Terveisiä Utrechtistä! Takana on kaksi päivää ja 65 kilometriä fillarin selässä. Kaupunki on kauniimpi kuin odotin ja sääkin siedettävä, vaikka välillä ripotteleekin vettä. Kokemuksista Hollannissa kuulette huomenna lisää, mutta sitä ennen laitetaan bollywood-musiikkia soittimeen ja annostellaan ruusujugurttia kulhoihin. Kiinnittäkää nojatuolienne turvavyöt, edessä on makumatka Intiaan!

Ennen matkalle lähtöä on tehtävä suunnitelma. Alussa on raaka-aine, jota tekee mieli. Hirvenjauhelihakimpale pakkasessa, kalakauppiaan suosittelema haukifilee tai pussillinen jääkaapin vihanneslokeroon unohtuneita punajuuria. Sitten heitellään ideoita. Ehkä hirvenlihalasagne tai pitkään haudutettu italialainen ragukastike? Raikas sitruunarisotto ja paistettu hauki vai kenties perinteiset haukipullat? Punainen borssikeitto tai josko sittenkin pehmeä punajuuripesto? Tai hetkinen, oliko tämä se viikonloppu, jolloin kotiin kannetaan lähimaastosta metsästetty jänöjussi?

Kun pääruuasta päästään yhteisymmärrykseen siirrytään alkuruokaan. Halutaanko seurata jotakin teemaa? Keksitäänkö aineksia, jotka kulkevat läpi kolmen ruokalajin, alkuruuasta pääruuan kautta jälkkärilautaselle? Jos pääruokana on lihaa, kuuluuko alkupalojen olla kalaa? Onko keitto liian tuhti alkuun, pitäisikö kuitenkin olla jotain raikkaampaa ja hapokasta, joka herättää ruokahalun? Entä keittiön tervehdykset, ehditäänkö väkertämään sellaiset?

Entä sitten jälkiruoka? Jos pääruoka on tuhtia, on jälkkärin oltava kevyttä ja toisinpäin. Posset, pannacotta ja semifreddo ovat helppoja, sillä ne voi väsätä etukäteen. Suklaakakku rakastaa jäätelöä ja syömävieraat klassikkoyhdistelmää. Voisiko jälkiruuan korvata drinkillä vai tyydymmekö kuppiin kahvia?

Pääruoka määrittelee makumatkan teeman tai teemattomuuden. Huhtikuulle on kutsuttu ruokavieraita kahteen kattaukseen. On siitä harvinainen tilanne, että tiedämme jo nyt mitä on tarjolla ja mihin makumatka suuntautuu. Hirvenliha päätyy burgereihin ja niiden molemmille puolille kehitellään katuruokahenkiset annokset. Katuruoka on universaali ilmiö, joten lisukkeet ratkaisevat – niitä pitää vielä miettiä. Toisella kerralla kokoonnumme sushiainesten ääreen, kohteena on siis Japani.

Viime viikonloppuna pääsimme intialaiseen pöytään. Eteemme kannettiin samosapiiraita ja kuohuviiniä, hartaudella haudutettua intialaisilla mausteilla ryyditettyä pitkäkorvaa ja ruusuvedellä maustettua jugurttia. Istumme käpyläläisen puutalon keittiössä, mutta jokainen haarukallinen vie meidät intiaan. Lautasella on simppeliä ja autenttista intialaista, sellaista, mitä voisin kuvitella syöväni paikallisten kodissa. Herkullinen makumatka ilman pelkoa vatsataudista ja muista matkalaisia piinaavista vastoinkäymisistä – kätevää!

Vaikka et jaksaisi toteuttaa makumatkaa pitkän kaavan mukaan, voit kokeilla pikamatkaa jälkiruoan muodossa. Jugurtin valuttamisen jälkeen tämän jälkkärin valmistaa viidessä minuutissa. Halpa ja erittäin nopea reissu Intiaan! Reseptistä on kiittäminen illan isäntää, Tarea. Aineksista riittää reilusti neljälle tai pienemmät annokset kuudelle.

Ruusujugurtti ja paahdetut mantelit

700 g turkkilaista jugurttia
2–3 rkl tomusokeria
n. 1,5 rkl ruusuvettä
Mantelilastuja

Valuta jugurttia pari tuntia. Säästä hera ja käytä se vaikka osana sämpylätaikinan nestettä tai lisää smoothien sekaan. Makeuta tomusokerilla ja mausta ruusuvedellä. Ruusuveden maku on voimakas, joten lisää sitä teelusikallinen kerrallaan ja maistele. Paahda mantelilastuja kuivalla pannulla, kunnes ne saavat väriä. Annostele jugurtti jälkiruokakulhoihin, ripottele päälle mantelilastut ja koristele tomusokerilla. Helppoa ja taivaallisen hyvää.