Mitä tehdä, kun minnekään ei voi mennä?

Nyt on aikaa siivota! Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun pääsin pahimman työkalenterin tyhjenemisen aiheuttaman shokin yli. Ainakin parvekkeen raivaan ja järjestelen vaatehuoneen! Lipaston laatikkoon kerääntyneet paperikasat on odottaneet läpikäymistään vuosia ja ehkäpä kirjahyllykin kaipaa karsimista.

Vielä en ole ryhtynyt toimeen. Tai no, parvekkeen siivosin, sillä kevät kutsui aurinkoiselle lounaalle, eikä syöminen jätesäkkien ja edellisen kesän multakokkareiden keskellä houkutellut. Kaikki muu odottaa vielä tekijäänsä. Toistaiseksi tyydyn haaveilemaan höyrypesurista ja varsi-imurista, mutta saattaa olla, että tilanteen pitkittyessä ryhdyn reippaammaksi. Jos sinä olet tarmokkaampi, niin kyllä, nyt todella on aikaa siivota. Pese vaikka ikkunat tai puhdista lattiakaivot ja liesituuletin!

kylvä siemenet

Mitä muuta tehdä, kun minnekään ei voi mennä? Elämäntilanteet ovat poikkeusoloissakin erilaisia. Kun toisaalla tuskaillaan kotikoulun, etätöiden, lapsiperheen ruuhkavuosien ja ajanhallinnan kanssa, viereisessä yksiössä tunnit matelevat hitaammin kuin koskaan ennen. Seinät kaatuvat päälle, hiljaisuus kaikuu korvissa, ketään ei voi halata eikä kenenkään kanssa keskustella. Näitä niksejä voi kuitenkin soveltaa kuka tahansa, yksin, kaksin tai perheen kanssa. Pysytään kotona ja turvassa.

Kunnosta parveke ja ryhdy viherpeukaloksi. Vaihda viherkasvien mullat ja siirrä ne isompiin ruukkuihin. Kylvä siemeniä ja esikasvata taimia kevättä varten ikkunalaudalla. Istuta pihalle tai parvekkeelle narsisseja ja helmililjoja. Tee pientä pintaremonttia, maalaa seinä tai tapetoi toinen.

Opettele jokin uusi taito. Jos energiaa riittää, mutta imurin kanssa riehuminen ei innosta, opiskele uutta tai opettele jokin käytännön taito. Seuraa YouTuben kalankäsittelyoppeja, harjoittele origamien taittelua, huolla polkupyörä internetin ohjeiden mukaan, nikkaroi parvekkeelle hylly kesäkukkia varten, pänttää ruotsin kielioppia, maalaa elämäsi ensimmäinen taulu, opettele lukemaan nuotteja tai treenaa käsilläseisomista.

karjalanpiirakat

Vietä aikaa keittiössä. Keittiössä on koronankin aikaan parhaat bileet. Kokeile reseptejä ja kokkaa ruokia, jotka vaativat aikaa. Leipominen rauhoittaa mieltä ja antaa käsille mieleistä tekemistä – ja kaiken kukkuraksi herkut tekevät hyvää koronan kiristämälle mielelle. Tee kuivakaapin inventaario ja haasta itsesi kokkisotaan. Etsi inspiraatiota ruokablogeista tai selaa somea sopivilla hashtageilla. Facebookissa on monia ruoka-aiheisia ryhmiä, joista voi kysellä ideoita, kun omat loppuvat kesken.

Tee täsmäisku ruokakauppaan tai tilaa kauppakassi kotiovelle. Ruokakaupoissa haahuilu kannattaa jättää parempaan aikaan, joten kirjoita kauppalista ja toimi tehokkaasti. Käytä käsineitä, äläkä turhaan hiplaile hedelmiä tai tuotepakkauksia. Yritä olla koskettelematta kasvojasi ja muista pitää turvaväli toisiin ihmisiin myös kaupan käytävillä ja kassajonossa. Maksa lähimaksulla ja muista pitää etäisyyttä myös kassalla työskentelevään henkilökuntaan. Pese kädet huolellisesti heti kun pääset kotiin.

Ruokakassin voi tilata myös kotiin. Tällä hetkellä kauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat kuitenkin niin ruuhkautuneet, että kannattaa miettiä pystyisikö perusterveenä kuitenkin käymään kauppareissulla itse. Näin riskiryhmässä olevat ja kotona oirehtivat saavat varmemmin ostoksensa kotiin kannettuna.

Eturivin ruokavaikuttajat järjestävät Instagramissa livesessioita, joissa kokataan yhdessä. Tsekkaa ainakin Hanna Gullichsenin jokaviikkoinen sunnuntaiserviisi. Jos mietiskelet, mitä jääkaapissasi olevista vihanneksista voisi valmistaa, kirjoita tuolta oikeasta laidasta (mobiililla sivun alaosasta) löytyvään hakukenttään vihanneslootassa lojuvat herkut, ja saat eteesi heti puolenkymmentä kiinnostavaa kokkausideaa.

Syö yhdessä kaverien kanssa. Kokoontumiset ja kyläilyt on nyt kielletty, mutta mikään ei estä kutsumasta saman virtuaalisen pöydän ääreen isoakin ystäväporukkaa. Keitä kahvit tai nauti lasillinen viiniä yhtä aikaa ystävien kanssa. Lähes kaikki yhteydenpitosovellukset pystyvät vähintään neljän henkilön videopuheluun. Kokeile siis painaa videokamerapainiketta niin Instagramin viestilootassa, Facebookin Messengerissä kuin WhatsAppissakin. Isomman poppoon kokoontuminen onnistuu parhaiten maksuttomalla Zoom-sovelluksella, jossa samalle ruudulle saa näkyviin jopa 49 kaverin kasvot yhtäaikaa. Sen avulla minäkin osallistun joka viikko kuoroharjoituksiin ja myöhemmin perinteisille kuorokaljoille.

kaurapalat

Yhteisen illallisen voi tilata myös ravintolasta. Helsingissä monet ravintolat ovat kehitelleet mitä mielikuvituksellisimpia ideoita pysyäkseen pinnalla aikana, jona ravintoloissa kokoontumista on syytä välttää. Demosta ja Inarista voi tilata kotiin useamman ruokalajin menun ainekset ohjeineen ja viinisuosituksineen. Finnjävel kuljettaa kotiin lohturuokaa: kalakeittoa, karjalanpaistia, lindströminpihvejä ja pullaa. Chapterista voi tilata mm. superhyvää kanaa kotiovelle ja Patisserie Teemu Auran leivokset ja leivät kulkevat kätevästi Woltilla. Monet ravintolat myyvät nyt myös take awayta, kannattaa tsekata ainakin kotikulmien ravintoloiden tilanne ja auttaa yrittäjää hädässä, jos vain voi.

Yrittäjistä puheenollen: jos tililläsi on ylimääräistä pätäkkää, tue pienyrittäjiä tilaamalla tarpeelliset tavarat kivijalkakauppiaiden verkkokaupoista. Itsensä ilahduttaminen on näinä päivinä tärkeää, tilaa siis vaikka korvikset ja kukkia kotiinkuljetuksella tai investoi itseesi ja ilmoittaudu maksulliselle verkkokurssille esimerkiksi solmeilemaan makrameeta. Moni yrittäjä kauppaa nyt lahjakortteja, joiden tuloilla koetetaan sinnitellä pahimman yli. Kortin voi käyttää kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle, kuntosalille, suutariin, museoon, teatteriin ja ravintolaan sitten, kun se taas sallittua on. Pieni riski tähän tukimuotoon tosin liittyy; on vaikea sanoa kuinka moni joutuu sulkemaan seuraavien kuukausien aikana ovet lopullisesti.

langat

Kaiva esiin lankaa, puikot ja virkkuukoukku. Käsitöillä on sama vaikutus kuin kokkaamisella: kun kädet tekevät, mieli saa aikaa levätä. Taklaa käsityötuntien traumat ja virkkaa patalappu tai neulo elämäsi ensimmäiset villasukat. Ilmaisia ohjeita löydät lankamerkkien nettisivuilta, tsekkaa ainakin Novitan neulemallit. Langat kannattaa nekin tilata netistä esimerkiksi Lankakauppa Titityystä, Kässäkerho Pom Pomista, Handulta tai Snurresta. Näin tuet pienyrittäjiä ja löydät lankoja, jotka on taatusti tuotettu kestävällä tavalla. Kaikista edellä mainituista osoitteista löytyy myös neuleohjeita.

Lue kirjoja, kuluta kuunnelmia ja kirjoita koronapäiväkirjaa. Katsele kirjahyllyä sillä silmällä. Jos kaikki on jo moneen kertaan luettu, tilaa lisää luettavaa verkkokaupasta, muista myös antikvariaattien nettipalvelu Antikka.net! Kirjastot ovat toistaiseksi kiinni, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla niiden verkkosivuilta voi lainata sähkökirjoja.

Äänikirjojen makuun olen päässyt vasta viimeisen vuoden aikana. Harjoittelemista oli, sillä onnistuin ärsyyntymään monen lukijan äänestä. Nyt olen kuitenkin koukussa. Kaupallisten toimijoiden lisäksi verkosta löytyy paljon ilmaista kuunneltavaa esimerkiksi Yle Areenasta ja erilaisista podcast-palveluista. Tiesitkö muuten, että Hesarin kuukausiliitteen pidempiä juttujakin voi kuunnella ilmaiseksi, eikä tarvitse olla edes tilaaja!

japanilaiset ristikot

Etenkin nyt, kun elämme erittäin poikkeuksellisia aikoja, päiväkirjan kirjoittaminen saattaa olla hyvä idea. Jos sanan säilä on hukassa, listaa paperille päivittäisiä tuntemuksia, uutisia ja päivän kohokohtia. Mitä söit, missä kävit kävelyllä, mitä ulkona näkyi, mitä ajattelit ja miten sait ajan kulumaan? Merkitse ylös päivän positiiviset asiat, silloin saat purettua pelkoja ja ahdistuskin saattaa hellittää. Kirjoittessa ajatukset jäsentyvät, eivätkä enää pyöri päätä piinaavassa pyörremyrskyssä. Muodolla ei ole väliä, kirjoita päiväkirjan sijaan vaikka loppusoinnullisia loruja tai japanilaisia haikuja, jos sellaisia paperille pakottamatta syntyy. Myös SKS eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää koronakokemuksia arkistoihinsa tutkijoita varten – kannattaa osallistua, jos aikaa on!

Kirjoita kirje tai lähetä postikortti. Lapsuudessa minulla oli kymmeniä kirjekavereita. Niitä etsittiin Suosikin ja muiden nuortenlehtien palstoilta ja Teksti-tv:n sivuilla. Lehden mukana tuli kuponki, jonka postittamalla sai kirjeenvaihtokavereita ulkomailta. Olen säästänyt ne kaikki. Ehkä nyt olisi aika kaivaa lipaston laatikoista sinne talletetut pastellisävyiset kirjepaperit ja koristeelliset kuoret, joita ostettiin viikkorahoilla Tiimarista. Ehkä sen jälkeen minunkin postiluukustani kolahtaisi eteisen lattialle muutakin kuin verottajan tiedonantoja.

Tee palapeli tai pelaa verkossa lautapelejä. Palapelin tekeminen on minulle tehokkain mindfulnessin muoto. Tuhat palaa, jokaisella yksilöllinen muoto, tasaisen sininen taivas ja rauhallinen mieli. Jos et omista yhtään palapeliä, tilaa kokeeksi verkosta sellainen. Lapsiperheillä on peliseuraa kotona, meidän muiden kannattaa avata läppäri tai tabletti. Kaverit voi kutsua pelaamaan esimerkiksi boardgamearena.comiin tai Tabletop Simulatoriin!

Muista liikkua. Helsingissäkin luonto on lähellä ja tyhjillä kaduilla paljon tilaa. Aamuisin ja iltaisin rannat, luontopolut ja pururadat ovat hiljaisempia, suosi siis niitä, jos haluat liikkua väljemmillä vesillä. Jumppaa ja tanssi somekanavien livelähetysten tahdissa tai seuraa liikuntakeskusten online-tunteja. Tsekkaa ainakin Fiilis Fitness, Elixia, Fressi, Unisport ja Liikuntastudio Luhtavilla. Myös moni personal trainer tarjoaa maksuttomia treenivinkkejä somekanavissaan. Niin ja Yle Areenassa on katsottavissa useita Anne Sällylän vetämiä aitoja retrojumppia 1980-luvulta!

kylvä siemenet

Tai sitten voit vain olla.

Ei koronakaranteenia tai lomautuskuukausia tarvitse suorittamalla suorittaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja lamaantuminen tässä tilanteessa normaalia. Makaa sohvalla tai sängyssä peiton alla. Haaveile kesästä ja suunnittele mielessäsi tulevaa. Itke, jos itkettää. Kuuntele musiikkia tai pihapuun lintujen laulua. Tylsisty ja anna ajatusten virrata. Jos mieli lennähtää luovaksi, kirjaa ideat ylös tarmokkaampia päiviä varten. Jos ei, sulje silmäsi ja kuuntele hiljaisuutta. Sillä kerrankin on aikaa levätä.

Ajatuksia neljän seinän sisältä

Hieron silmäni ja katson kelloa. Kun ajatus alkaa juosta, rinnalle mäjähtää mammutinkokoinen möhkäle. Käsi toimii automaattiohjauksella, se hapuilee hämärässä kännykkää ja avaa uutissivuston. Totuus saa kaivautumaan syvemmälle untuvatäkin uumeniin. Painajainen ei vieläkään ole ohi.

Olen neljän seinän sisällä vasta kuudetta päivää, mutta sopeutuminen poikkeustilanteeseen on edelleen kesken. En osaa rentoutua tai heittäytyä sohvalle haaveilemaan. En kykene keskittymään kirjaan, en aloittamaan kauan suunnittelemaani siivousprojektia tai lähtemään metsäretkelle. Kuljen kaksiotamme ympäri ja tarkistan puhelimeni muutaman minuutin välein. Olen koukussa korona-uutisiin.

peilityyni

Otsikot imevät takin tyhjäksi. Aika kuluu järjettömän hitaasti, minuutista tulee kymmenen ja tunnista kaksi. Mieli ei pysty käsittämään, että poikkeustila kestää vielä viikkoja, ehkä jopa kuukausia.

Olisi hyvä olla passiivisen tulon lähteitä, huomauttaa joku somekeskustelussa. Kehitä palveluja, keksi tarpeellisia tuotteitta tai pane pystyyn verkkokurssi. Kyllä sinä jotain keksit, luova ihminen! Tervetuloa kokeilemaan itse. Ylimääräistä aikaa on, mutta energiaa ei nimeksikään.

Viikko sitten puolet yksityisyrittäjän toimeksiannoista pyyhkiytyi tunneissa taivaan tuuliin, toimeentuloni on turvattu ehkä muutamaksi kuukaudeksi. Miehellä on onneksi vakaa työsuhde, hän päivähoitaa palvelimia, joissa tutkitaan virusta ja keinoja sen pysäyttämiseksi. Meillä on maailman tilanteeseen nähden kaikki hyvin. Luotan tulevaisuuteen ja talouden uuteen nousuun, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.

Kun kävelen kauppaan tuntuu siltä, että olen osa maailman suurinta tietokonepeliä. Sellaista, jossa etsitään turvallista reittiä useasta suunnasta lähestyviä uhkia vältellen. Törmäänkö ovella toiseen taistelijaan, yllättääkö nurkan takaa tartunta tai sulloutuuko samaan hissiin oireeton taudinkantaja. Katupöly kirskuu hampaissa ja kassajonossa seuraava asiakas hengittää niskaan. Saan happea kunnolla vasta, kun avaan kotioven.

minä

Mies katoaa pyörälenkille, minä joogaan tamperelaisen liikuntakeskuksen livetunnin tahtiin. Syön iltapalaa yhtäaikaa ystävieni kanssa. Video pätkii ja ääni kaikuu, mutta ainakin olemme toisillemme läsnä. Sohva kuluu, musiikki lohduttaa ja kaapit ovat täynnä ruokaa. Netflixistä emme vielä maksa, mutta iltojamme rytmittää Kova laki. Pärjäilemme.

Kaikki kunnia ja korkea hatunnosto niihin koteihin, joissa on parhaillaan käynnissä kotikoulu, etätyöt ja lastenhoito. Minun pääni hajoaa omiin ajatuksiini, vaikka meitä on vain kaksi. Pysytään terveinä, pidetään huolta toisistamme ja ollaan armollisia itsellemme. This too shall pass.

Lautasellinen lohturuokaa: Tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Voisin kirjoittaa siitä, kuinka viime sunnuntaina Tirolista palattuamme jännitimme kahden päivän ajan, onko samalla pakettimatkalla sairastuneen reissaajan testitulos positiivinen. Kuinka mies määrättiin heti maanantaina kahdeksi viikoksi etätöihin, ja kuinka pitkän pohdinnan jälkeen pidin kiinni lupauksistani ja vietin kolme päivää messukeskuksessa yrittäen pitää välimatkaa muihin messuilijoihin.

tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Voisin myös kirjoittaa siitä, kuinka olen hakannut päätäni seinään tolkuttaessani totuutta niille, jotka eivät ota epidemiaa tosissaan ja joita ei kiinnosta mikään muu kuin oma napa. Ja siitä, kuinka huolestunut olen riskiryhmään kuuluvista läheisistä ja 93-vuotiaasta ystävämummosta, joka koettaa pärjäillä yksinään neljän seinän sisällä. Tai siitä, miten tulevien kuukausien toimeentulo huolettaa, kun moni kauan sitten sovittu työkeikka peruuntui parin päivän aikana.

Voisin kirjoittaa siitäkin, kuinka hamstraaminen on hölmöläisten hommaa ja siitä, että vessapaperi on loppujen lopuksi tässä bidee-suihkujen luvatussa maassa suhteellisen turha taloustarvike. Siitäkin voisin kirjoittaa, miten käsiä kannattaa pestä maassa torkkuvan jäniksen tahtiin ja siitä, kuinka paljon vääriä faktoja tulee päivittäin vastaan.

omaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Näinä aikoina kaipaan kuitenkin muuta ajateltavaa. Kirjoja, joiden maailmaan uppoutua ja tarinoita, joiden juonenkäänteet saavat sykkeen kiihtymään. Aurinkoisia kevätpäiviä, lintujen laulua ja pitkiä kävelylenkkejä pikkupakkasessa. Puikkoja, joilla lepäävät maailman kauneimmasta langasta luodut silmukat. Ja lohturuokaa, sitä minä kaipaan kaikista eniten.

Siksi meillä on leivottu leipää, paistettu pakastimeen unohtuneita joulutorttuja, sekoitettu salaatteja, syöty siskonmakkarasoppaa ja lusikoitu useita kulhollisia jäätelöä. Maanantaina kokkasin ensimmäistä kertaa Hanna G:n inspiroimaa taivaallista tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa. Ihastuin siihen niin, että seuraavana päivänä hellalla höyrysi toinen satsi samaa tavaraa.

tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Alkuperäisen resepti on kirjattu Valeäidin blogiin. Lisäilin omaan versiooni vähän potkua chilistä ja valkosipulista, käytin punaviinin sijasta lorauksen punaviinietikkaa ja puristin joukkoon myös vähän sitruunamehua. Tavallinen oliiviöljy oli poikkeusellisesti päässyt loppumaan, joten munakoisokuutiot kiepautettiin ennen paahtamista sitruunaoliiviöljyssä. Erinomainen lopputulos syntyi niinkin!

Jos vihaat varsiselleriä, ei huolta. Tässä reseptissä selleri siivutetaan niin ohueksi, että se solahtaa kastikkeen makumaailmaan niin sievästi, ettei sitä ainakaan tällainen tavallisella makuaistilla varustettu peruspirjo soosista erota. Sen sijaan jos jätät sellerin pois, maku muuttunee ratkaisevasti. Rohkeutta siis toverit ja silputtu selleri soosin sekaan!

tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Tomaattipasta ja paahdetut munakoisot sopivat myös koronakaranteenissa nautittavaksi, sillä kaikki sen ainesosat säilyvät hyvin. Kriittisin on munakoiso, mutta sekin jaksaa viileässä viikonkin. Tämä lohturuoka toimii kyllä tarvittaessa myös ilman paahdettua munakoisoakin, mutta niiden kanssa sapuska nousee gurmeetasolle. Kokeile vaikka!

Tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Oliiviöljyä
1 sellerin varsi
1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
1–2 porkkanaa
sopivasti chiliä
Loraus punaviinietikkaa (tai punaviiniä)
1 prk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyrettä
1 rkl hunajaa
1 munakoiso
Sitruunamehua
Suolaa ja pippuria
Pastaa
(Parmesaania, tuoreita yrttejä)

Pese ensin kädet. Pilko ensin munakoiso kuutioiksi, ripottele päälle runsaasti suolaa ja jätä itkemään. Silppua sitten valkosipuli, sipuli ja chili ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Siivuta varsiselleri paperinohuiksi siivuiksi varsinkin silloin, jos et sen mausta kovasti välitä. Mandoliini on tässä touhussa kätevä kapine.

Kuullota sipuli, porkkanaraaste ja varsiselleri pannulla oliiviöljyssä. Holauta sekaan purkillinen tomaattimurskaa, töräytä samalla mukaan myös tomaattipyree. Lorauta soosiin punaviinietikka tai punaviini, purista joukkoon vähän sitruunamehua ja lisää ruokalusikallinen hunajaa. Sokerikin käy. Kiehauta ja jätä tomaattikastike tekeytymään hiljaiselle tulelle ainakin puoleksi tunniksi.

Puristele tässä välissä itkeneet munakoisot kuivaksi talouspaperin avulla. Jos et ole tottunut käyttämään kokkauksessa paljon suolaa, kannattaa kuutiot huuhdella ennen kuivaamista. Jos suolaisuus ei haittaa, älä turhaan käytä vettä. Lämmitä uuni 180 asteeseen (kiertoilmalla riittää 160), levitä kuutiot pellille tai laakeaan uunivuokaan, pirskottele päälle (sitruuna)oliiviöljyä ja paahda keskitasolla n. 25 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet kunnolla kuivuneet ja saaneet väriä. Pyöräyttele paistinlastalla muutaman kerran paiston aikana.

Keitä pasta runsaasti suolatussa vedessä. Jos soosi on tässä vaiheessa kiehunut turhankin paljon kasaan, voit kauhoa sen sekaan sopivan määrän pastan keitinvettä. Lastaa lautaselle pastaa, tomaattkastiketta ja paahdettua munakoisoa. Raasta päälle parmesaania, jos haluat ja silppua tuoreita yrttejä annosta koristamaan.

tomaattipastaa ja paahdettua munakoisoa

Kata pöytä kauniisti, unohda hetkeksi uutiset ja keskity ruokaan ja hyvään seuraan. Jos olet yksin kotona, soita videopuhelu kaverille, siskolle, äidille tai vaikka mummolle. Niin minäkin teen tänään, sillä olen sopinut seitsemäksi virtuaalisen illallisen yhdessä neljän ystäväni kanssa. Sosiaalinen etäisyys ei tarkoita henkistä etäisyyttä, sanoi Saulikin. Pidetään toisistamme huolta ja syödään hyvin!