Syksy on kustannusalalla aina kiireisempi kuin kevät. Kirjamessut kuormittavat ja työn alla olevat projektit on saatava valmiiksi viimeistään joulumarkkinoille. Kalmanviivat paukkuvat ja stressitaso hätyyttelee huippulukemia. Editoin tekstejä pää sauhuten, metsästän hiki hatussa kuvalupia, ynnään budjetin rivejä ja neuvottelen painotarjouksista. Oikoluen ja tarkastan graafikon korjauksia yötä myöten. Säädän kirjamessuosaston tekniikaa, buukkaan ohjelmien puhujat ja autan esiintyjiä presentaatioiden valmistelussa. Teen kutsulistat, suunnittelen työvuorot ja ideoin somemarkkinointia useampaan kanavaan. Roudaan, rakennan, tarroitan ja patsastelen messuosastolla neljä pitkää päivää.

Täyden työpäivän päälle on jaksettava liikunta, kuoro ja sosiaaliset suhteet. Ja sitten on vielä koulu. Aloitin syyskuun alussa media-alan ammattitutkinnon opinnot ja vuoden päästä jouluna voin toivottavasti kutsua itseäni pätevöityneeksi webmasteriksi. Lukujärjestyksessä on hakukoneoptimointia, verkkosivuanalytiikkaa, koodaamista, somen hyödyntämistä, videokuvausta, käyttöliittymäsuunnittelua ja verkkopalvelun toteuttamista. Hyödyllistä ja käytännönläheistä. Onneksi lähiopetuspäiviä on silti vain muutaman kerran kuussa, yhtään enempään energia ei millään riittäisi.

Tässä vyörytyksessä blogi somekanavineen jää väistämättä huonommalle huomiolle. Kuten tiedätte, tekstin ravistaminen hihasta onnistuu minulta harvoin. Tyydyttävä teksti vaatii useamman tunnin keskittymisen, kuvien ottaminen oikean valon ja postausidean ja näkökulman kypsyttely useamman päivän. Nykyisessä työtilanteessa yhtälö lähentelee mahdotonta. Onneksi tunnelin päässä pilkahtelee tälläkin hetkellä kirkas valo.

Ensi vuoden alusta jään osittaiselle opintovapaalle ainakin puoleksi vuodeksi. Viikkoon mahtuu taas enemmän vapaita hetkiä, jotka voi täyttää tarpeen ja mielentilan mukaan. On aikaa opiskella, käynnistää kotiravintolan kattaukset, harjoitella ruokakuvaamista ja kehittää blogia ammattimaisempaan suuntaan.

Sille on syynsä miksi suurimmat ja kauneimmat blogit ovat suurimpia ja kauneimpia. Merkittävin syistä on AIKA. Ilman aikaa luovuudelle ei ole tilaa. Ilman aikaa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Ilman aikaa puolihuolimattomuus ottaa vallan, eikä siitä seuraa mitään hyvää. Haluan kehittyä bloggaajana ja sisällöntuottajana ja siksi arvostan juuri nyt aikaa. Hyvin käytetty aika poikii taatusti rahaa, siitä olen satavarma.

Syksyn aikana blogini muuttaa uuteen kotiin, jota remontoidaan parhaillaan. Siksi kysynkin nyt sinulta luottolukijani, millainen on hyvä blogi? Miltä se näyttää, miltä se tuntuu?

Mikä saa sinut palaamaan uudestaan ja uudestaan saman blogin pariin? Upeat kuvatko vai viimeistelty teksti? Vai onko tärkeintä kirjoittajan persoona ja blogin fiilis? Onko fontilla, sen koolla tai väreillä väliä? Millainen sisältö koskettaa juuri sinua? Pitäisikö blogin olla yhtä juhlaa vai kiinnostaako arki enemmän? Sana on vapaa ja jokainen kommentti arvokas!

Kaikkien oman mielipiteensä ilmaisseiden kesken arvon kaksi kahden lipun pakettia Ruoka ja Viini -messuille, jotka järjestetään Helsingin messukeskuksessa 27.–30.10.2016. Samalla lipulla pääsee myös kirjamessuille. Keskusteluun voi osallistua myöhemminkin, mutta arvontalipukkeen lunastat kommentoimalla viimeistään tiistaina 18.10. Odotan innolla, sillä teillehän tätä hommaa tehdään.