Tänään, tämän lauseen kajahtaessa, istun tiukasti sohvalla edessäni pisteytyslomake, ympärillä ystäviä ja pöytä täynnä pikkusyötävää ja modulaatiojuomaa. Telkkari pauhaa, glitterit kimaltaa ja mieli on riemua täynnä.

Joka vuosi hehkutetaan ja ollaan ihan varmoja, että Suomi voittaa tai vähintäänkin on viiden parhaan joukossa (paitsi ehkä silloin kun meitä edusti Jasmine – Niin kaunis on maa). Kun ihme viimein tapahtui ja Lordi voitti, olin kuoromatkalla Puolassa festareiden loppubileissä aikana ennen älypuhelimia. Oltiin tekstareiden varassa ja niitähän sateli, tuplapiipitys oli tauotonta. Kun voitto varmistui, kuoronjohtajamme Pertsa kiipesi kesken bändin soitannan lavalle kyyneleet silmissä, julisti mikkiin helvetin jäätyneen ja Suomen voittaneen viisut. Paikalliset pyörittelivät silmiään, eivätkä tajunneet yhtään miten tärkeä virstanpylväs oli saavutettu!

Viime vuonna pukeuduttiin Softenginen poikien henkeen, Paradise Oskaria käytiin kannustamassa Düsseldorfissa asti.

Olennainen osa tätä iltaa ovat maratonpituisen tv-lähetyksen kuluessa nautittavat sormisyötävät. Kisakatsomon osallistujat tuovat mukanaan jonkun osallistujamaan inspiroimia makupaloja, joita tietysti syödään kyseisen maan esiintyessä. Luovuutta saa käyttää ja nähdä ihan niin paljon vaivaa kuin haluaa ja jaksaa. Ranskanpastilleja, ruotsalaisia lihapullia, kuivattua islantilaista turskaa, kreikkalaista salaattia, venäläisiä suolakurkkuja, belgialaisia simpukoita, espanjalaista munakasta, saksalaisia makkaroita, kaikkia näitä on maisteltu.

edit: Nyt kävi vähän nolosti, sillä tämä postaus lähti matkaan ennen aikojaan, tynkänä ja editoimatta. Näin voi euroviisuhuumassa käydä! Eilisessä kisakatsomossa ilo oli ylimmillään ja tunnelma riehakas, eikä vähiten päivällä juostun ExtremeRunin ja sen jälkeisten allasbileitten ansiosta. 😉 Ruokakuvien ottaminen jäi, mutta pöydässä oli eurooppalaisia juustoja, pannukakkua, jätskiä, raparperihilloa, belgialaista suklaata, hunajamelonia ja jos jonkinlaista keksisortimenttiä. Illan saldona telottu polvi, järkyttävä määrä tiskiä, viiltäviä viisuanalyyseja, ensi vuoden viisumatkasuunnitelmia, muutama tyhjä skumppapullo ja yksi helluntaiheila, hih. Kiitos viisuvieraille ja anteeksipyyntöni naapureille – taisimme hieman innostua vääntämään nupit kaakkoon. Grattis Måns, vi ses nästa år!