Kesäloma kotimaassa? Minne mennä ja mitä tehdä?

Aurinko porottaa ja asfaltti polttaa jalkojen alla. Jonnekin pitäisi päästä, pois kaupungista, viileämpiin ja vehreämpiin maisemiin. Ulkomaille ei vielä uskalla, eikä kaikkialle vielä kannatakaan matkustaa. Mutta onko kesäloma kotimaassa mistään kotoisin?

Minä väitän, että on. Taatusti ja todellakin. On jopa vaikeaa valita, mihin suuntaan raiteet vievät tai minne päin auton nokka käännetään, niin paljon on kiinnostavia vaihtoehtoja. Houkutteleeko Järvi-Suomi vai sykkiikö sydämesi ennemmin Kainuun korville tai Lapin yöttömälle yölle? Vai olisiko kaupunkiloma sittenkin parempi vaihtoehto?

kesäloma kotimaassa

Olemme olleet ahkeria matkaamaan Euroopassa, mutta viime vuosina, mökkeilyn valloittaessa sydänalaa katse on kääntynyt kotimaahan ja sen satoihin kiinnostaviin kohteisiin. Miksi lähteä kauemmas kalastelemaan, kun lähijärvissä uiskentelee uskomattomia vonkaleita?! Siksi päätin koota yhteen kaikki kotimaanmatkailusta kirjoittamani tarinat. Jos ei tästä löydy kohdetta halki Suomen kiitävälle roadtripille, ei sitten mistään!

Sukella Savoon!

Kesäloma kotimaassa alkaa idästä. Ensimmäisenä sukelletaan nimittäin Savonmualle, minun juurilleni. Äiti on kotoisin Kuopiosta ja itsekin olen asunut Leppävirralla jonkun kuukauden. Vauvana tosin, mutta sekin lasketaan. Muukin Savo on tullut tutuksi Savolaisen osakunnan tervahöyryristeilyillä ja mökkeilykesinä, jotka melkein poikkeuksetta ovat suuntautuneet Savoon: Juvalle, Rantasalmelle, Kangasniemelle ja viimeisimpänä tänne Pieksämäelle.

postilaatikolla

aitan ovella

Tänä kesänä tutustun toivottavasti enemmänkin Pieksämäkeen ja Varkauteen, mutta sitä ennen suosittelen muutamia muita kohteita. Jos olet ohikulkumatkalla, pysähdy yhdeksi tai miksei kahdeksikin yöksi aittamajoitukseen Häyrilän maatilalle. Idyllinen pihapiiri, omalta pellolta noukitut aamiaismansikat ja rantasauna puhdasvetisen Tuusjärven rannalla hurmaavat varmasti!

teahouse of wehmais

roadtrip ronttopuisto

roadtrip valamon luostari

Hyvin levänneenä voitkin sitten ajella ristiin rastiin lähiseutuja. Kiivetä Varkauden vesitorniin, kiertää kirpputoreja, ihmetellä ITE-taidetta ja käyskennellä Valamon luostarin pihamaalla. Kun nälkä yllättää, voit istahtaa juvalaisen teehuoneen puutarhaan nauttimaan paikallisia herkkuja ja siemailemaan kylmää tai kuumaa juomaa. Sen jälkeen kannattaa piipahtaa Rapion myllyllä hamstraamassa jauhoja ja Sappion luomutilalla moikkaamassa kyyttölehmiä laitumellaan.

sappion luomutila kyyttö

Peti ja puuro – aittamajoituksessa Häyrilän maatilalla
Roadtrip Etelä-Savossa – Kirpparilöytöjä, sorateitä ja ITE-taidetta
Sappion luomutila

Kiinnostaako Varsinais-Suomi?

Savolaisen vastakohta on turkulainen, vitsailtiin usein osakunnalla, etenkin sen jälkeen kun varsinaissuomalainen osakunta muutti samoihin tiloihin savolaisten kanssa. Jos Savo ei siis innosta, kiinnostut ehkä Turun seudusta!

torpan ovi

Käännä auton nokka kohti Kustavia ja kävele kaunista kylänraittia. Kurvaa sitten Kustavin Savipajalle munkkikahveille ja osta matkamuistoksi muki tai muuta aina tarpeellista keramiikkaa. Jatka retkeä vielä Heponiemeen ihailemaan tyrskyävää merta entisen luotsiaseman kallioilta.

turun seurahuone

kuori turku

kuori turku

kaskis

Yöksi voit palata kaupunkiin hotellin valkoisiin lakanoihin. Syö hyvin, käy drinkeillä kattoterassilla, haahuile jokirannassa tai istahda piknikille tuomiokirkon tuntumaan. Turku on ihana kesäkaupunki ja sen ravintolamaailma uskomattoman laadukas. Jos vielä aktiivista menojalkaa vipattaa, ota alle 10bikes-vuokraamon sähköpyörä tai osallistu heidän järjestämälleen saaristokierrokselle. Kävin viime syksynä testaamassa yhden reitin, 42 kilometria hujahti sähöpyörän selässä ihan huomaamatta. Siitä lisää vähän myöhemmin!

Kesävieras Kustavissa
Turku, sinä salarakkaani!
Tervemenoa Turkuun! – mainioita makuelämyksiä ja kielenvievää kasvisruokaa

Ihanaa Tampere, ihanaa!

Turkulaiset perinteisesti dissaavat Tamperetta ja toisin päin. Minä tykkään molemmista, joten suosittelen tsekkaamaan myös Tampereen tarjonnan! Minun kokemukseni ovat kaksi vuotta vanhoja, mutta ainakin Kajo on paikallisten ravintolaoppaitten mukaan edelleen käymisen arvoinen. Nautinpa minäkin siellä lasillisen kuplivaa kustannussopimukseni kunniaksi viime joulukuussa.

Rauhaniemen kansankylpylä

kajo tampere

Periscope Tampere

Tampereen kauppahalli

4 vuodenaikaa Tampere

Ruokaihminen keskittyy ruokakokemuksiin, kuten ihanaan kauppahalliin ja sen puoteihin, mutta Tampereelta löytyy toki paljon muutakin. Pispala, Särkänniemi, Rauhaniemen kansankylpylä, Rajaportin sauna, lukuisat taidemuseot, muumimuseosta nyt puhumattakaan. Jokaiseen makuun jotakin!

Ihanaa Tampere, ihanaa! – Kattoterasseja, skumppaa ja kansankylpylän kalliorantoja

Ookkonää Oulusta?

Minä en ole, mutta lapsuudessa, jolloin asuimme vielä Rovaniemellä, Oulu ja Hailuoto olivat aina kesälomamatkamme varrella. Hailuoto (ja etenkin siellä järjestettävä Bättre Folk -festari) kiinnostaa edelleen, mutta vielä en ole sinne ehtinyt aikuisiällä takaisin. Sen sijaan kävin kylässä kaupunkiin muuttaneen kaverini luona ja tutustuin samalla Oulun ravintolaelämään.

puistola lounas oulu

oulu ostroferia

oulu ostroferia

Jos ja kun käytte kesälomallanne Oulussa, on teidän istahdettava Ostroferian pöytään. Ravintola on oululainen taivas maan päällä. Lähellä tuotettua, alusta asti valmistettua järkyttävän hyvää ruokaa. Lisää hehkutusta ja muutaman hotellivinkin voit lukea alle linkkaamastani tarinasta. Muista käydä moikkaamassa myös merelle tähyilevää toripolliisia!

Hei Oulu, olet ihana paikka ja kaupunki!

Koe Kainuu!

Oulusta puksutellaankin raiteita pitkin sopivasti Kajaaniin, kulttuurikaupunkiin, jossa ennakkoluuloistani huolimatta olikin todella paljon nähtävää! Samalla vaivalla kannattaa pyörähtää muuallakin Kainuussa, kokea Oulunjärvellä paistatteva Ärjänsaaren paratiisi, Paltamon erämaahan rakennettu Jättiläisenmaa sekä Suomussalmen Soiva metsä.

arctic giant paltamo

suomussalmen soiva metsä

hepoköngäs

Julma-Ölkky

ärjänsaari

ärjänsaari

ärjänsaari

Luontomatkaaja tutustuu tietysti Hossan kansallispuiston Julmaan Ölkkyyn ja käy ihailemassa yhtä Suomen suurimmista putouksista, Hepoköngästä, jonka äärelle muuten pääsee esteettömästikin. Kohti etelää ajettaessa onkin hyvä köllötellä yö tai kaksi Haapala BnB:n moderneissa lautamökeissä, nauttia tuopillinen majatalon omaa olutta ja nautiskella oivallinen paikallisista tuotteista koottu aamiainen. Reippailijat hyödyntävät myös Vuokatin tarjoamat ulkoilureitit ja muut aktiviteetit.

vuokatti

haapala bnb

haapala bnb

Ja jos satut ajamaan kohti etelää itärajaa myötäillen, Pohjois-Karjalan kautta, tee koukkaus Juuan Porttilouhen kohdalla. Pyhälle paikalle on muutaman kilometrin kävelymatka, joka todellakin kannattaa tehdä!

Juuan porttilouhi

Kajaani – kulttuurikaupunki, jossa ei muka ole mitään nähtävää?
Mielettömien maisemien Arctic Giant – vieraana Jättiläisenmaassa
Oulujärven ihmeellinen Ärjänsaari
Häikäisevä Hepoköngäs ja pessimistien Puolanka
Hossan kansallispuiston Julma-Ölkky on nimensä veroinen
Suomussalmen maaginen Soiva metsä
Haapala BnB – majatalomajoitusta ja mainiota lähiruokaa Sotkamossa

Rovaniemi – uimaan porojen kanssa?

No nyt on raflaava otsikko, saatat ajatella. Joka vuosi Rovaniemen matkailuorganisaation somekanavilla saa kuitenkin ihmetellä poroja, jotka hakeutuvat viileään veteen aukealle paikalle pakoon paarmoja ja muita kiusanhenkiä. Sinne ne marssivat ihan pokkana, ihmisten sekaan, rantaleikkeihin. Mene katsomaan, jos et usko.

Cafe Hostel Koti mökkiterassi

Cafe Hostel Koti

Joessa uiminen on sellaisenaankin erilainen kokemus, joten vaikka poroja ei näkisikään samalla viltillä, on odotettavissa ikimuistoisia hetkiä. Kun nälkä yllättää, on keskustassa ravintoloita, mitä valita. Itse ihastuin Hostel Café Kodin mutkattomaan ruokaan ja varsinkin sen sisäpihan kattoterassiin! Yöpyminenkiin oli ihanaa (ja edullista), suosittelen lämpimästi.

ounasvaara

sky ounasvaara

Sky Kitchen & View Ounasvaaran huipulla on valitettavasti kiinni kesällä 2020, mutta onneksi huipun näköalat ovat saatavilla vuodenajasta riippumatta. Huipulle kannattaa siis kiivetä (tai ottaa taksi) muutenkin. Jos satut vaaran juurelle sopivaan aikaan, saatat saada kyydin huipulle tuolihissillä. Maisemat ovat huikeat, vaikka vaara ei korkeusennätyksiä tavoittelekaan.

Hostel Café Koti – räsymattoja, rottinkia ja ruokaelämyksiä
Sky Kitchen & View – huippuruokaa ja huimaavia näköaloja Ounasvaaralla – on kiinni tällä hetkellä, mutta huipun näköalat ovat aina saatavilla!

Salla – in the middle of nowhere

Kotimaan kohteiden esittelyä ei voi toteuttaa ilman sieluani soittelevaa Sallatunturia. Jos kaipaat omaa rauhaa, mielettömiä maisemia, hyvin hoidettuja vaellusreittejä ja lähellä olevaa luontoa, lähde Sallaan. Palvelut ovat hyvät kesäaikaankin ja patikointireitistö tulentekopaikkoineen ja kotineen laaja. Moni on käynyt Sallassa talvella, mutta mitäpä jos tänä vuonna lähtisitkin sinne loppukesästä, kun hyttyset ovat hävinneet ja ilma on helteen jälkeen raikasta hengittää. Syvä suositus, vaikka vedänkin nyt vähän kotiinpäin, olenhan juuriltani puoliksi sallalainen.

ruskaretki sallatunturiin

ruskaretki sallatunturiin

Hetehaltijan lumous

Hetehaltijan lumous

Hetehaltijan lumous

Metsäterapiaa ja patikkapolkuja: ruskaretki Sallatunturiin
Hetehaltijan lumous – valloittava vaellusreitti Sallatunturin ympäri

Ååååh, Ahvenanmaa!

Jätin tahallani hehkuvimman helmen viimeiseksi. Tämä on palkinto sinulle, joka jaksoit selailla kotimaankohteita tänne saakka. Vietin keväällä 2019 kolme päivää Ahvenanmaalla, eikä maailmani ollut sen jälkeen enää samanlainen. Kohtasin ihania ihmisiä, söin jumalaisia aterioita ja ajelin vuokra-autolla pittoreskejä pikkuteitä ja yövyin ehkä tämän valtakunnan kauneimmassa majatalossa.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Åland grönskar

Åland grönskar

Åland grönskar

Ahvenanmaa on niin lähellä ja niin toisesta maailmasta. Jos matkakuume ei ota laantuakseen, saattaisi Ahvenanmaa hyvinkin olla oikea lääke kyseiseen vaivaan. Ainakin minusta tuntui, kuin ulkomailla olisi!

Legendaarinen Smakbyn – ravintolasuositus Ahvenanmaalle
Åland grönskar – saariseikkailu keväisellä Ahvenanmaalla

Kvarnbo Gästhem – ainutlaatuinen aamiaismajoitus Ahvenanmaalla

Bonusraitoina Kymenlaakso ja Keski-Suomi

Jos mikään edellä esitellyistä kohteista ei kolahtanut, kurkkaa vielä alle linkkaamani tarinat Kotkan-Haminan seudulta ja Jyväskylästä. Ehkä rakastutkin tänä kesänä Kotkaan tai jätät sydämesi Jyväskylään, Hotelli Yöpuun huomaan?

korsupiknik

hotelli yöpuu

Kosken kuohuista korsupiknikille – Kotkan-Haminan seutu kutsuu seikkailuun!
Parasta Jyväskylässä: Hotelli Yöpuu ja Ravintola Pöllöwaari

Kesäloma kotimaassa voi olla ihan yhtä ihana kuin kaupunkiloma Euroopassa tai rantaloma Välimerellisissä maisemissa. Kun avaat silmät ja katsot ympärillesi, näet metsän puilta ja huomaat ainutlaatuisen luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Se on paljon luvattu, mutta ei todellakaan mahdotonta. Nenä kohti kotimaisia elämyksiä ja menoksi!

ps. Vinkit Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle odottavat vielä kirjoittajaansa. Malttakaa siis hetkinen!

Hostel Café Koti – räsymattoja, rottinkia ja ruokaelämyksiä

Kaupallinen yhteistyö: Hostel Café Koti

Ovi on painava, sen metalliseen ripaan on kaiverrettu maapallo ja avain. Hostel Café Koti on asettunut entisen SYPin konttorin tiloihin, Valtakadun ja Pekankadun kulmaukseen, pikkukaupungin turistikeskustan ytimeen. Historia havisee melkoisella metelillä, sillä pankkisalissa, joka nyt palvelee hostellin vastaanottona, kahvilana ja ravintolana, on istuttu 1980-luvulla tunti jos toinenkin. Rakennuksen massiivinen ulkonäkö pettää pahan kerran. Pankkineitien tunkkainen työtila on muokattu avaraksi, valoisaksi ja varsin kutsuvaksi kokonaisuudeksi. Jos en tietäisi paremmin, voisin kuvitella istuvani keskellä Kalliota tai Punavuoren ytimessä.

Hostel Café Koti

En kuitenkaan ole Helsingissä, vaan Rovaniemellä, Joulupukin naapurissa, Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä. Nostalgiatrippi entiseen kotikaupunkiini on alkanut. Osuvampaa majoituspaikkaa ei tälle matkalle olisi voinut löytyä, sillä olen kirjaimellisesti palannut Kotiin. Saan respasta avaimet hymyn kera ja kiipeän laukkuni kanssa rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Hostel Café Koti tekee heti vaikutuksen.

Minulle ja siskolleni osoitetun huoneen ovella tiedän tulleeni oikeaan paikkaan. Nimikyltissä lukee Mikkola, isäni mummin sukunimi. Samalla käytävällä näyttää ”asuvan” myös Voutilainen, joka on äitini tyttönimi. Tämä ei voi enää olla sattumaa. Myöhemmin kuulen, että huoneiden oviin valitut nimet ovat hostellin rakentajien, sisustajien ym. ammattialaisten sukunimiä, dormien sängyt ja kaapit taas on nimetty samojen tyyppien etunimillä. Mukavaa, että tekijöitä muistetaan!

varpaat räsymatolla

Tässä kohtaa minun on vähän häpeäksenikin myönnettävä, että olen ollut aina epäluuloinen hostelleja kohtaan. Hostelli on ollut mielikuvissani yhtä kuin meluiset dormit, kuorsaavat kanssamatkaajat, yölliset bileet, halpa sisustus, epäsiistit käytävät ja sotkuiset yhteiskeittiöt. Oli siis jo aikakin päivittää hostellikäsitykseni tälle vuosituhannelle. Aulatilan ja ravintolan perusteella Hostel Café Koti on juuri oikea paikka tälle takinkääntöyritykselle.

Olen luvannut kirjoittaa kokemuksestani blogiin. Hulppean hienosta ensivaikutelmasta huolimatta hirvittää vähän, mihin olen lupautunut, sillä mitä jos joudunkin raportoimaan epäkohdista ja unettomista öistä, aamiaisen laadusta tai illallisen tarjoiluista. Siksi avaan huoneen oven jännityksestä jäykkänä, ja meinaan saman tien lentää pyllylleni. Siis tämäkö muka hostelli?

Hostel Café Koti

Hostel Café Koti

Hostel Café Koti

Hostel Café Koti

Hostel Café Koti Koti keittiö

Lattioita koristavat kodikkaat räsymatot, sängyille on levitetty neulottu päiväpeite, puinen päätyseinä on maalattu mustaksi, ja sille on ripustettu tyylikkäät taulut. Katosta roikkuu kahvilan puolelta tuttu rottinkinen keinutuoli. Pohjoisen viileä valo tirkistelee sisään sälekaihdinten väleistä, ikkunat avautuvat kahteen ilmansuuntaan. Kulmahuoneessa on täytynyt olla jonkun johtavassa asemassa olevan pankkipohatan toimisto. Odotukset pongahtavat vieterin lailla pahnojen pohjalta pilvien päälle. Hostel Café Koti vakuuttaa myös yhteisillä tiloillaan: keittiö oli siisti ja valoisassa olohuoneessa olisi ilo istua vaikka läppärin ääressä etätöissä. Jos hostellit nykyään ovat tällaisia, miksi edes hakeutuisin hotelliin?

Hostel Café Koti aamiainen

Hostel Café Koti aamiainen

Hostel Café Koti aamiainen

Hostel Café Koti aamiainen

Hostel Café Koti aamiainen

Hostel Café Koti aamiainen

Maittavien unien ja täyttävän aamiaisen jälkeen hyppäämme hostellista vuokrattavien mummopyörien satulaan ja huristelemme pitkin entisiä asuinseutuja, koulujen pihoja ja leikkipaikkoja. Rovaniemi osoittautuu oikein miellyttäväksi pyöräilykaupungiksi, pyöräteitä on paljon ja ne ovat hyvässä kunnossa.

Ounasjoen ylittävän sillan pielessä pysähdymme ihmettelemään paikallista uimarantakulttuuria. Moottoriliikennetien pientareella, satasen alueella, on parkissa kymmenkunta autoa. Sillan kulmalta lähtee kapea polku, jota pitkin pääsee jokeen muodostuneelle hiekkasärkälle. Siellä pulikoi perheitä ja kaveriporukoita. Tämä ei kävisi laatuun kotikulmilla Helsingissä, mutta pohjoisilla leveysasteilla kansalaistottelemattomuuskin on ilmeisesti aivan eri tasolla. Päitämme pyöritellen jatkamme matkaa takaisin kohti hostellia.

nostalgiatripillä

polkupyörät

Aamiainen, lounas ja etenkin illansuussa saunan jälkeen nautittu kolmen ruokalajin bistroateria ovat suositusten arvoisia. Hehkutamme toisillemme paahdettujen perunoiden lisukkeena tarjottua jumalaista, ruskealla voilla maustettua hollandaise-soosia ja omaperäistä paahdetuista tomaatesta valmistettua mozzarellasalaattia. Puhumme toistemme päälle, kun kehumme rautucheviceä ja sen alle piilotettua, itse leivottua briossia ja pääruoaksi tilattua nieriää kirpeän raikkaalla kastikkeella.

Bistron ruoka on odottamattoman ihanaa, ja se kelpaisi sellaisenaan minkä tahansa fine dining -ravintolan listoille. Seuraavana päivänä kuulemme, että Hostel Café Kodin nuorilla kokeilla on jo rutkasti kokemusta valkoistenkin liinojenn ääreltä, Ounasvaaran Sky Kitchen & View’n keittiöstä. Eipä siis ihme, että makuelämys oli melkoinen. Erityiskiitos keittiöön myös aamiaisen gluteenittomasta puurosta ja tuoreesta kauraleivästä.

Hostel Café Kotii illallinen

Hostel Café Koti illallinen

Hostel Café Koti illallinen

Hostel Café Koti illallinen

Hostel Café Koti illallinen

Hostel Café Koti illallinen

Jälkiruokadrinksut sekoitettiin Mökki-terassilla, sisäpihalla lymyilevällä salaisella keitaalla. Negroni laskettiin lasiin Kyrön tammitynnyristä, jossa se oli kypsynyt koko kevään ja alkukesän. Tätä herkkua saa Helsingistäkin vain harvoista ja valituista anniskeluliikkeistä. Drinkit nautittuamme kapusimme yhdet portaat ylöspäin ja pian pötkötimme jo tyytyväisinä lakanoiden välissä.

Hostel Café Koti mökkiterassi

Kun kyseessä on kaupallinen yhteistyö, yritän aina löytää edes jotain kehitettävää, vaikka kokemus kuinka olisi täydellinen. Tällä kertaa kritisoitavaa ei yksinkertaisesti löytynyt. Huoneessa oli kyllä kuuma, mutta ulkona oli yli 30 asteen helle, joten olosuhteille ei kukaan mitään voinut. Terassilla musiikki soi vielä klo 22 jälkeenkin, mutta meitä iltakukkujia se ei häirinnyt, päinvastoin. Tässä todistustenjaossa Hostel Café Koti saa kiitettävän, sillä se todella on virkistävä poikkeus lähes kokonaan lappiteemoitetun kaupungin keskellä.

Yöpymiset, vuokrapyörät, lounaan ja illallisen tarjosi Hostel Café Koti. Siskokset kiittävät, kumartavat ja palaavat taatusti uudelleen!

ps. Kurkkaa lisää kuvia ja aidon rovaniemeläisen mielipide hostellista Pää pilvissä -blogista!

Sky Kitchen & View – huippuruokaa ja huimaavia näköaloja Ounasvaaralla

Yhteistyössä: Sky Kitchen & View

Kaivan kännykästäni sähköpostin. Pitkähihaisia ei välttämättä tarvita, siinä lukee. Mitä vähemmän teillä on päällä, todennäköisesti sen parempi. Ei, emme ole menossa hikoilemaan jumppatunnille tai iltalenkille heinäkuiseen metsään, vaan seisomme kylpyhuoneen peilin edessä ja ehostamme itseämme illallista varten. Rovaniemellä, Ounasvaaran huipulla sijaitseva Sky Kitchen & View on mitä ilmeisimmin kuumaakin kuumempi ravintola. Noudatamme neuvoa, pukeudumme vilpoisiin kesämekkoihin ja tilaamme taksin.

sky kitchen & view ounasvaara

Odotukset ovat korkealla, sillä olen päässyt maistamaan ravintolan upeita annoksia ennenkin. Sky Kitchen & View hurmasi maisteluannoksillaan jo tämän kesän Taste of Helsingissä, jossa se nousi ylivoimaiseksi suosikiksi kaikkien 11 ravintolan joukosta. Sekä kaskinauris-annos että tattikinuski-jälkkäri oli pakko tilata useampan kertaan tapahtuman aikana. Ja siitähän se ajatuskin sitten lähti. Lentolippu Rovaniemelle oli jo hankittuna, enää puuttui vain pöytävaraus.

ounasvaara

Heti hurautettuamme taksilla tunturin laelle tajusimme tehneemme vakavan virheen. Taksi olisi ehdottomasti pitänyt ohjeistaa ajamaan Ounasvaaran juurelle. Ainoa oikea tapa nousta tunturiin on nimittäin hissi. Tuolihissi palvelee kesäisinkin, joten mikäpä sen ihanampaa kuin ihailla vaaramaisemia kesämekon helmojen hulmutessa lempeässä suvituulessa, kun tuolihissi natisee leppoisaa vauhtia ylöspäin.

sky kitchen view ounasvaara

Hotellin ja ravintolan ulkokuori hämää. Taksikuskin mukaan joka toinen ulkomaalainen turisti valahtaa valkoiseksi rakennuksen nähtyään. Tämäkö todella on hotelli? Huoneissa en ole käynyt, mutta ravintolasali on klassisen tyylikäs. Toki aikaa nähnyt, mutta valoisa ja kaikin puolin miellyttävä. Lämpötilasta ei voi sanoa samaa. Siskoni rannetietokone näyttää +33 astetta. Ravintolasalin ikkunat ovat suuret ja ne avautuvat ilta-aurinkoon. On niin kuuma, että voi sulaa.

Mutta me emme valita, sillä keittiössä on taatusti vieläkin kuumempaa. Ikkunoista avautuva näköala salpaa hengen. Ilta-aurinko värjää ravintolasalin keltaisellaan. Ikkunan ohi jolkottaa poro. Ympärillämme leviää pohjoinen vaaramaisema.

ounasvaara

Keittiön tervehdyksenä pöytään kannettu vegaaninen omenafenkolikeitto on ihanaa. Kelopuusta valmistetun leipälaudan päällä on tummaa leipää, joka on leivottu appelsiinimehuun. Ruskealla voilla aateloitu voi on täydellinen makupari makean leivän kanssa. Keliaakikkosiskoni on otettu hyvin huomioon: pehmeä gluteeniton leipä on aseteltu voipaperin päälle, jotta leipälautasena käytetystä kelokiekosta ei tarttuisi murustakaan mukaan.

sky kitchen view ounasvaara

sky kitchen view ounasvaara

sky kitchen view ounasvaara

Ensimmäinen kaato viiniä on sekin paitsi biodynaaminen, myös vegaaninen. Kirkastamaton Weisburgunder on Weingut Beck -viinitalon rakkaudella tuottama. Isältään viinintuottajan tittelin perinyt Judith panostaa määrän sijaan laatuun ja onkin lausahtanut, että kuka tahansa voi tehdä maailmanluokan viiniä, vain minä voin tehdä tämän viinin tässä ja nyt. Siinä hän on harvinaisen oikeassa. Oikeammin ei voisi tätä illallista aloittaa.

sky kitchen view ounasvaara

sky kitchen view ounasvaara

Seuraavaksi pöytään saapuu lempiaineksiani, naurista ja kyssäkaalia. Yhteistyössä Anu Pentikin kanssa suunnitellulle lautaselle on aseteltu nauristartaria ja pikkelöityä kyssäkaalia, persiljamajoneesia, tattarikeksiä ja savustettua kananmunavalkuaista. Nättiä ja maistuvaa. Oikein asiallinen alkuruoka.

Toinen alkuruoka kutkuttelee makuhermojani erityisellä tavalla. Broilerinmaksamousse, omenahillo ja kuusenkerkällä maustettu briossi ovat taivaallinen yhdistelmä. Tekisi mieleni kopauttaa ruokailuvälineitäni pari kertaa pöytää vasten kuin Masterchef-tuomarit silloin, kun ruoka on erinomaisen onnistunutta. Kun kylkeen kaadetaan vielä lasillinen jälkkäriviinin aromeilla varustettua alsassilaista grand cruta, huutaa suuni silkkaa hallelujaa! Kirpeän omenan ja lempeän maksamoussen liitto on ehdottomasti painettava muistiin myös kotikokkailuja varten.

sky kitchen view ounasvaara

sky kitchen view ounasvaara

Kolmantena ruokalajina tarjoillaan sienirisottoa, grillattuja broccolinejä ja timjamilientä. Ensimmäisen haarukallisen syötyään siskoni toteaa, että tämän jälkeen mikään risotto ei tunnu miltään. Maku on todella intensiivinen. Nyökkään hyväksyvästi, mutta sen sijaan, että unohtaisin risoton valmistuksen omassa keittiössä, otan haasteen vastaan ja tähtään korkealle. Rima on nyt asetettu.

sky kitchen view ounasvaara

Pääruokana on itseoikeutetusti poroa. Annokset kiikuttaa eteemme kokki, joka on kotoisin mistäpä muualtakaan kuin Lapista. Poron sisäfileen seuralaisina köllöttelevät paahdettu juuriselleri, kesäkaali, sipulipyree ja puolukkakreemillä kruunattu, perunajauhoihin ja viiniin leivottu gluteeniton veripalttu. Kastikkeeksi on redusoitu poron luista keitetty liemi, johon on lisätty poron rasvaa hienoksi jauhettuna. Kastike on kermainen, mutta tippaakaan kermaa ei ole lisätty. Vatsa alkaa olla jo ääriään myöten täysi, mutta vastaväitteistä huolimatta kaavimme leivänpalalla viimeisetkin pisarat suihimme.

sky kitchen view ounasvaara

sky kitchen view ounasvaara

Suu raikastetaan vadelmalla ja lakritsilla, sen jälkeen jälkiruokavatsa vetää uhmakkaasti vielä mansikkaa, valkosuklaata ja vaniljaa. Palvelu on asiantuntevaa ja ensiluokkaista, mutta samalla riittävän rentoa. Hymy on herkässä, vaikka olosuhteet näillä helteillä ovat varmasti tavallista haastavammat. Arvostamme.

ounasvaaran näkötorni

ounasvaara

Ravintolan viimeiselle seurueelle jälkiruoka tarjoillaan kattoterassille. Meille riittävät maisemat, sillä aurinko häikäisee vielä yhdeksän jälkeenkin. Korkkarit vaihtuvat tennareihin, sillä paluumatka hotellille tehdään jalan. Aurinko laskee pilvien taakse juuri, kun kipuamme vaaran huipulla seisovan näkötornin ylimälle tasolle. Ilta ei olisi täydellisempi voinut olla.

sky ounasvaara

Tänne on tultava uudelleen. Tuolihissillä – suksien kanssa tai ilman. Kiitos Sky Kitchen & View, todistit, että lapsuuden kotikaupungistani on kehkeytynyt todellinen ravintolakaupunki!

Illallisen tarjosi Sky Kitchen & View.