Uh, oh. Muutamana vuonna olen yrittänyt väsätä pukinkonttiin jouluisia karkkeja. Tiedättehän, tryffelipalloja, vaahtokarkkeja, puolukkamarmeladia ja suklaafudgea. Paperilla ja kuvissa niin herkullisia ja helppoja valmistaa. Voin kertoa, että oikeassa elämässä joulumakeisten kokkaaminen on ihan jotain muuta. Hermoja raastavaa ja pirullisen vaikeaa.
Valkoisista tiiviistä kökkäreistä ei saanut ilmavia vaahtokarkkeja kirveelläkään. Tryffelipallot sulivat ensin pieneen sievään rasiaansa ja lopulta sormien lämpöön. Suklaafudgesta tuli jostain syystä niin kovaa, että pelkäsin hampaitteni puolesta ja puolukkamarmeladi – se päätti olla hyytymättä lainkaan.
Kaikkia nameja keitellessä seurasin reseptiä pilkuntarkasti ja silti meni vikaan. Lehtien ja (oikeiden) ruokablogien kuvissa karkit näyttivät onnistuneen täydellisesti. Ei vellinä notkuvaa marmeladivuokaa, ei suklaasta tahmaisia sormia ja kaapinovia eikä pöllähteleviä tomusokeripilviä. Vain joulunpunaisia nauhoja ja ihania lasipurkkeja, jotka kätkevät sisäänsä suussasulavia aarteita.
Viimejouluisen puolukkamarmeladikatastrofin jälkeen päätin etten koskaan enää edes yritä. Never say never, sillä viime viikolla bongasin Hesarin Kielenvievää -blogista lakritsitoffeen reseptin. Kaikki ainekset löytyivät kaapista, siispä kerta kiellon päälle. Varmistaakseni selustan shoppasin keittiötarvikeliikkeestä lämpömittarin, jonka avulla reseptinmukaisen 124-asteisen toffeeseoksen keittelemisen pitäisi olla lasten leikkiä. Lakritsitoffee valmistuu reilussa puolessa tunnissa.
Lakritsitoffee
2½ dl kuohukermaa
3½ dl sokeria
1 dl siirappia
50 g voita
¾ tl suolaa
3 rkl lakritsijauhetta
Vuoraa leivinpaperilla n. 20 cm x 20 cm vuoka. Tipauta pari pisaraa öljyä paperin alle, jotta paperi pysyy paikoillaan. Ota sitten paksupohjainen, vähintään kahden litran kattila ja kaada kerma, sokeri, siirappi, voi ja suola kattilaan. Kuumenna seosta välillä sekoitellen. Kun seos kiehahtaa, laske lämpöä ja keitä sitä keskilämmöllä, kunnes seoksen lämpötila on 124 astetta. Minulta tähän kului noin 25 minuuttia.
Varaudu siihen, että lämpö ei ensin meinaa millään nousta ja että seos kiehahtaa helposti yli. Ota pöytäluuttu hollille. Viimeisillä minuuteilla lämpö nousee niin nopeasti, että kun selkänsä kääntää, mennään jo parilla asteella yläkanttiin. Kannattaisi etsiä lakritsijauhe kaapista ENNEN kuin aloittaa kokkaamisen. Nosta sitten kattila liedeltä, anna seoksen hetki rauhoittua ja jäähtyä. Lisää lakritsijauhe ja vatkaa massaa sähkövatkaimella noin kaksi minuuttia.
Kaada vatkattu massa vuokaan leivinpaperin päälle. Kun lakritsitoffee on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, siirrä se jääkaappiin. Kovettuneen levyn voit leikata kuutioiksi, paloiksi tai pötköiksi ja kääriä leivinpaperiin. Lopuksi voit etsiä kivan lasipurkin ja koristella sen punaisilla nauhoilla. Kuin aito ruokabloggaaja.
Kiitos lakritsitoffee, kun palautit uskoni itsetehtyihin joulukaramelleihin. Minä nimittäin onnistuin, vihdoinkin!
ps. Myöhemmin olen onnistunut taikomaan myös suklaasalamia, lakritsimanteleita ja kandeerattua inkivääriä, jee!
Hyvä Pia! <3 Pöytäluuttu, hih. 😉
Sellainen on tässä huushollissa jatkuvasti tarpeen. 😀
Oih, tätä fudgea on pakko kokeilla!
No ei sit menny ihan ku strömsössä :(. Keittämisen jälkeen hetki kului ja siitä massasta erottui neste, rasva kai ja koko homma meni ihan kovasi. Sitä ei voinut vatkata. Mikähän meni pieleen?
Voi ei! ? Mulla kävi tänä vuonna piparitaikinan kanssa sama homma. Tein mielestäni kaiken tasan niin kuin piti, mutta rasva erottui kiehauttamisen jälkeen. Nää on aina vähän herrassa, koska jokainen kattila ja hella on erilainen ja kyllähän raaka-aineidenkin kominaisuuksissa on vaihtelua. Veikkaisin, että tuo kovettuminen liittyy ehkä liian korkeaan lämpötilaan. Joulukarkkien teko on haastavaa hommaa, tää oli oikeesti eka kerta kun mulla onnistui. Ja se Hesarin bloggarikin oli kokeillut useita kertoja ennen kuin oli löytynyt oikea kombo. Älä siis vaivu epätoivoon, vika ei välttämättä ollut sinussa! ??
Kiitti :). Mies kyllä tykkäs mausta eli ihan pieleen ei mennyt, niistä tuli siis jähmettyään jääkaapissa sellasia kovia palasteltavia. Tuliko sulla pehmeempiä ?
No hyvä, että tulivat kuitenkin syötyä! 🙂 Mun toffeista tuli loppujen lopuksi kuin Omar-karkkeja, sellaisia vähän jauhoisia ja suussa sulavia. Oikein passeleita siis!