Omistan reilut viisikymmentä keittokirjaa. Suurin osa kirjoista on saapunut kotiini jonkin sortin luontaisetuna, sillä kun työnantajana on kustantamo, kaikenlaisia opuksia kertyy hyllymetreittäin ihan pyytämättä ja yllättäin. Niiden joukossa varmasti myös sellaisia, joita muuten ei tulisi mieleenkään hankkia. Joitain olen saanut lahjaksi ja loput olen ostanut itse.

Muuttojen yhteydessä olen koettanut karsia ja onnistunutkin siinä, ainakin kerran. Tilalle ilmaantuu kuitenkin tämän tästä uusia yksilöitä. Sikiävät varmaan keskenään. Tuossa ne tönöttävät, miehen nikkaroimassa hyllyssä, kylki kyljessä odotellen oikeaa hetkeä. Ja sitä ovat saaneetkin tovin jos toisenkin odottaa.

Käsi sydämelle, kun suunnittelet viikonlopun ruokia tai juhlaillallisen kokkaamista, marssitko kirjahyllylle? Otatko esiin sen kauan himoitsemasi ruokaraamatun, jonka raaskit vihdoin viime kuussa ostaa? Vai avaatko kenties koneen tai kännykän, googletat ”maailman parhaat suklaakeksit” tai ”best cheesecake ever” ja selaat tyytyväisenä hakutuloksia? Niinpä. Siksi päätin armahtaa kärsivällisesti vuoroaan odotelleita opuksia ja haastaa itseni tutustumaan ennakkoluulottomasti niiden lehdille kirjattujen reseptien maailmaan.

Homma etenee seuraavasti. Otan käteeni ylimmän hyllyn ensimmäisen keittokirjan. Avaan ja luen sen kannesta kanteen. Tai no, reseptejä tuskin lukemalla luen, mutta niiden ympärillä olevat tarinat, faktat ja tietolaatikot tavaan huolella. Sen jälkeen valitsen vähintään yhden reseptin ja toteutan sen. Useampikin käy, mutta kaikki valitut on valmistettava saman viikon aikana. Sillä seuraavalla viikolla on vuorossa jonossa seuraava.

Valitun reseptin täytyy olla sellainen, jota en ole aiemmin kokeillut. Jokaisen kokkauskerran jälkeen päätän jääkö kirja hyllyyn vai laitetaanko se kiertoon. Miehellä on veto-oikeus omistamiinsa kirjoihin, mutta vain silloin, jos hän osoittaa testanneensa vähintään yhtä opuksen annoksista.

Projektin etenemisestä raportoin tietenkin blogiin. Joka viikko, seuraavan vuoden ajan. Kerron miten kukin yksilö on päätynyt haltuuni, mistä opus on kotoisin ja miksi se on kulkenut mukanani vuosien ajan. Saatan ehkä antaa arvosanan tai kirjoittaa arvostelun, mutta ainakin julistan tuomion: jatkoon vai maitojunalla kierrätyskeskukseen.

Luvassa on 52 tarinaa, vähintään yhtä monta reseptiä ja kymmeniä illalliskutsuja. Sillä en minä kaikkea tuota aio yksin syödä.

Ylähyllyn ensimmäinen kirja näyttää olevan Janne Huttusen vuonna 1995 kirjoittama, hiirenkorville selattu Hyvää Suomesta Keittokirja. ”Selkeällä ja huumorisävyteisellä opastuksella jokaista tavallista kotikokkia rohkaistaan astumaan ruoanlaiton kiehtovien makujen maailmaan. Ruokaohjeiden lähtökohta on hyvissä kotimaisissa raaka-aineissa, joista syntyy niin tuttuja ja turvallisia kuin eksoottisempiakin makunautintoja.” Kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.

Tästä se lähtee, vuoden mittainen ruokamatka oman kirjahyllyni uumeniin. Jos tunnet pistoksen sydämessäsi, jos olet jättänyt keittokirjasi heitteille, haastan sinut mukaan. Projektin etenemisen raportointiin et tarvitse omaa blogia, sillä lahjoitan sinulle postauksieni alta niin paljon kommenttitilaa kuin ikinä tarvitset. Heittäydy siis haasteeseen!

ps. Vielä ehdit osallistua Viini ja Ruoka -messujen lippuarvontaan!