Borgboda – Ahvenanmaan suurin muinaislinna

Jännittää, kädetkin tärisevät hieman. Olen pitkästä aikaa istumassa auton rattiin ja vaikka välimatkat Ahvenanmaalla ovat lyhyitä, olen kauhusta kankeana. Edellisenä päivänä selvisin kunnialla idylliseen majoituspaikkaani, Kvarnbo Gästhemiin. Tein pienen mutkan ja u-käännöksen kirkon pihassa, kun navigaattori kertoi minun olevan perillä vasta kun olin ajanut muutaman metrin parkkipaikan ohi. Silti olin suunnattoman riemuissani, että selvisin perille, ja taputtelin itseäni selkään. Hyvä minä!

borgboda

borgboda

Seuraavana aamuna mietiskelin, mihin uskaltaisin ensimmäisenä päivänä ajaa. Selailin Visit Ålandin toimistolta saamaani esitenivaskaa ja huomasin, että koko Ahvenanmaan suurin muinaislinna, Borgboda, sattui sijaitsemaan vain muutaman kilometrin päässä majapaikastani. Toukokuinen taivas tihuutteli vettä, mutta ainakin ulkona olisi helppo hengittää, eikä minun tarvitsisi ajaa sateessa kovin pitkää matkaa. Olisin voinut muuten kävelläkin, mutta tarkoitus oli jatkaa autolla eteenpäin, samalla saaren kolkalla sijaitseviin Åland grönskar -tapahtuman kohteisiin. Pieni reippailu ennen pidempää ajomatkaa tekisi kuitenkin hyvää ja tasaisi ajamisen nostattamaa sykettä.

borgboda

borgboda

borgboda

Borgboda on helppo löytää, pieni parkkipaikka on osoitteessa Rangsbyvägen 175. Polulle on viitoitus ja se kulkee ensin vanhan kalmiston läpi, sitten laitumen laitaa ja lopulta nousee rappusia pitkin ylemmäs kohti muinaislinnaa. Polun varrella on laiduntavia eläimiä keväästä syksyyn, joten koiraa ei saa päästää tällä metsäretkellä vapaaksi. Parkkipaikan välittömässä läheisyydessä on myös Idan tupa. Pieni talo on jätetty niille sijoilleen muistuttamaan tilallisten palkollisista, jotka eivät itse omistaneet maata. Talossa on asunut 1924–1966 Ida Jansson, joka elätti itsensä ja vammaisena syntyneen nuorimman poikansa puurtamalla piikana lähitiloilla. Kaikkiaan aviottomia lapsia oli viisi, mutta hänellä ei ollut varaa pitää kuin viimeisin. Idan tuvan ovi on aina auki, kaikki ovat tervetulleita sen katon alle.

borgboda

borgboda

Minun lisäkseni parkkipaikalla oli vain yksi auto ja hyvä niin. Edellisen kerran parkkeerasin taskuun autokoulussa, joten mielelläni en olisi harjoitellut pysäköimistä vuokra-autolla ahtaissa olosuhteissa. Lukitsin menopelini ja lähdin lampsimaan viitan osoittamaan suuntaan. Reitti kulkee metsälämpäreen läpi. Pienien kumpujen lomassa seisoi infokyltti, joka kertoo paikan olevan pyhä. Vedin hupun päähäni, sillä vettä sateli edelleen. Kuljin laitumien laitaa pitkin. Ne olivat tyhjillään, missään ei näkynyt ketään, etäällä kiekui kukko.

borgboda

Majapaikasta mukaan nappaamani esite kertoi, että Borgboda on yksi Ahvenanmaan mielenkiintoisimmista muinaismuistoalueista. Muinaislinnoja on Ahvenanmaalla yhteensä kuusi ja Borgboda on niistä suurin, pinta-alaltaan kolme hehtaaria. Mäki kohoaa 35 metriä ympäristöään korkeammaksi ja oli rautakauden aikaan lähes kokonaan veden ympäröimä. Linnasta käsin vartioitiin meriväylää, joka aikoinaan yhdisti Saltvikin Kvarnbovikenin Sundin Kyrksundetiin. Jyrkät kalliot pohjois- ja itäpuolilla muodostivat luonnollisen esteen vihollisile, mutta loivemmille sivuille rakennettiin vahvat kivimuurit, joista osa on edelleen näkyvissä. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että linnassa ei ole asuttu vakituisesti, vaan se oli lähinnä turvapaikka, jonne seudun asukkaat saattoivat vetäytyä vihollisen uhatessa.

Nykyään aluetta vartioivat puiset veistokset, jotka on tehty muinaispohjoismaisten esikuvien mukaan. Ensimmäiset eläinhahmot tulivat vastaan jo portaissa. Siellä täällä kallioiden päällä seisoskelee yksinäisiä vartijoita. Ne olivat seuralaisinani koko 2,5 kilometrin matkan. Linnan muureista on jäljellä matalia kiviaitoja. Puinen portti osoittaa sisäänkäynnin paikan ja sitä ympäröi esilinna, joka on aikanaan ollut suojattuna omalla kivimuurilla. Huipulla tuuli ja tihuutti vaakasuoraan. Laakealla kalliolla seistessäni, maisemien ja historian havinan keskellä tunsin itseni auttamattoman pieneksi pölyhiukkaseksi ajan valtavassa virrassa.

borgboda

Muinaislinnan laelle oli kivunnut muitakin tutkimusmatkailijoita. Minä pakkasin kamerani takaisin reppuun ja lähdin paluumatkalle. Yksi patsaista istui polun vieressä penkillä sopivasti niin, että kainaloon on mukava istahtaa valokuvaa varten. Kameraa en enää jaksanut kaivaa esille, vaan räpsäisin selfien kännykällä. Minä ja muinainen vartija vesisateessa.

borgboda

borgboda

borgboda

Ennen kuin jatkoin matkaa, kurkkasin Idan tupaan. Ovi oli auki ja aika pysähtynyt, oli kuin tavarat olisi jätetty niille sijoilleen. Huomasin ihmetteleväni, miten pienetkin esineet olivat pysyneet paikoillaan, vaikka ovet olivat yötä päivää lukitsematta. Ajattelin hetken 1900-luvun arkea ja sitä, millaisessa yltäkylläisyydessä minä elän. Massiivinen Borgboda ja vaatimaton Idan tupa tekivät vaikutuksen, joka palaa vahvana mieleen vieläkin, yli vuosi vierailun jälkeen.

Jos Ahvenanmaa kiinnostaa, kurkkaa myös nämä:
Legendaarinen Smakbyn – ravintolasuositus Ahvenanmaalle
Åland grönskar – saariseikkailu keväisellä Ahvenanmaalla

Kvarnbo Gästhem – ainutlaatuinen aamiaismajoitus Ahvenanmaalla