:
mustia seesaminsiemeniä
garia eli sushi-inkivääriä

Tee ensin majoneesi. Mittaa ainekset kapeaan astiaan, ja surauta pikamajoneesi sauvasekoittimella nostamalla terää hitaasti pohjalta kohti pintaa. Majoneesia tulee satsista suurempi määrä kuin mitä annoksiin tarvitaan, mutta koska kananmunaa ei voi puolittaa, ei reseptillekään niin voi tehdä. Majoneesi säilyy onneksi jääkaapissa useammankin viikon, kun sen purkittaa tai lusikoi pursotinpussiin.

pintapaistettu lohi

Sekoita mirini ja soija keskenään, seuraavaksi voitkin leikata lohen. Ota mahdollisimman terävä veitsi ja leikkaa sillä lohifile noin puolen sentin viipaleiksi. Parhaiten toimii fileointiveitsi, mutta muukin hyvin teroitettu veitsi käy. Jos et sellaista omista, voit aina pyytää kalatiskiltä filettä valmiiksi viipaloituna. Tee tämä kuitenkin vain, jos tiedät valmistavasi lohen lähituntien aikana. Kokonainen file säilyy paremmin kuin viipaleet, mutta kyllä sekin kannattaa käyttää vuorokauden sisään.

pintapaistettu lohi

pintapaistettu lohi

Viipaleet voi asetella isolle vadille, joka nostetaan keskelle pöytää tai valmiiksi annoksiksi kunkin ruokavieraan lautaselle. Tohota viipaleet pinnalta kypsiksi, pieni palaneen käry ei haittaa, melkeinpä päinvastoin. Annostele viipaleiden vierelle wasabimajoneesia ja ripottele kaiken päälle seesaminsiemeniä. Lusikoi vielä lopuksi vadille tai lautasille soijan ja mirinin sekoitusta. Lisää halutessasi aimo annos garia. Haarukoi tai puikkoloi(?) suuhusi, sulje silmät ja nauti.

pintapaistettu lohi

Tällaisten keittokirjan väliin piilotettujen helmien löytäminen kannustaa palaamaan taannoisen keittokirjahaasteen pariin. Jospa yrittäjän vapaus toisi tänä keväänä tullessaan aikaa myös tuon projektin jatkamiseen. Jääkääpä kuulolle!

Lohipastrami avokado-wasabitahnalla – pikkujoulubrunssin satoa

Jos sinulle joskus tulee mahdollisuus osallistua brunssille, jonka ovat toteuttaneet ruokaan intohimoisesti suhtautuvat ihmiset, kuten nyt vaikka ruokabloggaajat, älä missään nimessä jätä sitä väliin. Tämän lauseen kirjoitettuani tajusin, kuinka hölmö väite on. Ihan kuin jokaista brunssia ei olisi intohimolla suunniteltu, keitetty, paistettu, leivottu, sekoitettu, vaivattu ja huolella aseteltu. Kaiken vaivan takana seisoo taatusti ruokaihminen, oli pöytä sitten katettu ravintolaan tai kotioloihin.

pikkujoulubrunssi

lohipastrami

Joka tapauksessa asia on niin, että kun ruokabloggaajat kokoontuvat yhteen, kattaus on ylitsevuotavan runsas. Vaikka ajatuksena on, että jokainen tuo tullessaan vain jotain pientä, käy väistämättä niin, että ruokaa on enemmän kuin jaksetaan syödä. On ajateltu leipoa yksi kakku, mutta hetken mielijohteesta jääkaapin aineksista syntyykin tahna poikineen, vihanneslaatikon sisällöstä kehkeytyy satokautta noudatteleva salaatti, uunista pullahtaa ulos kakun lisäksi leipä ja siinä sivussa ideoidaan lennosta muutama muu cocktailpala. Rakkaudesta ruokaan.

lohipastrami

tiramisu

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti osallistuin ruokabloggaajien järjestämiin kekkereihin. Aiemmin olen tullut pakaasieni kanssa törkeästi valmiiseen pöytään, ihaillut muiden kätten töitä ja syönyt napani naukumispisteeseen saakka. Siksi nyt tuntui siltä, että on näytön paikka. Tiesin osaavani kokata siinä missä muutkin, mutta pelkäsin jääväni suomen suosituimpien ruokavaikuttajien jalkoihin. Sen takia turvauduin vanhoihin suosikkeihin. Minun panoksenani brunssipöytään olisivat lohipastrami ja avokado-wasabitahna sekä artisokkatahna kylmäsavustettujen leikkeleiden kera. Riittävän simppeliä, mutta kuitenkin näyttävää.

pikkujoulubrunssi

pikkujoulubrunssi

Kolmas vuorenvarma hitti otti ja petti, sillä viinirypälefocaccia kieltäytyi kypsymästä luvatussa ajassa ja jäi sisältä taikinaiseksi. Se sai jäädä uunin jälkilämpöön, kun minä pakkasin kimpsut ja kampsut kolmeen kassiin ja suunnistin Teemun ja Markuksen leipätiskin kautta kohti keskustaa. Onneksi leipurit olivat osanneet varautua, ja tiskissä höyrysi vasta paistettu ja ihanan rasvainen focaccia. Siispä lohipastrami kavereineen reppuun, pari leipäpussia kainaloon ja menoksi!

pikkujoulubrunssi

pikkujoulubrunssi

Pernod Ricard Finland ja Juomavinkki tarjosivat komeat puitteet brunssille Helsingin kattojen yllä. Ennen kuin pääsimme syömähommiin oli kotona kokatut brunssitarjoilut siirrettävä kipoista ja kupeista tarjoiluastioihin. Se sujui joutuisasti syksyn uutuutta, vaaleanpunaista Cava Hola!* -kuohuviiniä siemaillen. Lasit ilmaantuivat eteemme juuri, kun olimme ehtineet ajatuksen ääneen sanoa. Ah, olisipa kotikeittiössäkin samanlainen palvelu!

pikkujoulubrunssi

pikkujoulubrunssi

Brunssin päätähtenä loisti kuitenkin paahdetusta kahvista, vodkasta ja Kahlúa-likööristä sekoitettu ja valmiiksi tölkitetty Espresso Martini*, joka sekin on ilmestynyt kauppojen hyllyille tämän syksyn aikana. Tölkissä on pieni, mutta näyttävä twist, se sisältää nimittäin typpipatruunan, joka juomaa avatessa vapauttaa kuplat. Näin lasiin kaadettuun drinkkiin muodostuu täyteläinen crema.

espressomartini

pikkujoulubrunssi

Hetken mielijohteesta päätin päivää ennen brunssia kokeilla, miten Espresso Martini taipuu tiramisureseptin ainesosaksi. En näköjään ole vieläkään oppinut, että uusia reseptejä ei kannata alkaa testaamaan vasta juuri ennen hoohetkeä. Tiramisusta tuli kyllä kaunis, mutta makumaailma jäi vähän väljähtyneeksi. Espresso Martini ei sellaisenaan riittänyt tuomaan toivotun tiukkaa kahvisuutta jälkiruokaan. Onneksi brunssipöytään oli yllättäen katettu toinenkin versio italialaisesta klassikosta. Tässä tiramisujen taistossa Lumo Lifestyle -blogin taideteos otti selkävoiton. En kuitenkaan vaivu epätoivoon, vaan jatkan oman ohjeeni kehittämistä. Seuraavaan versioon saatan käyttää perinteiseen tapaan vahvaa kahvia ja lorauttaa joukkoon Kahlúa-likööriä. Lupaan julkaista parannellun reseptin vielä joulukuun aikana!

tiramisu

espressomartini

Lohipastram kavereineen on ladottu tarjoilulautasille, mutta ruokailu saa vielä odottaa. Tarjottimia kannetaan ulkoterassille, rekvisiittaa asetellaan pikkutarkasti cocktail-palojen ympärille, kuvauskulmia haetaan huolella ja sitten annetaan kameran laulaa. Kerrankin saa rauhassa kuvata. Kukaan ei hoputa, eikä valmiiksi viileä ruokakaan jäähdy.

pikkujoulubrunssi

pikkujoulubrunssi

Kun vihdoin pääsemme ruokien kimppuun, huoneen täyttää onnellisten huokausten sarja. Paahdettua kurpitsaa ja granaattiomenaa, punajuurta ja lakritsaa, artisokkaa ja kylmäsavuhärkää, risottopallosia ja chilimajoneesia, bataattia ja briejuustoa, Kahlúalla maustettua suklaatryffeliä, mustaa baba ganoushia ja suussa poksuvaa dukkahia, lohipastramia ja avokadoa. Suolaisen ruuan kanssa cavaa ja makean kera Kahlúan Espresso Martinia. Kehumme kilpaa toistemme tuotoksia ja toistamme mantraa, joka on jokaiselle foodielle tuttu: ruoka on maailman paras harrastus!

Myös minun väkertämäni lohipastrami kerää kiitosta. Myhäilen itsekseni tyytyväisenä ja tunnen vihdoin kuuluvani joukkoon. Kiitos rakkaat ruokabloggaajakollegat, olette tärkeämpiä kuin tiedättekään!

lohipastrami

pikkujoulubrunssi

Liemessä-Jennin blogista mukaellun Lohipastrami-reseptin olen julkaissut blogissa aiemminkin, mutta se on hautautunut piknik-postauksen uumeniin, joten otetaanpa ohjeesta uusinta.

Lohipastrami

Mahdollisimman tuore ja paksu pala lohifilettä
suolaa
2 tl fenkolinsiemeniä
1/2 tl kuminansiemeniä
2 tl sumakkia
1/2 tl chilihiutaleita
kuorettomia seesaminsiemeniä

Leikkaa ruodottoman lohifileen paksuimmasta kohdasta yhtä leveä pala, kuin mitä fileen paksuus on. Leikkaa pala 8–10 sentin pätkiksi ja kieritä palaset suolassa. Kääri ne sen jälkeen yksitellen elmukelmuun ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunti.

Tee mausteseos valmiiksi ja rouhi se morttelissa hienommaksi. Avaa sen jälkeen paketit ja huuhtele suolat pinnoilta pois. Kuivaa palat ja pyörittele mausteissa. Paahda sen jälkeen kuivalla pannulla seesaminsiemeniä ja paista lohipastrami paahdettujen siemenien päällä. Paista palat tasaisesti, noin 30 sekuntia per puoli eli yhteensä 2 min. Kalan on tarkoitus kypsyä vain muutaman millin pinnasta.

Kääri pinnoiltaan paistetut palaset yksittäin puhtaaseen elmukelmuun. Kiristä molemmista päistä tiukaksi karkkipaperin tapaan, jotta saat aikaiseksi napakan pyöreän pötkylän. Siirrä lohipastrami jääkaappiin ja anna levätä pari tuntia. Sen jälkeen laita ne vielä tunniksi pakastimeen. Leikkaa kohmeiset pötkylät noin puolen sentin kiekoiksi.

Avokado-wasabitahna

2 pientä avokadoa
1 limen mehu
1 valkosipulinkynsi
1,5 tl valmista wasabitahnaa
suolaa ja pippuria suoraan myllystä

Soseuta avokadot, limemehu, valkosipuli ja wasabi tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää suolaa ja pippuria muutama rouhaisu. Jos haluat enemmän ruokaisuutta, voit koota pikkusyötävät ruisleipäpalan tai vaikka ruissipsien päälle, mutta lohipastrami toimii hyvin sellaisenaankin avokadotahnan kanssa.

lohipastrami

*Brunssijuomat tarjosi Juomavinkki. Pikkujoulubrunssin tunnelmiin pääset myös ihanien kollegojeni blogien kautta:

Vaimomatskuu-blogin Pop Rocks Dukkah
Sillä sipulin Brunssi täynnä inspiraatiota ja ideoita
Hannan sopan Bataatticrostinit briellä ja jalapenoilla
Lumo Lifestylen Kahlúa-tiramisu ja brunssiruokavinkkejä
Beach House Kitchenin Ruokabloggaajien pikkujoulubrunssilla – punajuuriarancinit Italian makujen ystäville

Klara Vappen!

Tänä vuonna vappu todella on selvä. Sokeri ja alkoholi ovat periaatteessa pannassa kesäkuun alkuun saakka, mutta juhlan kunniaksi aion silti nostaa kuplivan maljan neiti keväälle. Yhden aattona ja ehkä toisen vapunpäivänä Ullanlinnanmäellä. Sokerin kanssa onkin sitten vaikeampaa, ainakaan minä en voi vastustaa noita itse tehtyjä, sokerilla vuorattuja ja rasvassa keitettyjä muhkeita munkkirinkilöitä.

Joskus vappu on hytisemistä villapaidoissa, pipo päässä ja tumput käsissä raekuurojen ropistessa niskaan. Joskus se taas on hikoilemista paahtavassa auringonpaisteessa farkunlahkeet käärittyinä polvitaipeisiin saakka, kasvot ravunpunaisina, koska kukaan ei tajunnut pakata mukaan aurinkovoidetta. Vapun sää on kuin Suomen kesä, aina yhtä arvaamaton.

IMG_1934

Parinkymmenen vuoden ajan minun vappuni on toistanut rutinoitunutta kaavaa. Mökki tai ystävien punainen tupa ja grillikauden avaus, satoi tai paistoi. Keittiöbileitä, grillausvuoron odottelua ja iltakuudelta emannan lakitus. Kuohuviinin ja samppanjan vertailua, laulua ja soittoa. Yhteistä ilonpitoa ja laatuaikaa.

image

Vapunpäivänä lojumme Ulliksella keltamustan lipun alla. Osakunnan emännistö tarjoaa silliaamiaista ja isännät kuohujuomaa. Jättimäisellä viltillä opiskelijahaalarit ja lastenvaunut ovat sopuisasti sekaisin. Torvisoitto soi ja sitsilaulu raikaa. Päivä kääntyy iltaan, seura vaihtuu, mutta vappufiilis ei ota ehtyäkseen.

IMG_0953

Poikkeuksellisiakin vuosia on ollut. Silloin on pyörähdelty vapputansseissa Vallilassa tai Korjaamolla, vietetty kaupunkivappua lähipuiston nurmikolla, syöty hyvin ravintolassa tai notkuttu lempiartistin keikalla Nosturissa.

Huomenna vappua vietetään Töölössä. Luvassa on gourmethodareita, ystäviä, sokerimunkkeja, tippaleipiä ja simaa. Serpentiiniä, ilmapalloja, kukkamekkoja ja kuplivia ihmisiä. Yhden perinteen tuon mukanani näihinkin valpurin juhlallisuuksiin. En itse asiassa muista, kuka tämän aikoinaan oivalsi, mutta laitetaan mainio idea kiertämään. Kun kello lyö kuusi, poksautetaan kuohujuoma ja lakitetaan illan emanta. Jos hyvin käy, paikalle osuu muutama merileijona suihkuttamaan vettä kiveen veistettyjen esikuviensa lailla.

kirkas perunasalaatti

Vapunpäivän piknikkiä varten sulatan pakkasesta tupareihin leivottua wasabilohi-avokadopiirasta. Pakkaan mukaan myös makeaa, mikäli anoppiehdokkaan vierailusta jäljelle jotain jää. Perunasalaatin tekee tällä kertaa joku muu, mutta jos se olisi minun kontollani, väsäisin sen ehdottomasti entisen kuorokaverini reseptillä.

Ohje on säilössä ircistä printatulla paperilla, joten lienee aika kirjata keskustelu vähän modernimpaan mediaan. Kiitokset Iidalle Ruotsinmaalle! Ja erinomaisen hauskaa vappua kaikille, nauttikaahan kohtuudella!

Iidan kirkas perunasalaatti (10-12 juhlijalle)

[10:22] <piapa> moikka iida
[10:22] <piapa> oon sollilaisia, en tiedä muistatko
[10:22] <piapa> mutta nyt tarvitsisin sun superhyvän perunasalaatin ohjeen
[10:23] <piapa> sen mihin tulee pottuja, punasipulia, kapriksia ym
[10:23] <piapa> oon joskus saanut ohjeen, mut hukannut sen sitten
[10:26] <iida> sori, en huomannut sun viestiä kun puuhailin muuta
[10:27] <iida> käyn etsimässä reseptin
[10:27] <piapa> kiitos 🙂
[10:27] <piapa> ei kiirettä
[10:28] <iida> tässäpä tämä: 2 kg perunoita, punasipulia
[10:29] <iida> kastike:
[10:30] <iida> 1 dl oliiviöljyä, 1-2 tl suolaa, 1-2 valkosipulinkynttä, 3 tl oreganoa, 3 rkl viinietikkaa, hunajaa, 1 rkl kaprista
[10:30] <iida> marinoi sipulia muutama tunti kastikkeessa, sekoita keitetyt ja pilkotut perunat ja kastike. Siinäpä se!
[10:30] <piapa> monelleko hengelle tuo määrä on?
[10:31] <iida> en osaa sanoa, kun en ole pitkään aikaan tehnyt, mutta kaksi kiloa perunoita on kuitenkin aika paljon
[10:31] <piapa> niin on
[10:32] <piapa> noh, pääasia että suhteet on oikein
[10:32] <piapa> kiitos paljon!
[10:32] <iida> aivan, perunoitahan voi ottaa niin paljon kuin arvelee tarvitsevansa
[10:33] <iida> eipä kestä! 🙂

Edit: Sittemmin olen kirjaillut reseptin tarkemmin ylös, kurkkaa siis tämä, jos kaipaat tarkempia mittoja ja parempia kuvia, jossa näkyy juhlijoiden lisäksi ruokakin:
Vappubrunssin peruspilari – kirkas perunasalaatti luottoreseptillä