joulukalenteri

Joulukalenteri – luukku 11: terapeuttiset piparicantuccinit

/ piapas / 1 kommentti

Kaksi vuotta sitten elämä oli aika lailla levällään. Vaikka osallistuminen koko kansaa kohahduttavaan tv-ohjelmaan olikin (ja on vieläkin) yksi parhaimmista päätöksistä koskaan, kesti kokemuksesta toipuminen pitkään. Ystävät ja perhe olivat olkapäänä, mutta onneksi sain mahdollisuuden tukeutua myös ammattilaisten apuun.

luukku83

Ilman Maaret Kallion lempeän lujaa opastusta ja korvaamatonta tukea olisin todennäköisesti harhaillut väärillä poluilla vielä seuraavana keväänäkin. Sohinut pimeässä eteenpäin sokeana kaikelle, mitä ympärillä tapahtuu ja ketä näköpiirissä liikkuu. Sen sijaan pystyin pikkuhiljaa näkemään kokemuksen mukanaan tuomat vaikutukset, ottamaan siitä opiksi ja katsomaan maailmaa uusin silmin. Ja lopulta huomaamaan rakkauden, kun se vastaan odottamatta ja yllättäen käveli.

maaret ja pia

Ruoassa asuu rakkaus. Itse tehdyissä ruokalahjoissa se tiivistyy suussa sulaviksi joulukarkeiksi, pikkumakeiksi, suklaakakuiksi ja suolaisiksi suupaloiksi. Pitkälle seuraavaan vuoteen jatkuneen terapiajakson jälkeen leivoin kaiken kokemani kiitollisuuden, lämmön ja liikutuksen pikkuleipien sisään ja purkitin pienen palan Italiaa, maata, jota tiesin vastaanottajan rakastavan.

Piparicantuccinit (n. 45 kpl)

120 g kokonaisia manteleita
1 appelsiinin kuori raastettuna
4 1/2 dl erikoisvehnäjauhoja
reilu 1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
2 tl piparkakkumaustetta
2 munaa + 1 keltuainen
2 dl sokeria
(litrakaupalla rakkautta)

Paahda ensin mantelit: n. 5 min 180-asteisessa uunissa. Raasta hyvin pesty appelsiininkuori, varo ettet raasta kuoren valkoista osaa, ettei mausta tule kitkerä. Sekoita jauhot, suola, piparkakkumauste ja leivinjauhe keskenään. Riko toiseen astiaan munat ja keltuainen, heilauta haarukalla rakenne rikki. Ota ruokalusikallinen talteen voitelua varten.

Lisää sokeri munien joukkoon ja vaahdota, lisää sitten kuoriraaste. Siivilöi kuivat aineet munavaahtoon, sekoita. Lisää vielä mantelit. Taikina saa jäädä löysähköksi, mutta sitä pitää pystyä muotoilemaan sormin. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin kolme pötköä leivinpaperille, jätä hyvin tilaa väleihin. Painele pötköt sitten n. 2 sentin paksuisiksi ja 5 sentin levyisiksi. Voitele kananmunalla ja paista n. 20–25 minuuttia 180 asteessa. Ota pötköt uunista ja leikkaa ne lämpiminä terävällä veitsellä 1,5 sentin viipaleiksi. Käännä viipaleet leikkuupinta ylöspäin ja paista uunissa vielä 15 minuuttia. Piparicantuccinit ovat valmiita, kun reunat ovat vähän tummentuneet, mutta sisus on edelleen vaalea.

piparicantuccinit

Uunissa kuivattamisen vuoksi piparicantuccinit säilyvät vuosikausia ja ovat parhaimmillaan toscanalaiseen jälkiruokaviiniin Vin Santoon dipattuna, mutta maistuvat mainiosti myös kahvin ja teen seuralaisina joulun jälkiruokapöydässä.

ps. Lyhyenä hetkenä seikkailee tänään myös Ku ite tekee -blogin yhteisöllisessä joulukalenterissa. Käy kurkkaamassa lisää syötävän hyviä lahjaideoita sieltä!

Joulukalenteri – luukku 9: Saaran äidin superhyvät sinappisilakat

/ piapas / 4 kommenttia

Meidän perheen jouluruokailu on viime vuosina saavuttanut eeppiset mittasuhteet. Etenkin alkupalaksi nautittavan kalapöydän valikoima laajenee joka joulu. Graavatun ja savustetun lohen lisäksi kipoissa ja kupoissa uiskentelevat vähintäänkin sinappisilakat, smetanasilli ja graavattu siika.

9. luukku

Kalaa syödään sellaisenaan, terriinissä, tahnoissa, valkosipulissa, sinapissa, mausteliemessä, pastramina tai cevichenä. Kaveriksi leikataan siivu mallasleipää ja kauhaistaan kunnon kasa pottumuusia. Kinkku lisukkeineen joutuu tyytymään sivuosaan.

sinappisilakat

Joskus vuosia sitten pähkäilin ääneen, mistä löytyisi hyvä ohje perinteisille joulupöydän silakoille. Työkaveri kuuli keskustelun ja lupasi pyytää äidiltään reseptin. Seuraavana päivänä sain ruutupaperiarkin, johon oli kirjoitettu sinappi- ja valkosipulisilakoiden valmistusohje. Kokeilin molempia, lopputuloksena oli sen ja kaikkien tulevien joulujen hittituote Saaran äidin suussa sulavat sinappisilakat!

Saaran äidin sinappisilakat (2 pientä purkillista tai yksi isompi)

500 g silakkafileitä

Etikkaliemi:
5 dl vettä
1 dl väkiviinaetikkaa
1 rkl sokeria
1 rkl suolaa

Sinappikastike:
2 rkl dijon-sinappia
3/4 dl sokeria
1/2 rkl suolaa
jauhettua valkopippuria
1/2 dl viinietikkaa
3/4 dl rypsiöljyä
(tilliä)

Kiehauta etikkaliemi ja anna sen jäähtyä. Lisää fileet liemeen ja anna niiden liota vähintään 12 tuntia. Kääntele astiaa muutaman kerran, että fileet likoavat tasaisesti. Kun fileet ovat lionneet, kalan nahkan pitäisi irrota helposti vetämällä se irti kalan lihasta. Yhdestä fileestä tulee kaksi palaa, voit siis irrottaa fileen puolet erikseen. Kala on käytännössä valkoista ja raakakypsynyttä jo tässä vaiheessa ja kypsyy vielä lisää kastikkeeseen päästyään.

sinappisilakat

Tee sinappikastike vasta sitten, kun silakat ovat lionneet, nahat on poistettu ja olet valmis purkittamaan ne. Sekoita sinapin joukkoon sokeri, suola, valkopippuri ja viinietikka. Lisää sitten vähitellen, koko ajan sekoittaen öljy. Öljyn pitäisi emulgoitua nätisti etikkaiseen sinappiin, kunhan vispaat seosta koko ajan. Nyt voit lisätä fileet kastikkeen joukkoon, sulkea kannet ja antaa silakoiden maustua vähintään kaksi päivää.

sinappisilakat

En ollut koskaan aiemmin tehnyt silakkasäilykkeitä ja vähän hirvitti etukäteen varsinkin nahkojen poistaminen, mutta hyvin se meni jo ensimmäisellä kerralla. Fileitä saa edullisesti kalatiskistä, torilta tai hallista, mutta kannattaa olla liikkeellä ajoissa, sillä pari päivää ennen aattoa silakan kysyntä nousee pilviin. Jos tykkäät kalasta ja sinapista, kokeile rohkeasti. Lupaan, ettet pety, sillä nämä vonkaleet sulavat suuhun.

Joulukalenteri – luukku 8: kuorolaisen joulu

/ piapas / Jätä kommentti

Joka vuosi kuulen ihmisten huokailevan, kuinka joulu tuodaan kauppojen hyllyille aina vaan aiemmin. Ensimmäiset joulumainokset jaetaan koteihin lokakuussa ja jouluvalot ilmestyvät ikkunoihin viimeistään marraskuun puolessa välissä. Kuorolaisen joulu alkaa kuitenkin jo syyskuussa ja jatkuu koko syksyn. Repikääpä siitä.

8. luukku

Arkihuolet heitetään, kun maass’ on hanki ja maa on niin kaunis. Varpuset lentelevät ja härkien heinät pöllyävät. Kulkuset helkkäleivät ja joulunkellot kajahtelevat hiljaa, Juhani ja Liisi säntäilevät hangessa korkeiden nietoksien keskellä, löihän kellokin jo viisi. Jokohan joulupuu on rakennettu ja kesä tullut talven keskelle?

helsingin pitäjän kirkko

Kuorolaisen joulu on tunnelmallisia, mutta kylmiä kirkkoja ja ahtaita takatiloja, joissa keikkavaatteet vaihdetaan ilman yksityisyyttä. Kuorolaisen joulu on liikuttavia vanhainkotivisiittejä, joiden aikana muistisairaatkin yhtyvät silmät loistaen lauluun. Kuorolaisen joulu on myös säntillistä harjoittlua, käsiohjelmien taittelemista, puutuneita varpaita ja hengästyttäviä kantaesityksiä, aplodeja, kumarruksia ja kukituksia.

äänenavauksessa

Joulun alla riittää konsertteja, joista valita. Niihin kuitenkin ehtii harvoin, kun valmistautuminen omiin keikkoihin on samaan aikaan kuumimmillaan. Jos rehellisiä ollaan, en jaksaisi mennä, vaikka ehtisinkin. Neljän kuukauden harjoittelun jälkeen pää on niin täynnä jouluista kuoromusiikkia, että sinne ei mahdu enää yhtään kulkusta, jeesuslasta, joulupuuta tai enkeliä.

nuotit

Parhaimmillaan kuorolaisen joulu on silloin, kun hiljaa leijaa maahan hiutaleet, kirkon penkit ovat täynnä ja yleisön joukossa istuu tuttuja kasvoja. Silloin, kun kolmannessa rivissä istuu pieni lapsi, joka herkeämättä kuuntelee kaikki kappaleet ja keskittyy niiden vaikeampienkin kohdalla. Silloin, kun penkkirivien puolivälissä joku sulkee silmänsä ja antaa kyynelten tulla tai silloin, kun etupenkissä hymyillään ja vaaditaan yhtä ylimääräistä.

urut

Viimeisen biisin jälkeen kuorolainen kumartaa ja kiittää. Laulaa ehkä ylimääräisen, jos johtaja niin suo. Kävelee kirkon käytävää pitkin hymyillen, kansio vasemmassa kädessä ja huokaisee helpottuneena: selvittiin! Vaihtaa sitten vaatteet ja astelee lähimpään soittoravintolaan nauttimaan jotakin nestemäistä ja analysoimaan missä voisi vielä parantaa.

Tämän kuorolaisen joulu jatkuu tällä kertaa kevääseen saakka, sillä joululevyn viimeiset kappaleet äänitetään toukokuussa. Kesätauon jälkeen joululaulut kaivetaan taas esiin, onhan jouluun enää neljä kuukautta!

glögiä

ps. Jos jouluinen kuoromusiikki kiinnostaa, tule Töölöön Olaus Petrin kirkkoon sunnuntaina 18.12. klo 16. Luvassa on arkihuolien heittämisen lisäksi muumien kuorsausta ja muita uusia joululauluja, lauteilla kamarikuoro Audite eli minä ja 30 kuorokaveria. Tervetuloa!