Taste of Helsinki 2018 tulee, oletko valmis?

Yhteistyössä: Taste of Helsinki

Muistanette, kuinka haltioissani olin vuosi sitten, kun tyrkkäsin itseni takaovesta Taste of Helsinki -safarille, koko illan kestävälle ravintolakierrokselle, jossa maistellaan tulevan kesän ruokafestivaalin annoksia ja juomavalikoimaa. Myöhemmin sain kutsun myös varsinaiseen tapahtumaan, söin, join ja hengailin Kansalaistorin festarihumussa niin pitkään, että portteja alettiin jo sulkemaan. Päivän päätteeksi päädyin jatkoille, jossa päähäni iskettiin tiara ja käteeni järeä kokkiveitsi, jolla oli tarkoitus sapeloida samppanjapullo auki.

Onnistuin sapeloimaan samppanjan oikeaoppisesti ensiyrittämällä. Jotain muutakin onnistuin ilmeisesti tekemään oikein, sillä tänä vuonna minut valittiin Taste of Helsinki 2018 -ambassadoriksi eli ruokalähettilääksi yhdessä 12 muun ruokaintoilijan kanssa. Luvassa on siis lukuisia ruokahetkiä kaupungin parhaimpien keittiömestareiden ideoiden ja luomusten äärellä. Juomapuolenkin olen kuullut olevan kiitettävällä tasolla, ja luulenpa, että seurastakin saatan nauttia, olenhan omieni keskellä. Hurraa!

Taste of Helsinki 2018

Taste of Helsingin menu julkaistiin safarin ensimmäisenä päivänä. Saatuani paperin käteeni yritin silmäillä sen nopeasti läpi. Toivoton tehtävä, sillä lista on pitkä ja annoksia on paljon. Tapahtumaan osallistuu yhteensä yhdeksän ravintolaa ja jokainen niistä tarjoaa neljä erilaista annosta. Yhteensä maisteltavana on siis mielettömät 36 ruokalajia. Kaikkiruokaisena valinnan tekeminen on käytännössä mahdotonta, on siis maistettava kaikkea. Edessä on aikamoinen, mutta erittäin mieluisa urakka.

Garden by Olo

Onneksi toimittajille ja ruokavaikuttajille suunnatulla ravintolakierroksella päätökset on tehty keittiön puolella ja safariseurue saa nauttia valmiiksi valikoiduista makupareista. Ensimmäisenä istumme Garden by Olon, ravintola Olon katetulle sisäpihalle rakennetun pikkusiskon pöytään. Yllätykseksemme maisteluannokset onkin paritettu onnistuneesti Brooklyn Breweryn Bel Air Sour -hapanoluen kanssa!

Brooklyn Brewery

Brooklyn Brewery

Ensimmäisenä eteemme kannetaan Yuzumarinoitua siikaa, piparjuurta ja rapeaa riisiä. Täydellinen täsmäannos minulle, sillä lautasella on lempiaineksiani, joista jokainen kutkuttelee kieltäni juuri oikealla tavalla. Makeahkon sitruksinen yuzu, pehmeäksi raakakypsynyt siika, ihanasti potkiva piparjuuri ja tumma riisi, joka on popcornin tavoin poksautettu rapeaksi elementiksi lautaselle. En saa sanaa suustani, mutta pidän annoksesta niin järkyttävän paljon, että sen ylittäminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Piirrän muistiinpanoihini kolme plussaa. Rima on asetettu korkealle.

Garden by Olo siika

Garden by Olo kukkakaali

Seuraavassa annoksessa on yritystä. Se mukailee syyskuussa 2017 Garden by Olon bloggaajadinnerillä villinnyttä kukkakaaliruokaa, joka taatusti näkyi jokaisen illalliselle osallistuneen somekanavissa kyseisen illan aikana. Friteerattu kukkakaali ja pikkelöity merilevä misolla maustetussa voi-valkoviinikastikkeessa on hyvää, ja aiheuttaa pöytäseurassa ihastuneita huokauksia, jotka hyvin ymmärrän, mutta piirrän silti paperiini ”vain” kaksi plussaa. Siika sopii minun suuhuni paremmin.

Latva

Uudistunut Latva muutti nykyiselle paikalleen Kasarmintorin laidalle vuodenvaihteessa. Ahtaasta drinkkibaarista, jossa tarjoiltiin myös hyvää ruokaa on kehkeytynyt valoisa ravintola, jossa tarjoillaan myös hyviä drinkkejä. Siirrymme Olon puutarhasta Latvaan apostolinkyydillä ja ehdimme ihailemaan annosten valmistumista.

Latva purjoa ja perunaa

Latva

Latva siika

Ensin maistamme perunamerilevävaahtoa, grillattua purjoa, karhunlaukkaa, kermaviiliä ja rapeaa viljaa. Koko komeuden pohjalle on aseteltu kolmea erilaisen perunalajiketta viipaloituina. Annos on hienovaraisine sävyineen yksi illan kauneimmista. Mauista tulee mieleen purjo-perunasosekeitto, joka hyvin valmistettuna on yksi omista soppasuosikeistani. Mielenkiintoista!

Latva siika

Latva

Benella-siikacevichessä on niin monta elementtiä, että tipahdan kärryiltä jossain puolen välin tienoilla. Vaikka parhaani teen, kärryt ovat jo menneet menojaan ja tärkeä informaatio jää saamatta. Silmät ja suu erottavat siian vierestä bataattikuutioita ja basilikanlehden. Siika ui leche de tigren eli tiikerinmaidon keskellä ja lautasella on ilmeisesti myös jonkinlaista chiliä. Ruokakriitikon uraa ei varmaan tämän jälkeen kannata havitella.

Latva siika ceviche

Laseihin kaadetaan kuohuvaa Ferrari Brutia, joka säestää oivallisesti molempia maisteluannoksia. Kynä piirtää paperille vain yhden plussan molempien annosten kohdalle. Tässä kisassa Garden by Olo seisoo toistaiseksi ykköspallilla.

Ragu

Ludviginkadulle on Latvasta lyhyt matka. Ravintola panee pöytään parastaan, sillä luvatun kahden annoksen sijaan meille tarjoillaankin kolme! Tai jos Ragun kuuluista leipäkori lasketaan, ruokalajeja on neljä. Äärimmäisen herkulliset emmentalmuffini, saaristolaisleipä, focaccia ja fenkolinsiemenflatbread katoavat neljän(!!!) erilaisen levitteen kera nopeasti parempiin suihin. Luksusta!

Ragu

Ragu leipävalikoima

Illan safarimenuun on merkitty vain viiriäinen ja metsämansikka, mutta niitä ennen nautitaankin hapanjuurivohvelia, jonka päälle on pinottu paahdettua maa-artisokkaa, vihreää omenaa ja savustettua kirjolohenmätiä. Voi hyvin olla, että Ragussa on jo aavisteltu, että vohvelissa on hittipotentiaalia, sillä niitä oli jo toukokuussa leivottu pakkaseen 2 500 kappaletta! Hitiksi se muodostuu ainakin tässä 12 hengen foodie-seurueessa: lähes poikkeuksetta jokainen yltyy ylistämään hapanjuurivohvelin nerokkuutta. Tämänkin jälkeen Ragu onnistuu nostamaan pisteitään mainitsemalla, että Taste of Helsingissä annoksen saa myös vegaanisena.

ragu maa-artisokka hapanjuurivohveli

Ragu viiriäinen

Paahdetut viiriäisenkoivet ovat saaneet kaverikseen rapeaa polentaa, pikkelöityä raparperia ja rakuuna-aiolia. Annos on kaunis kuin karamelli ja pikkuruiset koivet niin meheviä, että liha irtoaa luusta hieman hipaisemalla. Ihanaa, huokaan ääneen, ja piirrän papereiheni plussia.

Ragu metsämansikka

Ragu

Vatsaa kiristää jo, mutta onneksi jälkiruualle on aina tilaa jossain siellä aiemmin nautittujen suupalojen välissä. Metsämansikkajäätelö, mallasgranola, suolakaramelli ja suolaheinäkastike solahvat alas supernopeasti ja saavat minulta täydet kolme plusmerkkiä! Ja koska Ragussa selvästi ollaan hemmottelutuulella, saamme maistaa vielä talon omaa limoncelloa ja italialaista grappaa. Jos ei muuten, niin ihan vain flunssalääkkeeksi.

Wino

Ensimmäisen päivän ravintolakierros päättyy Raguun. Illan aikana olen saanut Taste of Helsingin kulissien takana hyörivältä Hannalta vihiä, että toiselle päivälle on ilmaantunut peruutuspaikka. Päätän olla ahkera, ja niinpä löydän itseni istumasta kalliolaisen Winon pöydästä seuraavana safaripäivänä. Hoidetaan tämä ruokalähettilään pesti nyt sitten niin perusteellisesti kuin vain voidaan.

Taste of Helsinki 2018

Wino Kallio

Wino Tartar

Winossa nautimme perinteisen tartarin, hollandaisemajoneesia ja rapeaa porkkanasipsiä. Kyytipojaksi kaadetaan alsassilaista Pinot Noiria, johon ihastun ensimmäisellä siemauksella. Tartar on erittäin hyvä, vaikkakin yllätyksetön, mutta viinin kanssa makupari on mitä mainioin. Annos on isohkon puoleinen, joten voi hyvin olla, että kesäkuussa lautasilla nähdään hieman pienempi versio.

Taste of Helsinki 2018 Wino

Wino

Wino Tartar

Nolla

Kaikenlainen maailmanparannus ja ituhippeily on lähellä ilmastonmuutoksesta ahdistunutta sydäntäni ja siksi olen erityisen innoissani, että nollahävikkiravintolaksi itsensä määrittelevä Nolla on mukana Taste of Helsingissä. Nolla edustaa kaikkea sitä, mitä itsekin haluan edistää tässä materialistisessa ja muoviin hukkuvassa maailmassa. Heidän tavoitteenaan on ravintola, josta ei tule yhtäkään grammaa jätettä. Kunnianhimoinen, mutta täysin pienellä työllä ja suunnitelmallisuudella saavutettavissa oleva tavoite.

Nolla

Nolla

Hanassa on leivänjämistä pantua olutta. Osterivinokkaat ostetaan Helsieneltä, jossa ne kasvatetaan käytetyissä kahvinpuruissa. Yhtään muoviin pakattua raaka-ainetta ei ravintolaan hankita. Mahdolliset ruuanjätteet kompostoidaan ravintolasalin vieressä sijaitsevassa kompostilaitteistossa, joka tuottaa multaa uusien raaka-aineiden kasvattamista varten. Kompostori kuljetetaan myös Taste of Helsinkiin, jossa se toivottavasti herättää ansaitsemaansa huomiota. Kaikki kalusteista lähtien on kierrätettyä, vaikka ei siltä todellakaan näytä. Lautasliinat on tehty muovipulloista ja juomalasit leikattu presidentinlinnasta käytöstä poistetuista puteleista. Huh huh, näistä kavereista tuli juuri nyt uusia idoleitani.

Nolla Rapea sienivohveli

Visiitti on muutenkin erilainen. Syömme ja juomme seisaaltamme, kuten kunnon kokkareilla kuuluukin. Leipäolutta laseissamme maistelemme rapeaa sienivohvelia höystettynä tryffelijuustolla ja sipulirelissillä. Ensimmäisellä puraisulla olen keskellä sienimetsää – maku on todella hieno ja intensiivinen. Jotkut kuiskivat annoksen olevan liian kotikutoinen, minusta se on loistava ja todennäköisesti yksi tämän päivän parhaista.

Nolla Rapea sienivohveli

Jälkiruokalautasella on jäätelöä, olutmäskiä, ankanrasvagranolaa ja puolukkagranitea. Tämä ei ole siis se annos, joka on tarjolla Taste of Helsingissä. Silloin makeanhimon voi tyydyttää raparperilläjäätelöllä, mansikkamarengilla, olutmäskillä ja karamellilla. Olutmäski on muuten peräisin juurikin tuosta leipäoluesta, jännittävää!

Nolla jälkiruoka

Ravintola Nollasta kuulette pian lisää, sillä kesäkuun ensimmäisellä viikolla istahdan kamerani kanssa pitkälle illalliselle sen ikkunapöytään. Varautukaa siis rautaisannokseen kiertotaloudesta, ruokahävikin minimoimisesta, ilmastoystävällisestä ruuasta ja kompostoinnin kiemuroista. Erinomaista ruokaakin on taatusti luvassa.

Chapter

Torikortteleihin viime vuoden puolella avattu Chapter hurmaa meidät heti ensimetreillä. Tarjottimelle on lastattu Stolin uuteen appelsiinivodkaan sekoitettuja drinkkejä. Kesäisiä ja raikkaita.

chapter

Stoli Appelsiini

Lautasella on ensin selleriä ja seljankukkaa, sitten turskaa ja vihreitä eli broccolinia ja varsikukkakaalia. Jopa tälläinen selleriin suhdettaan setvivä skeptikkokin ihastuu, joten kyseessä täytyy olla toimiva annos. Turska-annoskin on hyvä, tosin omassa mielessäni välkkyy vielä Garden by Olon siika, joka edelleen istuskelee omassa ylhäisyydessään ylimällä palkintopallilla.

Taste of Helsinki 2018 Chapter

Chapter Selleriä ja seljankukkaa

Chapter Turskaa ja vihreitä

Chapterin terassi on muuten todella viihtyisä. Jos tämän kesän kaupunkikeidas on vielä löytymättä, käykääpä kurkkaamassa Torikortteleiden sisäpihalle. Saatatte löytää itsellenne uuden olohuoneen, jossa palvelu on ykkösluokkaa!

Fabrik

Mieluinen urakka päättyy Tehtaankadulle, ravintola Fabrikiin. Kisaväsymys tahtoo jo painaa mieltä, mutta italialaisia risottopalloja eli arancinoja malttaa kyllä odottaa. Tryffelijuustolla maustetut palloset saapuvat eteemme kullankeltaisina. Flunssaisen makuaistit eivät varmasti saa irti kaikkia aromeja, mutta ympärilläni äännähdellään onnellisina. Ennustamme tästä(kin) hittiä tuleville ruokafestareille. Tuoreessa muistissa on vuosi 2016, jolloin jonotimme arancinoja Tocan myyntipisteellä. Niin tekivät monet muutkin, sillä annos oli koko festareiden suosituin.

Fabrik arancino

Kahden päivän aikana olen päässyt maistamaan 13 annosta. Se tarkoittaa sitä, että 26 on vielä maistamatta. Helsinkiläisen osaamisen jo tunnen, joten eniten odotan entisen asuinkaupunkini rovaniemeläisen Skyn lappilaisia annoksia sekä legendaarisen tukholmalaisen, Esperanton tulkintaa ruokafestarista. Puhumattakaan samppanjabaarista tai alueella kiertävästä Vanhan Porvoon jäätelötehtaan myyntikärrystä. Olisipa jo kesäkuu ja Taste of Helsinki 2018!

Kaikkiin Taste of Helsinki 2018 -tapahtumaan osallistuviin ravintoloihin voit tutustua Taste of Helsingin nettisivuilla, josta löydät myös kaikki 36 annosta hintoineen sekä linkin lippukauppaan. Taste of Helsinki 2018 järjestetään Töölönlahdella 14.–17.6., merkkaa päivät kalenteriin saman tien, jos ne eivät siellä vielä ole. Lippu on muuten erinomainen ylioppilas- tai valmistujaislahja, ja se ilahduttaa varmasti kaikenikäisiä synttärisankareita ja sankarittariakin!

Lue myös muiden Taste of Helsinki -ambassadorien kokemukset ja vinkit tapahtumaan:
Vaimomatskuu: TASTE OF HELSINKI 2018 – RAVINTOLAKIERROS
Beach House Kitchen: TASTE OF HELSINKI 2018 ABC
Lumo Lifestyle: Esikatsaus kolmeen Taste of Helsinki 2018 -ravintolaan
Kulinaari: Taste of Helsingin menut julkistettiin

Kaartin Kutonen – kurkistus Kaartinkaupungin keittiöihin

Olen haaveillut Kaartin Kutosen kiertämisestä ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Keväällä 2016 aikataulut eivät sopineet kalenteriini, sillä kiertelin samaan aikaan keväistä Berliiniä. Toisella kerralla kukkaron nyörit olivat niin kireällä, että mitään ei tullut ulos, vaikka kuinka ravistelin. Makumatkan sijaan nuolin omia näppejäni ja kuuntelin kateellisena kaverien kokemuksia. Kolmannella kerralla kyttäsin kärppänä lipunmyynnin alkamista. Kukkaron nyöritkin olivat venyneet ahkerasta pennin venyttämisestä, niinpä Kaartin Kutosen tiketit löysivät viimein tiensä myös meidän taskuihimme.

Lippuja myydään jokaisessa Kaartin Kutosen ravintolassa, tällä kertaa ne ovat Spis, Pompier Espa, Emo, Pastis, Ragú ja OX. Kierros alkaa kaikista kuudesta ravintolasta samanaikaisesti, klo 17.45. Aloituspaikkana toimii paikka, josta lippu on ostettu. Kolmenkymmenen hengen ryhmälle osoitetaan opas, joka kuljettaa nälkäiset läpi makujen kaartin.

Kuvittelin käveleväni aloituspaikalle suihkunraikkaana ja rentoutuneena keskiviikkoisen tanssitunnin jälkeen. Leppeässä kevätsäässä, tennareissa tallustellen ja ponnari niskassa heiluen ihailisin kantakaupungin komeita jugendtaloja ja nauttisin kutkuttavasta odotuksen tunteesta. Illasta tulisi ihana. Sillä mikään ei ole parempaa kuin rakkaudella ja intohimolla taiten tehty ruoka.

Todellisuus lyö märällä rätillä päin naamaa keskiviikkoaamuna. Kello soi 6.30, sillä edellisenä iltana kesken jäänyt oikolukutyö on selätettävä ennen kello yhdeksän puhelinpalaveria. Pari tuntia myöhemmin seison takki päällä eteisessä, ja tajuan, etten ehdi kotiin ennen iltaa, joten olalle on otettava läppärilaukun lisäksi treenikassi ja eväät. HSL:n kausikortin kausikin on sopivasti päättynyt, joten hölkkään puolijuoksua kellarivaraston kautta nappaamaan kypärän päähäni. Onneksi mies oli ehtinyt huoltaa fillarin viikonloppuna. Juostessani pyörätelineille näpytän viestiä töihin: myöhästyn muutaman minuutin tiimipalaverista!

Tanssitunnin jälkeen istun pukuhuoneessa ja tuijotan kännykkääni. Puoli tuntia aikaa ravintolakierroksen alkuun. Tukka pitää vielä pestä ja kuivata, pari sähköpostia lähettää ja päivittää duunin puolesta somekanavia. En tule mitenkään ehtimään. Heitän puhelimen laukkuun ja ryntään suihkuun. Hiuspehko ei suostu kuivumaan minuutissa, meikkaamiseen ei ole aikaa ja välipalakin jää syömättä. Sotken hulluna pitkin Kasarminkatua kohti ravintola Spisiä.

tiiliseinä

Hien valuessa selkää pitkin astun sisään, saan käteeni viinilasin ja huokaisen. Nojailen pystypöytään ja ehdin klikkailla sekä sähköpostit että somepäivitykset valmiiksi ennen ensimmäisen ruokalajin saapumista nenän eteen. Huh. Ehkä illasta tulee sittenkin ihana.

kaartin kutonen

Spis on tuttu paikka. Olen syönyt siellä pitkän kaavan kautta kerran. Legopalikoille aseteltuja alkupaloja, kuplivaa punaista jälkkäriviiniä ja intiimiä tunnelmaa. Nyt pystypöydissä hengailee 30 tyyppiä ja maistelee alkudrinkiksi kaadettua rieslingiä, haukea ja puikulaperunaa sekä pinot noiria sen kylkiäisenä. Halukkaat pääsevät naukkailemaan vielä Helsinki Distilleryn Tyrni-Gin-likööriä. Hyvä, mutta ehkä vähän pliisu aloitus minun makuuni.

pompier espa

Kolmekymmentä nälkäistä jatkaa matkaansa Pompier Espan edustalle. Ravintola on vielä virallisesti kiinni, mutta avautuu näinä päivinä remontoituna ja entistä ehompana. Nyt päästään istumaan pöytiin. Tablettina toimiva monistettu menu ja ravintolan sijainti kielivät turistikohderyhmästä, mutta lista on silti mielenkiintoinen.

pompier espa

pompier espa

Lasiin kaadetaan jälleen punaista, tällä kertaa tempranilloa. Luvassa on lihaa. Karitsaa kolmella tapaa ei ole ulkonäöltään fine diningin huippua, mutta maku osuu nappiin. Mies äänestää annoksen jatkoon. Ravintolan fiilis on välitön, tänne täytyy palata jonain kesäiltana.

gastrobar emo

Emossa tunnelma on jäykähkö. Tarjoilijat eivät juurikaan ota kontaktia ja ympäristö on jotenkin kalsea. Syynä saattaa olla Emon lähestyvä muutto, sillä nykyinen tila ja koko talo joutuvat ennen kesää remontin alle.

emo gastrobar

kyytönlihapulla

Ruoka on erinomaista ja piemontelainen dolcetto alba maistuu. Tupalan kyytöistä jauhettu liha pääsee oikeuksiinsa, vaikka mies vähän nuriseekin lisukkeena olevista osterivinokkaista. Hän ei pidä (lötköistä) sienistä. Minuun annos kuitenkin uppoaa, ja pudottaa kärjestä Pompierin karitsan.

ravintola pastis

Pääruuista paras on kuitenkin vielä tulossa. Ranskalaista bistrotunnelmaa huokuva Pastis tarjoilee roseeviiniä ja mustekalaa. Klassisen yhdistelmän lisäksi lautasella on merirapukastiketta ja chorizoa.

pulpo ravintola pastis

mustekala ravintola pastis

Tiedän monia, joita mustekalan lonkerot ällöttävät, mutta minä en ole yksi heistä. Mustekala on rapeaa ja maut tasapainossa. Rosee on hedelmäistä ja kesäisen raikasta. Paras yhdistelmä tähän mennessä, sanon minä. Mies ei allekirjoita.

rose ravintola pastis

Tässä vaiheessa viini on jo noussut vatsan pohjalta päähän. Seurueen volyymitaso kasvaa, kun valumme alamäkeen kohti viidettä ravintolaa. Ragú on piilossa sisäpihalla. Nimi on tuttu, mutta sijainnista ei tätä ennen ollut mitään käsitystä. Henkilökunta on hyvällä tuulella, niin mekin. Stressi on lauennut, hymyilyttää jo.

ravintola ragu

ravintola ragu

Eteemme kannetaan perunavohveleita, parsaa ja pikkelöityä omenaa. Alkaa olla jo niin hämärää, että ruokakuvista tulee rakeisia. Lasi täyttyy valkoviinillä, kun olen puuteroimassa nenääni. Kun pöytään kannetaan prikallinen limoncelloshotteja, en voi vastustaa kiusausta. Mies googlettaa, miten limoncelloa valmistetaan, päätämme kokeilla sitä kotikeittiössä.

ravintola ox

Viimeistä viedään. Astumme tuttuun ja aiemmilla käyntikerroilla erinomaiseksi havaittuun Ravintola OXiin. Kierroksen ainoa kasvisruoka tarjoillaan täällä – avokadoa ja parsaa. Makuaistit ovat jo turtuneet ja harmittaa vähän, sillä tämän annoksen olisin halunnut syödä ensimmäisenä. Ruokajuomaksi on valittu olutta, ennakkoluuloisena hörppään ja nyökkään saman tien hyväksyvästi. Pisteet sommelierille!

ravintola ox

Kaartinkaupunkia kiertää yhden illan aikana 180 ruokavierasta. Jokainen syö samat annokset, mutta eri järjestyksessä. Sen sijaan jälkiruoka tarjoillaan vain siinä ravintolassa, joka sattuu kierroksen viimeiseksi. Jokaisessa ravintolassa on siis oma jälkkäri. Jälkimakean ystävänä kyselin kussakin paikassa, mitä he tarjoavat illan lopuksi. Halusin tietää, mistä jään paitsi.

Spisin listalla oli mallasta ja mustikkaa, Pompierissa vegaaninen suklaamousse. Emo, Pastis ja Ragú olivat päätyneet raparperiin, valkosuklaan, suklaaparfaitin sekä jogurttimoussen kera. Ihmettelin ääneen, miksi juuri raparperi, sillä satokausi alkaa Suomessa vasta kesäkuun korvilla. Kuulin, että ainakin Ragún raparperit tulevat Hollannista. Huhti-toukokuu taitaa olla Suomessa jonkinlainen välikausi, jolloin tuoretavaraa on huonommin tarjolla.

ravintola ox jälkiruoka

Oman iltani kruunaa OX:n jälkiruoka. Vadelmavaahdolla kuorrutettu maitosuklaajäätelö, jonka alle oli piilotettu pistaasikakkua ja lakritsikaramellia. Valloittavan vaaleanpunainen taideteos taisi peitota kaikki tarjoillut pääruuat mennen tullen.

Kaartin Kutonen järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2017. Kierros maksaa 100 € ruokineen ja viineineen, lippuja voi ostaa kaikista mukana olevista ravintoloista. Me maksoimme makuelämyksen omasta pussista, mutta jossain vaiheessa selvisi, että suurin osa porukasta söi firman piikkiin. Se latisti hieman tunnelmaa, sillä tuntui, etteivät ihan kaikki osanneet arvostaa sitä, mitä eteen kannettiin.

Konsepti on kuitenkin hieno. Yksi ilta ja kuusi keittiötä. En panisi vastaan, vaikka vastaavia kierroksia järjestettäisiin muillakin alueilla. Miten olisi vaikka Kallio, Punavuori, Kruununhaka tai Teurastamon alue?